Anu Seilonen | thoriel@sci.fi
Se toinen kymppi - Saku 20 vuotta
Suomen Amiga-käyttäjät ry. ja Saku-lehti täyttävät tänä vuonna hulppeat 20 vuotta. Janne Sirénin kirjoittamat ensimmäisen viiden vuoden historiikki sekä 10-vuotishistoriikki löytyvät toisaalta tästä lehdestä. Sukella Saku-historiaan!

Anu. Oulu.

Hirtehisesti voitaisiin kuitata Suomen Amiga-käyttäjät ry:n toinen kymmenvuotiskausi näillä kahdella sanalla. Ne ovat kuitenkin kaukana totuudesta, vaikka niihin tiivistyykin varsin paljon yhdistyksen historiaa. Kuten Janne Sirén artikkelissaan edellisestä kymmenestä vuodesta mainitsee: "Saku ja Suomen Amiga-käyttäjät ry. ovat perustamisestaan saakka olleet suomalaisten tietokoneharrastajien yhteistyön tulosta. Sakusta ei kukaan yksittäinen henkilö voi ottaa kiitosta." Avataan siis näkymä yhdistyksen historiaan, joka silloin oli vielä tulevaisuutta.
Myrskyä tyynen edellä
Kymmenen vuotta sitten yhdistyksen toiminta oli rauhoittumassa monellakin tavalla. Pakastevirkahallitus oli päivitetty tuoreilla jäsenillä, ja lakisääteiset velvollisuudet yritettiin saada kuntoon, kun kirjanpito vuodesta 1999 lähtien siirrettiin Jarmo Piipolle. Kulisseissa kotisivujen ylläpito oli jo siirtynyt Jarmolta Anu Seiloselle tammikuussa 2002, kun kiinteän nettiliittymän nokasta touhu oli helpompaa kuin silloisten paukkulankamodeemien varassa vekslailu. Terho Henrikssonin johdolla Saku-lehdessä #43 toteutetun ulkoasumuutoksen myötä oli vakavasti suunniteltu myös kotisivujen ulkoasun ja julkaisujärjestelmän vaihtoa.

Terho etsikin varteenotettavia vaihtoehtoja ja ehdotti hallitukselle kotisivujen toteuttamista jatkossa Coranto-julkaisujärjestelmän avulla. Muutokselle ei kuitenkaan löytynyt toteuttajia, joten "ajatus jätettiin tulevaisuuteen". Se tulevaisuus ei muuten vieläkään ole täällä, vaan kotisivut koostetaan edelleen Amigan shellistä Janne Sirénin vuoden 1999 kotisivu-uudistukseen kehittelemillä apuohjelmilla tekstimuotoisten datatiedostojen pohjalta. Jos se toimii, älä korjaa sitä? Viimeisinä aikoina alustana on tosin ollut päätoimittaja-webmasterin koneella pyörivä WinUAE ja sen AmigaOS 3.9 -asennus. Kuriositeettina mainittakoon, että Coranto on edelleen elossa.
Yhdistyksen suurimpien yleisötapahtumien, Tiedekeskus Heurekassa järjestettyjen Saku 98:n ja Saku 99:n yhteensä noin 1100 kävijän ja Saku 2001:nkin noin 300 vierailijan jälkeen todettiin Jannen sanoin, että tapahtumien järjestäminen on odottavalla kannalla - mitään suurempaa ei kannata järjestää, ennen kuin uutuudet ehtivät markkinoille. Yhdistys esitteli silti Pegasos-tietokonetta ja MorphOS-käyttöjärjestelmää vielä elokuussa Assembly '03 -tapahtumassa Helsingissä sekä syyskuussa vuosikokouksessa 2003 Riihimäellä. Assembly-esittelyyn tutustui viitisenkymmentä kiinnostunutta kokeilijaa sekä satoja muita Assembly-vieraita. Assemblysta mainittakoon, että esittelyyn oli saatu myös nörttinerokas mikroaaltouunin sisään rakennettu Pegasos-prototyyppi, jossa oli näyttö uunin ovessa.
Riihimäen vuosikokoukseen oli saapunut kolmisenkymmentä kävijää. Jälleenmyyjä Gentle Eye oli paikalla, betatestaaja Joni Halme esitteli AmigaOS 4:n betaversiota PowerPC-turbotetussa Amiga 4000:ssa ja mukava pieni pörinä valtasi historiallisen upseerikerhon kokoustilan. Vanhojen tilintarkastajien luovuttua tehtävästään saatiin uudet tulokkaat: tilintarkastajaksi valittiin Antti Siren ja varamieheksi Ilkka Lehtoranta. Eivät hekään tainneet aavistaa, että olisivat remmissä vielä kymmenen vuoden kuluttua! Isot kiitokset etenkin Antille, joka on hoitanut pestiään tunnollisesti ja tarjonnut kullanarvoisia vinkkejä kirjanpidon tekemiseen. Sami Ylösen Pegasos-demokoneen "tullin avaama" kotelo muuten tuli toiseksi Assembly '03:n "Coolest case" -compossa.

Takapakkiakin otettiin: kirjanpidot eivät valmistuneet ajallaan, ja vuosikokouksen päätöksellä tilanne luvattiin korjata viimeistään seuraavassa vuosikokouksessa. Tilanteesta suivaantuneena Anu Seilonen otti lopulta kirjanpidot hoitaakseen. Tässä vaiheessa tuntui, että yhdistys voi jatkossa jalkautua pitämään tapahtumia ympäri Suomea. Samalla oli tiedostamatta kylvetty se pieni siemen, josta kasvaisi vakiintunut vuosikokousmuoto isompien tapahtumien puutteessa: pidetään kaikille avoimessa tapahtumassa lakisääteiset plörinät alta pois ja vietetään loppuaika koneiden, pelien, ohjelmien ja muun oheistoiminnan parissa.
Puuhakas vuosi tuntui olevan jo taputeltu, mutta vielä mitä: marraskuun alkupuolella Pegasos-kehittäjä Harry "Piru" Sintonen ilmoitti jutelleensa IRC:ssä Pegasosta valmistaneen Genesin perustajien, "BBRV":n (Bill Buck ja Raquel Velasco) kanssa, kun Amigan käyttöjärjestelmän "Intuitionin isä", Robert J. "RJ" Mical oli pölähtänyt mukaan keskusteluun. Kävi ilmi, että suomalaisessa Fathammer-mobiilipeliyhtiössä työskennellyt RJ olisi tulossa Suomeen ja kiinnostunut näkemään MorphOS:n Pegasos-koneessa. Pika-aikataululla Joanna Kurjen johdolla järjestetty tapaaminen toteutui 14. marraskuuta Fathammerin tiloissa, joissa Harry esitteli MorphOS:n toimintaa Joannan Pegasoksella 13 vieraalle. Vieraskirjaan RJ:n ohella raapusti nimensä myös suomalainen Amiga-legenda Timo Rossi, jonka poismenosta saatiin sittemmin tieto helmikuussa 2013.

Janne Sirén oli muuten kutsunut RJ Micalin jo aikaisemmin Suomen Amiga-käyttäjät ry:n tapaamiseen, tarkemmin sanoen Saku 2001:een, mutta aikataulusyistä tämä ei ollut onnistunut ennen edellä mainittua Pegasos-tilaisuutta. Janne ja RJ olivat tavanneet Assembly 2001:ssä, ja kuulemma saunomiset Hartwall Areenan huipulla olivat ikimuistoiset. RJ, joka siis oli yksi alkuperäisistä Amigan kehittäjistä ennen Commodoren mukaantuloa, kertoi paljon tarinoita, mm. inhimillistä stooria siitä kuinka hän ja poikansa verkkopelaavat co-oppina eri huoneista radiopuhelimien kanssa. Hauskin tarina liittyi kiireessä AmigaOS:ään jätettyyn huonoon koodiin, jonka RJ Mical oli kuorruttanut kommentilla "tiedän että tämä on huono, soittakaa minulle". Kuulemma puheluita koodista oli tullut säännöllisesti, vielä paria vuosikymmentä myöhemmin Saksasta - RJ ei tarkentanut, mutta oletettavasti Friedenin veljeksiltä tai Haage & Partnerilta.

Joulukuun alussa 2003 julkaistu Saku #44 esitteli vielä uunituoretta AmigaOne-XE:tä ja päätti näin komean tapahtumavuoden, josta ei ehkä alun perin näin tapahtumarikasta olisi kuviteltu tulevan. Pääkirjoituksessaan Anu Seilonen hehkutteli Joni Halmeen tuoreesta uutistoimittajan pestistä, mutta samalla veti lehden telakalle seuraavan vuoden kesäkuuhun asti: perässä hinaavat kirjanpidot oli saatettava ajan tasalle. Aivan joulun alla julkaistiin vielä Janne Sirénin koostaman Saku-CD-ROM-kokoelmalevyn neljäs versio: "10 vuotta, 17 626 tiedostoa ja 656 183 296 tavua suomalaisen Amiga-yhteisön taivalta ja taikaa."

Sivun alkuun
Metsässä ei liikahda lehtikään, on kuin luonto kuollut jo ois
Slaavilaista kansansävelmää mukaillen myös hallitus ja koko yhdistys uinahtivat, kun Anu uppoutui puoleksi vuodeksi kirjanpitojen pariin. Saku #45 ilmestyi kuitenkin luvatusti kesäkuun 2004 lopulla. Merkillepantavaa lehdessä oli Esa Heikkisen komean, Saku #34:ssä alkaneen "Digitaaliajan kotiteatteri" -sarjan päätösjakso. Lehden päätoimittajanakin piipahtaneen Esan ammattitaito videopuolella on yhdistyksen historiassa vertaansa vailla, ja monet tuon artikkelisarjan perustotuuksista pätevät yhä. Esa loisti myös Saku #5:ssä alkaneessa elektroniikkakurssissa.

Esan pyörittämä Amiga Zone BBS (1991-2007) oli myös kantavana voimana vuoden 1995 alussa perustetussa Sakunet-viestiverkossa (ks. Epsilon Indi BBS) sekä Saku-lehden levityksessä ja tekemisessä: vielä tätä edellisen Saku-lehden aikaan purkkiin pystyi jättämään artikkeleita tai kopioimaan Saku-lehtiä suoraan kirjautumalla Saku-nimellä. Lukemattomia kertoja tämänkin lehden päätoimittaja kiljui linjoilla sysop-Esaa apuun, kun julkaistun lehden paketteja piti saada jakoon. Purkki on jo kuollut ja kuopattu, mutta Esa jatkaa yhdistyksen kannalta arvokasta toimintaa: Amiga Zonen kotisivuilla on Saku-lehtien täydellinen arkisto, jossa ovat saatavana kaikki Saku-lehdet ja myös luettavissa kaikki HTML-Sakut, yhdistyksen sivuilla kun ovat lehdet vain numerosta #31 (1/2000) alkaen.
Vuosikokous järjestettiin Tampereella syyskuussa 2004. Ikään kuin vaivihkaa yhdistykselle oli avautunut mahdollisuus tarjota nähtäville "The Best of Both Worlds", kuten englanninkielinen tiedote sen esitti: ensimmäisenä Suomessa AmigaOne-tietokone ja AmigaOS 4.0 sekä uusi Pegasos II uunituoreella MorphOS 1.5 betalla. Tampereen Kellarikabinettiin ahtautui 50 kävijää, ja ulkomaita myöten ihmeteltiin ja ihasteltiin asiaa, joka on yhdistykselle ollut aina itsestäänselvyys: kaikki kone- ja käyttöjärjestelmävariaatiot mahtuvat täällä saman katon alle, ja se pitää kutinsa edelleen. Kokous jäi esittelyjen lisäksi ikimuistoiseksi paitsi kriittisellä hetkellä lauenneen ilmastoinnin ja subtrooppisen tunnelman vuoksi, myös siksi että kirjanpidot oli viimein saatu ajan tasalle. Kuten Janne Sirén oli vieraskirjaan kirjoittanut: "Tilinpäätökset - wohoo! =)"

Anun lisäksi kaikilla muillakin tuntui olevan tämän jälkeen takki tyhjä, ja varsin tyhjänä ilmestyi myös Saku #46 marraskuun lopulla. Yhdistys vaipui talvihorrokseen.
Saku heräilee talvisin
"Jopas nyt jotakin!", kirjoitti päätoimittaja Anu Seilonen Saku #47:n pääkirjoituksen aluksi maaliskuussa 2005. Kuihtumaisillaan ollut lehti näytti elpyvän: varsinkin Pegasos ja MorphOS olivat poikineet lehteen useita juttuja eri kirjoittajilta, joista osa aktivoitui myöhemmin myös muuhun yhdistyksen toimintaan aina hallitusta myöten. Kesäkuun lopussa julkaistu Saku #48 löi kuitenkin märällä rätillä naamaan, ja päätoimittajaltakin alkoi usko loppua: "Haluan siis herättää keskustelun Saku-lehden ja samalla myös yhdistyksen tulevaisuudesta. Olen jo pitkään harkinnut lehden lopettamista juhlavaan 50. numeroon, jonka pitäisi ilmestyä tämän vuoden lopussa." Niinpä niin. Keskustelu aiheesta avattiin Saku-foorumissa. Termi "pakastevirkahallitus" oli taas ajankohtainen. Paljon hyvää keskustelua kuitenkin sikisi, ja siitä pientä toivon kipinääkin.
Vuosikokous 2005 järjestettiin jo pieneksi perinteeksi muodostuneena syyskuun viimeisenä lauantaina, tällä kertaa Oulussa, Pakkahuoneenkatu 30:n kokoustilassa, joka niin ikään kävisi tulevina vuosina vielä tutuksi. Pakastevirkahallitus jäi vielä pakkaseensa, mutta kokous oli kuitenkin tarjonnaltaan tukeva: kaksi AmigaOne-XE-konetta, AmigaOS 4 pre-release 2 ja 3 sekä MacOS, Pegasos I ja II, MorphOS 1.4.5 viimeisimmillä virityksillä, Debian Sarge... Retropuolelta käpisteltävänä oli CD32-konsoli FMV-videomoduulilla varustettuna. Viimeistään tässä vaiheessa myös Amiga-maailmasta oli hahmottunut neljä osa-aluetta tai kehityssuuntaa: klassinen retro-Amiga, virallinen uuden sukupolven AmigaOS 4.x, sinipilleriklooni MorphOS ja avoimen lähdekoodin x86-ihme AROS.

Tällä kertaa vuosikokouksen jälkeinen talvihorros onneksi viivästyi, sillä nimimerkki Jon kirjoitti Saku-foorumissa heti vuosikokouksen jälkeen: "En ollut itsekään mukana (syysflunssa) mikäli joku sattui kaipailemaan. Ehkäpä Saku-aiheiset pikkujoulut olisivat paikallaan jossain vaiheessa?" Pikkujouluja oli vietetty aiemmin vain kahdesti, 1998 ja 1999, joten pienoinen positiivinen kuhinahan siitä virisi.
Samassa Pakkahuoneenkadun kokoustilassa pidetyt pikkujoulut 2005 olivat tärkeä käännekohta yhdistyksen tulevaisuuden kannalta. Vuosikokoukseen verrattuna laitteisto laajeni vain kahdella vempaimella, joiden merkitystä ei vielä silloin tajuttu: aivan perinteinen Amiga 1200 sekä videotykki. Pieni palanen historiaa on jPV:n lausahdus foorumissa: "Hmm.. mikäli sinne olisi tykki tulossa, niin sillähän voisi katsella myös demoja tai vaikka pitää jonkin pelikompon." Näin tehtiin - katseltiin demoja ja pelattiin. Yhdistys alkoi huomaamattaan saada juonesta kiinni: uutta ja retroa, rautaa ja pehmoa sopivassa suhteessa - ja pelejä, joista Amiga suuruuden vuosinaan ehkä parhaiten ainakin Suomessa tunnettiin.
Yhdistyksen historian ainoa käyttöomaisuus, Tiedekeskus Heurekalta ostetut Amiga 2000 -tietokoneet myytiin pois tapahtumassa. Tammikuussa 1996 niitä oli ostettu kolme, huollatettu ja laajennettu Broadline Oy:llä SCSI-ohjaimilla, muisteilla ja Kickstart-piireillä, niin että kokonaishankintahinta oli lopulta 4710 markkaa. Amiga 2000:t olivat olleet tiedekeskus Heurekassa näyttelykoneina ja yhdistyksen entinen puheenjohtaja Tomi Jaskari oli entisenä Heurekan työntekijänä lunastanut ne yhdistykselle. Osia ja yksi konekin oli jälkeenpäin myyty. Pikkujouluissa ne vaihtoivat omistajaa 20 eurolla - hyvään kotiin kuitenkin ja tietenkin.

Sivun alkuun
Yksi kaikkien puolesta, ja sitten se otti ja hajosi
Sitten sakkasi. Saku #48:aan oli jäänyt tieto, että Saku #49 ilmestyy syyskuussa 2005. Pääkirjoituksessaan Anu Seilonen kuitenkin mainitsi, että seuraavan Sakun ilmestymispäivä on avoin. Artikkeleita tuli, ja tilannekatsauksissa lehteä luvattiin ensin 6., sitten 13. marraskuuta ja lopulta vain marraskuussa 2005. Tuli joulukuu, eikä lehteä näkynyt. Päätoimittaja yritti kaikkensa, mutta pienistä vastoinkäymisistä kasvoi lopulta syöveri, johon yhden ihmisen elämä lähestulkoon upposi.

Sen yksityiskohdat eivät kuulu kenellekään, mutta se oli terve muistutus siitä, miten voi käydä kun yksi ihminen hoitaa kaiken ja sitten väsyy, hajoaa ja/tai elämä puuttuu peliin isolla kädellä. Saku-foorumissa 13. marraskuuta 2005 julkaistun viimeisen tilannekatsauksen viestiketjuun tulvi toistasataa viestiä. Vuoron perään niissä povattiin koko touhulle kuolemaa, Amigaakin Saku ja yhdistys olivat hautaamassa elleivät jo tappaneet, toisaalta huudettiin eläköötä.

Positiivisena asiana ketjun kommenteissa oli kuitenkin nähtävissä tietynlaista menneisyyden kanssa sinuiksi tulemista: kenties viimeinen sinetti sille, ettei Amigaa enää tarvinnut pelastaa, vaan yhdistyksen energioita voitaisiin ohjata retron vaalimiseen ja myös uuden harrastamiseen ilman paineita siitä miten Amigalle kävisi. Amiga oli lakannut merkitsemästä enää mitään yhtä tuotesarjaa, jonka puolesta hurrataan tai jota tarvitaan Sakun jatkamiseen, kuten ehkä aikaisemmin kuviteltiin. "Amigasta" oli tullut moniulotteinen pienen joukon harrastus ja se on ihan okei se. Suurempaa yleisöä taas voitaisiin kosiskella retro-buumilla niin kauan kuin tekijöitä riittää. Lopulta ketju suljettiin, ja viimeiseksi kommentiksi maaliskuun lopussa jäi "Eip sua arvostella venneessä seisovvoo, voip sattuva pilikka ommoon nilikkaa.".

Oli hiljaista. Yhdistyksen kotisivut häädettiin vanhasta tukikohdastaan keväällä, mutta siirrossa oli korvaamattomana apuna kotisivupeiliämme ylläpitänyt Kimmo "Tzimmo" Mustonen, joka järjesti sivuille myös uuden kodin Assembly netcrew:n palvelimelta. Kesäkuussa 2006 alkoi kuulua kummia: Saku-lehti nosti räpyläänsä. Tällä välin jopa helvetti oli jäätynyt eli Suomi voittanut Eurovision laulukilpailun toukokuussa, mutta Saku-lehti vain loisti poissaolollaan. 21.6.2006 se viimein sitten pulpahti ulos, isompana kuin vuosikausiin. Julkaisu sattui jokseenkin tahattomasti tismalleen samalle päivälle kuin Saku #1:n julkaisu. Juhannuksessa on Saku-taikaa?
Feeniks nousee jälleen, ja jälleen, ja...
Kaikki näytti taas hyvältä. Saku-lehden numero 50 piti varmuudella julkaista vuoden lopussa. Yhdistyksellä oli vuosien varrella hissuksiin kertynyttä rahaa, jota olisi ollut sääli heittää tyystin hyväntekeväisyyteen, niin kaunis ajatus kuin se olisikin. Samaa mieltä oli vuosikokous syyskuussa 2006 Oulussa, ja niin siunattiin jälleen yksi lisävuosi yhdistykselle. Tällä kertaa kokous pidettiin Oulun yliopiston Mikro- ja nanoteknologian keskuksen tiloissa, ja osallistujat pääsivät harvinaiselle tutustumiskierrokselle kemian laboratorion puhdastiloihin. Kuvia hassuista Saku-humanoideista voi käydä katsomassa kokouksen valokuvagalleriasta.
Viimeistään nyt Worms oli lopullisesti vakiinnuttanut paikkansa yhdistyksen tapahtumien retropelien parhaimmistossa. Alun perin Amigalle vuonna 1994 julkaistu peli kasvoi lopulta sarjaksi, jonka osia on käännetty lähes kaikille mahdollisille alustoille ensimmäisestä Playstationista Game Boyhin ja aivan uusimpiin konsoleihin. Pelin tunnettuus poikiikin tapahtumissa aina huomiota, sillä niissä peluutettu Worms: The Director's Cut julkaistiin pelkästään Amigalle ja loi pohjan pelin tuleville versioille. Pelisarjan tuorein osa on muuten tulossa tänä vuonna. Pikkujouluista taas näytti syntyvän perinne, kun ne jälleen järjestettiin Pakkahuoneenkadulla marraskuussa 2006. Videotykki oli jo vakiintunut osaksi pelijärjestelyitä.

Ei tullut Saku-lehteä vuodenvaihteessa. Yksi tilannekatsaus siitä julkaistiin, mutta ensin artikkelien ja sitten innostuksen puutteessa se jäi määräämättömäksi ajaksi telakalle. Kukaan ei ehkä aavistanut, kuinka pitkäksi aikaa - tai että se yleensä ilmestyisi enää. Realiteetit oli viimein tunnustettu, ja keskityttiin olennaiseen: pitämään yhdistys hengissä ja hieman hauskaa siinä sivussa.
Ja niin todellakin tehtiin: klassisesti nimetty Saku Winter Games 2007 pidettiin 17. maaliskuuta 2007 Oulussa, mutta tällä kertaa myös etelä aktivoitiin: samanniminen pieni tapahtuma saatiin myös Helsinkiin 7. huhtikuuta - pieni pilkahdus siitä, että "Suomen Amiga-pääkaupungin" ulkopuolellakin oli vielä elämää. Oulun Winter Gamesissa viriteltiin ensimmäistä kertaa kahden videotykin voimin kahdeksan pelaajan Super Skidmarksia, josta tulisi yksi pelitapahtumiemme kiistämätön vetonaula. Lisäksi Saku Summer Games 2007 järjestettiin Oulussa kesäkuussa 2007. Peliturnausten vakiokalustoa olivat jo Stunt Car Racer, SWOS, Super Skidmarks ja Worms DC, mutta iso liuta muitakin pelejä oli aina vapaasti pelattavissa.

Vuosikokouksessa 2007 syyskuussa Oulussa yhdistyksen sääntöjä päivitettiin, mutta "normaalin" noin vartin sijaan poikkeuksellisesti 40 minuuttia kestänyt vuosikokous venyi, kun hallituksen puheenjohtaja Anu Seilonen ämpyili ja ilmoitti jäävänsä pois hallituksesta. Sukkientuijottelukisan jälkeen vuosikokous nöyränä pyysi Anua vielä jatkamaan vielä vuoden, ja puheenjohtaja siihen suostui, sillä ehdolla että puheenjohtaja vaihtuu sitten seuraavassa vuosikokouksessa. Eihän se tietenkään niin mennyt, muttei kerrota sitä Anulle. :) Kokouksessa nähtiin myös PC-läppäriin asennettu Amithlon-emulaattori.
Junnaako kaikki paikallaan, ja onko se pahasta?
Lakisääteisistä velvollisuuksista ei siis enää tarvitsisi huolehtia: Anu taputtelisi vuosittain kirjanpidot kuosiin ja kutsuisi vuosikokoukset kokoon ajallaan, hallitus jatkaisi pääpiirteissään samassa koostumuksessa. Voisimme keskittyä tarvittaessa yllättämään, mutta muuten näytti siltä, että yhdistyksen ylläpitämiseksi oli löytynyt kestävä... formaatti, jos sitä näin kehtaa kutsua.
Marraskuussa 2007 yhdistys iski vielä Helsingin Kaapelitehtaalla Alternative Party 2007:ään, jossa oli vieraana itse Leisure Suit Larry eli Al Lowe. Al "korkkasi" tapahtuman osalta yhdistyksen vieraskirjan: "Best Wishes from Al Lowe, Alt Party 2007". Kuriositeettina mainittakoon, että tämä on yhdistyksen historiassa ainoa kerta, kun yhdistyksen rahoja on käytetty alkoholiin: Al sai Suomesta lähtiessään muistokseen pullon Fisherman Shotia. Yhdistys tiristi vielä pikkujoulut Oulussa marraskuussa, ja varsin aktiivinen viiden tapahtuman vuosi oli paketissa.

Niin kului aika, ja yhdistys eli ja hengitti - Oulussa, omissa tapahtumissaan. AmigaOS ja MorphOS päivittyivät kumpikin tahdillaan ja olivat tapahtumissa kokeiltavissa eri kokoonpanoissa, Amiga-jälleenmyyjä Gentle Eye piipahteli uskollisesti mukana. 15-vuotisjuhlat menivät aivan huomaamatta ohitse, puheenjohtajakin sen noteerasi komeasti jälkijunassa. Jälkiviisaus on tunnetusti eksakti tiede, mutta nyt voi jo nauraa: "Onnea kuitenkin jälkikäteen meille ja teille! 20-vuotispippaloissa sitten repäistään... ;)" Saapa nähdä, millainen repäisy saadaan aikaiseksi, sillä sammakko sen kuin kurnuttaa.
Vuosikokouksessa syyskuussa 2008 esiteltiin ensimmäistä kertaa MiniMig, 12 x 12 cm:n piirilevylle koottu nano-ITX-kokoinen Amiga 500. Super Skidmarksin virittelykin naksahti kohdalleen, kun videotykit saatiin viritettyä limittäin, niin että rata oli yhtenäinen. Alternative Party 2008:ssakin piipahdettiin, mutta kyseessä näyttää olevan "kadotettu tapahtuma". Vieraskirjassa on yli 50 nimeä, mutta kotisivuilta party puuttuu, kuvia ei ainakaan tämän jutun tekijälle ole eksynyt eikä sähköposteista tai IRC-logeista löytynyt selvennystä. Muistikuvien mukaan tapahtuma tuli vähän puun takaa, ja paikalla ovat olleet vieraskirjan mukaan ainakin Teemu Kärkkäinen ja Juha-Pekka Jokela, joten hyvissä käsissä on kuitenkin oltu. Mulderin ja Scullyn puutteessa täytyy tyytyä tähän. Yksi tapahtumahan jo "hukkui", kun pitkään kaavailtu vuoden 1995 tapahtuma jäi toteutumatta mutta käynnisti omalla tavallaan Saku-tapahtumien sarjan.

Kesäkuussa 2009 yhdistyksen kotisivut siirrettiin WMHostin tarjoamalle palvelimelle. Myös Saku-keskustelufoorumi siirtyi saman katon alle, ja samalla foorumiohjelmisto päivitettiin uusimpaan versioon. Lisääntyneen roskapostin vuoksi foorumilla otettiin käyttöön rekisteröityminen lokakuussa 2009. Vain rekisteröityneet käyttäjät pystyivät tämän jälkeen lisäämään viestejä foorumiin.
Vuosikokous 2009 toi ensimmäistä kertaa näytille AmigaOS 4:ää pyörittävän SAM440ep-tietokoneen, ja Minimig oli saanut kuoret ympärilleen. Kokouksen kummajainen oli kolmella(!) PicassoIV-näytönohjaimella varustettu 68060-turbotettu Amiga 4000. Yhdistyksen hallituksessa vuodesta 1999 ollut pitkän linjan tukipilari, Saku-lehteenkin läjäpäin artikkeleita kirjoittanut sekä hajoilevaa päätoimittajaa paikannut ja puolustanut Jarmo Piippo päätti kymmenen vuoden hallitusurakkansa. Jarmon tilalle varsinaiseksi jäseneksi ja yhdistyksen sihteeriksi nousi jo vuodesta 2001 hallituksen varajäsenenä ollut Kimmo Vääriskoski, joka edelleen jatkaa pestissä. Kimmon monipuolinen yhdistystoimintakokemus on ollut korvaamatonta tällekin yhdistykselle.

Pikkujouluissa 2009 nähtiin kaksi MorphOS:ää pyörittävää Mac Mini -tietokonetta. Vuosikokous 2010 päivitti yhdistyksen säännöissä tilintarkastajat toiminnantarkastajiksi uudistuneen yhdistyslain mukaisesti. Pikkujoulutkin pidettiin marraskuussa 2010, ja pientä piristystä oli havaittavissa: näimme AROS-käyttöjärjestelmän sekä myös Commodore 64:n MSSIAH- ja 1541 Ultimate -laajennuksilla. Pelikilpailun pääpalkintona oli fyysinen kopio BOH-pelistä, jota myös myytiin tapahtumassa alennettuun hintaan. Kävijöiden kesken arvottiin MorphOS Teamin lahjoittama MorphOS-avaintiedosto, A-EON Technologyltä saadut signeeratut Boing Ball -solmio ja AmigaOne X1000 -julisteet, MorphOS-DVD-levyjä, Amiga-pehmotarroja ja -avaimenperä sekä Amiga-joypadeja. Pientä kivaa, joka ehkä hieman ennakoi tulevaa.

Sivun alkuun
Kun tarpeeksi tekee, se näkyy ja kuuluu
Valtakunnalliset kirjastopäivät on joka toinen vuosi järjestettävä Suomen suurin kirjastoalan tapahtuma. Perinteikästä päivää on vietetty vuodesta 1882, ja edellisen kerran Oulu oli ollut järjestämässä sitä vuonna 1983. Harvinaisesta herkusta oli siis kyse. Oulun kaupunginkirjasto sai järjestettäväkseen illanvieton, ja yhdistystä pyydettiin sinne pitämään "peliluolaa" torstaina 9. kesäkuuta 2011. Tilaisuus oli yksityinen, ja kun pelkästään illanviettoon oli ilmoittautunut 400 kutsuvierasta, oli yhdistys ilman muuta mukana.
Pelejä pyöritettiin kahdella Amiga 1200:lla. Illanviettoon osallistuneista suuri osa tutustui myös peliluolaan, ja pelit jatkuivat 30 asteen kesähelteessä lähes puolilleöin. Tiedekeskus Tietomaasta lainaan saatu, Speden Speleistä tuttu neljän painikkeen reaktiopeli kesti muuten kävijöiden käytössä vain muutaman tunnin, Amigat sen sijaan porskuttivat niin kuin ennenkin.

Syyskuun vuosikokous tuntui Kirjastopäivien jälkeen lähes lomailulta. Yhdistys otti kuitenkin jälleen askeleen kohti olennaista: vuosikokouksen sijaan tapahtuma oli nimetty "Vuosikokous ja pelitapahtuma 2011". Lisäksi sääntöjen viittaukset tilintarkastajiin vaihdettiin uuden yhdistyslain mukaisesti viittaamaan toiminnantarkastajiin. Sääntöihin lisättiin samalla myös mahdollisuus etäosallistua yhdistyksen kokouksiin.

Oulussa jo vuodesta 2000 järjestetyn Vectorama-verkkopelitapahtuman järjestäjät halusivat yhdistyksen mukaan tapahtumaansa kesäkuussa 2012, ja mukaan lähdettiin. Yhdistys tarjoili tapahtumassa linkkipelejä kahden Amiga 1200 -koneen voimin sekä kolmannella esittelyssä Amiga-demojen parhaimmistoa. Lisäksi ihmeteltävänä oli Mac mini varustettuna MorphOS:llä, joka vielä päivittyi tapahtuman aikana. Pelikilpailuja pidettiin, ja vieraskirjaan kirjoitti nimensä 34 paikalla piipahtanutta, ja kävijöitä oli reilusti tätä enemmän. Kaikkiaan Vectoramaan osallistui arvion mukaan viitisensataa pelaajaa.
Kirjastopäivien positiivisen palautteen ansiosta yhdistystä pyydettiin mukaan myös Oulun taiteiden yöhön 23.8.2012 teemalla "Kirjasto pelaa 2.0". Tapahtuma kesti iltakuudesta puoli yhteentoista ja käytössä oli sama tila kuin Kirjastopäivilläkin. Yhdistys pelitti kävijöitä kahden Amiga 1200 -tietokoneen voimin sekä esitteli parhaita Amiga-demoja. Vieraskirjan sata nimeä ei ollut sattumaa, sillä AirBuccaneers-pelillään mainetta niittäneen oululaisen Ludocraft-peliyhtiön edustajatkin totesivat kerrosta alempana haastattelijoille: "Taisi olla suosituin tuo Amiga-peliluola."

Vielä hitusta ennen yhtätoista piti viimeisiä pelaajia riipiä irti koneista, joita olisi ilman muuta pitänyt olla paikalla enemmän - suosio yllätti yhdistyksen, positiivisesti. Ydinryhmä oli pyörinyt niin pienellä porukalla samoissa kuvioissa vuosikaudet, että sillä oli jäänyt lähes tyystin tajuamatta, kuinka hyvä setti oli saatu vuosien varrella hiottua kasaan ja kuinka paljon tämän kaltaisille esittelyille olisi valtavirrassa kysyntää. Tähänkin peliluolaan tuli monen sukupolven väkeä, kun lapsuutensa ja nuoruutensa Amigan kulta-aikana viettäneet vanhemmat tulivat muistelemaan ja näyttämään omille lapsilleen, mitä pelejä isi pelasi pienenä.

Jo aiemmin kesällä ideoidun Saku 2012 -tapahtuman järjestelyt oli nekin saatu hyvin käyntiin. Tällä kertaa tapahtuma ja vuosikokous pidettiin tiedottamisessa erillään toisistaan, ja fokus oli tietenkin tapahtumassa. Taiteiden yön kynnyksellä hallituksen postituslistalla Petteri Valli toi esille yhdistyksen edustustuotteen puutteen. Aina silloin tällöin oli ollut puhetta, että yhdistys voisi painattaa Amiga-aiheisia T-paitoja ja myydä niitä ainakin tapahtumissa. #amigafin-IRC-kanavan T-paitojen menestyksestä rohkaistuneena Petteri maalaili: "Aika tosin taitaa olla liian vähissä uudelle logolle saati sen hyödyntämiselle... joten mulle tuli mieleen tällainen design: Isolla tekstillä: AMIGAA! Jonka alla pienellä: Suomen Amiga-käyttäjät ry."

Omassa IRC-keskustelussaan Anu ja Petteri päätyivät lisäksi ajatukseen, että lisätään AMIGAA!-sanaan vielä yksi A-kirjain, ettei kukaan vain luule sitä kirjoitusvirheeksi. :) Mutta edelleen yhdistykseltä puuttui se logo. Vuosien varrella kaikenlaisia logoja oli suunniteltu ja kilpailujakin pidetty, muttei niistä lopulta ollut valmista saatu. Logokilpailun järjestäminen oli nyt jäänyt hallituksen tehtäväksi. Iänikuinen sammakkologo alkoi olla yhdistykselle jo taakka.

Hätiin saapui aiemminkin yhdistyksen vuosikokouksiin grafiikkaa ja kuvia suunnitellut Juha "densho" Korhonen, joka hahmotteli Petterin antamien suuntaviivojen pohjalta nasevan logon.
Siinä se oli. Logosta hahmoteltiin vielä erivärisiä versioita eri käyttötarkoituksiin, mutta päälogoksi nostettiin valkoisella pohjalla, mustalla AMIGAAA!-tekstillä ja punaisella yhdistyksen nimellä varustettu versio. Paitatilaus viimeisteltiin ennätysvauhdilla, ja toimiva edustustuote oli lanseerattu lähes puolivahingossa. Pitkälle on tultu ajoista, kun Jannet Sirén ja Pikkarainen silittivät Saku 97 -logoja T-paitoihin (ja hyvä niin, Janne S. huomauttaa.) Kotisivuiltakin sammakkologo siivottiin vihdoin pois. Kaipaamaan jäivät: -
Saku 2012 oli yhdistyksen viime vuosien aiempien tapahtumien mittapuulla menestys. Arviolta 70 kävijää ympäri Suomen saapui ihastelemaan sisältöä, joka lopulta oli järjestäjillekin pienoinen yllätys. Spontaanisti paikalle saapuneet vieraat toivat mukanaan esimerkiksi Commodore 64:n varustettuna 1581-korppuasemalla ja SuperCPU-laajennuksella. Onnellinen, leppoisa pörinä ja surina valtasi tilan koko päiväksi iltamyöhään saakka. Tapahtumasivulta ja Janne Sirénin valokuvaraportista voi aavistella lisää tunnelmia.
Maineemme oli kiirinyt ja loppuvuodesta 2012 meidät kutsuttiin Sekaisin Peleistä 2012 -tapahtumaan Poriin 10.11.12. Tällä kertaa iskuryhmä Esa Lyttinen ja Tommi Kanerva vei retropelikonseptimme paikalle hyvällä menestyksellä. Yhdistys osallistui vielä toistamiseen Vectorama-verkkopelitapahtumaan Oulussa kesäkuun alussa 2013. Tapahtuman alla painatettiin myös uusi satsi yhdistyksen T-paitoja. Yli 50 vieraskirjakuittauksen ja noin 300 osallistujan tapahtuma oli menestys. Päälavallakin nähtiin yksi Amiga-pelikilpailu, ja pienempiä pelikilpailuja järjestettiin koko tapahtuman ajan. Oulun iskuryhmä on ilman muuta valmis osallistumaan seuraavaankin tapahtumaan, joka muuten olisi kaikkien aikojen 15. Vectorama. Hatunnosto sinne.

Vuosikokouksessa Saku 2012 -tapahtuman alkajaisiksi päätettiin kaksi isoa asiaa: Saku-lehden 50. numeron julkaiseminen 21.6.2013 ja yhdistyksen 20-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävä Saku 2013 -tapahtuma myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Ensin mainittua luette juuri nyt, ja jälkimmäinen jää nähtäväksi.

Pääkaupunkiseudulle se pitäisi mielellään saada, mutta Saku #43:n pääkirjoituksessa jo kymmenen vuotta sitten toivottiin: "Kokouspaikkana olisi ehkä mahdollisuuksien mukaan joku muu kuin Oulu, sillä vaikka paikka onkin jo tuttu ja hyvä, haluaisimme kokouspaikkojenkin osalta toteuttaa valtakunnallista asemaamme sen sijaan, että 'jumittuisimme' liian kauaksi aikaa paikoillemme. Uupelo on vain reippaasta järjestäjäporukasta, joka vetäisi sen verran rekeä, että järjestelyt hoituisivat paikan päällä, missä se sitten olisikin. Tekijöitä, onko teitä?" Pallo on teillä.
IRC-kanavalla #amigafin.bak keskusteltiin heti Saku #50:n julkaisun jälkeen: "#50 ulkona, nytkö sitten kaatajaiset ja ry:n lopetus?" Ehkä ei sentään. Yhdistys rullaa varsin kevyellä ylläpidolla, joten mennään vuosi kerrallaan.


Sivun alkuun