Sami Ylönen
0xAA - Codex Alpe Adria 2005
Tulipa sitten, lähistöllä pyöriessäni, otettua käväisseeksi joskus vuonna 1 ja 2 Sakuillakin käyneen Michael C. Battilanan järjestämässä tapahtumassa nimeltä Codex Alpe Adria 2005. Tapahtumapaikkana on Cloanton päämajan alakerrassa sijaitsevan avoimen yliopiston tilat.

Saavuin paikan päälle Makedonian ja Kreikan kautta lautalla Igoumenitsasta Adrian-meren yli Anconaan Italian puolelle, josta Autostradea pitkin pohjoiseen määränpäänä Udine noin 100 km Venetsiasta koilliseen. Matkaan kului jokseenkin puolisentoista vuorokautta autolla päristellessä. Kreikassa ajelevat moottoritielläsuhteellisen reipasta noin 140 km/h vauhtia ja vuoristossa hieman alle 30 km/h keskinopeudella. Automaattivaihteisto otti myös hieman nokkiinsa hitaasta vauhdista ja lämmöstä (+35 C), ja johan siinä kihosi hieman hiki pintaan, kun vain kolmosvaihde suostui toimimaan... Tuumasin jo reissun tyssänneen siihen ja tulleen varsin kalliiksi, mutta hetken jäähdyttely jätti palamaan vain varoitusvalon, jonka ystävällisen pojat Udinen lähettyvillä sijaitsevassa ajopelin merkkihuollossa veloituksetta nollasivat hetken odotuksella.

     
Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä oli Yellowtabin paikallisen työntekijän pitämä Zeta-käyttöjärjestelmän demonstraatio.
Italiassa Autostradella olinkin jo sittenjaloissa pyörimässä, vaikka ajoinkin suomalaisittain reippaasti noin 150 km/h. Ensimmäisen päivän aikana vältin myös hiuksen hienosti parikin kappaletta kolareita... Mutta ei hätää! Suosittelen lämpimästi hankkimaan GPS:n ja sopivan softan sekä alustan, joka kertoo missä olet ja minne olisi tarkoitus mennä. Tai ainakin kartanlukijan... itse ajaessa ja suunnistaessa vieraassa maassa isohkossa kaupungissa ei ole helppo löytää perille. Suosittelen myös kyseisen kaupungin kartan hankkimista ennen sinne saapumista... Kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Tilaisuudessa seurasin lähes kaikki paikallisella kielellä toteutetut esitykset, vaikken niistä hölökäsen pöllähtävää ymmärtänytkään (tutti bene, jep jep). Ainoa kansainvälisellä lontoonkielellä asiansa esitellyt oli Jens Schoenfeld, joka esitteli C1:tä ja MMC64:ää, joskin demoamatta jäivät C64:lla surffaaminen ja http-palvelimen pitäminen lähinnä toimivan Internet-yhteyden puutteessa. Osasyynä lienee ollut myös se ettei Jens saanut ajoissa paikalle sopivaa konetta, asennus ilmeisesti olisi vienyt hetken aikaa. Toisaalta ihan hyvä, koska jo MMC64:n kohdalla tuumailin itsekseni, että tarttis vissiin C64 hankkia ja parit jutut siihen lisukkeiksi... Ei nyt sentään kaikkeen hömppään olisi varaa!

"We are perfectly on schedule", Michael juuri selittää - venyvä käsite paikallisilla, suomalaisittain olemme noin tunnin verran aikataulusta jäljessä.

Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä oli Yellowtabin paikallisen työntekijän pitämä Zeta-käyttöjärjestelmän demonstraatio. Zeta perustuu kaiketi BeOS-käyttöjärjestelmään - vaikka esitys olikin mielenkiintoinen, niin paikallinen ilmasto pakotti minut torkahtamaan hetkeksi kesken esityksen... sama kävi myös AmigaOS 4:n esityksen aikana! Zetan asentaminen x86-läppäriin näytti käyvän suht vaivattomasti ja itse käyttöjärjestelmä näytti myös hyvältä ja toimivalta. Pistin ruksin kohdalle "tarttis vissiin koittaa joskus kun kerkiää" loputtomalle muistilistalleni. (Siihen samaan, jossa lukee "kokoa A3000" ja "korjaa neuren A1000:n levyasema" - molemmat projektit ovat olleet horroksessa vissiin kolmatta vuotta.)

     
Vanhoille Saku-kävijöillekin ihmetystä olisi lähinnä herättänyt Commodore 64 -web.it-surffilauta...
Michael selitti aamulla, ettei minun tulisi huolehtia, vaikka kaikki näyttääkin aivan kaaokselta, se on italialainen tapa ja asiat yleensä järjestyvät. Myönnettäköön, ettei hän tuossa vaiheessa puhunut ajasta mitään... Siinä itse Claudion (esitteli myös OS4:ää) kanssa puuhatessani langattomia purkkeja totesin itsekseni, ettei tämä nyt niin paljon eronnut Sakujen bitin järjestelemisestä... molemmat päättyivät yhtä onnettomasti! Tosin Sakuilla käytettiin, hatarien muistikuvieni mukaan, aina jotain hätävirivara-härdelliä tyyliin Sirénin Jannen 7110 koneen perässä sarjakaapelilla yms. Totesinpa myös, ettei ikinä kannata hankkia US-Roboticsin tuotteita - ainoa tapa konfiguroida kyseinen purkki kun oli heidän oma softansa, joka luonnollisesti toimii vain Windowsissa.

Michael näytti immeisille myös pätkän uudesta videomateriaalista, joka pienen ja rajallisen käsityskykyni mukaan tulee Amiga Forever 2005:n DVD-versiossa mukana. Hän esitti myös kutsun suomalaisille amigisteille tulla mukaan tuottamaan suomennos videomateriaalille, mutta turhaan minä moista teille välitän. Kirjoittakaa mieluummin juttujanne Sakuun niin minä hoidan tuon suomennoksen, oikeamielisyys ennen kaikkea. (Korjataan jo tähän vaiheeseen, että noita videoita on kokonaiset kuusi tuntia ja ne vievät kaksi DVD-kiekollista. Ovat alun perin Amiga Worldin julkaisemia, ja oikeudet omistaa nykyään IGN Media.)

Kävimme myös Michaelin ja Jensin kanssa syömässä jo edellisenä päivänä paikallisessa Ciccio's-muonituskeskuksessa, jossa nautiskelimme päivällä pastaa (jos poikkeat, tilaa pieni annos...) ja illemmalla isommalla porukalla myös pizzaa. Paikka on hyvin pieni, ja jos siellä meinaa itseensä ahtaa paikallisen keittiön antimia, kannattaa suosiolla varata muutama paikka etukäteen.
Andreas, minä, Michael ja Jens edellisenä iltana syömässä.
Retroilu kun on nykyään niin kovin in, myös tapahtuman nimi oli muutettu "Amiga Alpe Adriasta" Codexiin ja raahattu paikalle jos jonkinnäköistä vekotinta. Vanhoille Saku-kävijöillekin ihmetystä olisi lähinnä herättänyt Commodore 64 -web.it-surffilauta jossa, perhana soikoon, oli Windows 3.11:n tms. päälle rakennettu oma ohjelmistonsa, jolla pystyi tekemään mitä nimessä luvattiin. Olipa tuolla noita vanhempia PETtish-like vehkeitäkin, joiden päälle minä en niin kovasti ymmärrä. Omaa sydäntäni lähinnä oli NeXT Cube, joka tosin ei ollut tällä kertaa toimintakuntoinen (toisin kuin omani kotipuolessa!), vaikka kaikki osat löytyivätkin. Myös omituinen rev 1 Amiga 4000 mustalla etulevyllä, Picasso II -prototyyppi, TI99, C65-prototyyppi ja muuta löytyi.
A4000:n protoemo, versiosta ei tietoa, mutta mielenkiintoinen!
Myös paikallinen demoscene (miksei nää kirjoita oikeamielisesti "skene"?) oli edustettuna jonkinmoisen komponkin aikaan saaden. Heidän edustajanaan oli varsin nätti tyttönen, joten mikäs minun siinä ihmetellessä... Useammassakin (kahdessa!) lajissa kisailtiin leikkimielisesti, vain yhdessä (Competizione Streaming Music) oli enemmän kuin yksi (1) osallistuva teos. Musiikki ei ollut ainakaan minun makuuni. Jos olisin gallialainen, olisi minun todettava tässä vaiheessa "hulluja nuo roomalaiset".

Pääsinpä kaksistaan tuon ehanan demoskenettäjän kanssa oleilemaan huoneessa, mutta jokainen toki arvaa jo tässä vaiheessa, että hyvä selibaattiputki jatkuu edelleen. Vivahderikkaan kisan - äänet menivät tasan ja sitten neuvoteltiin voittaja - voittajaksi päätyi Skizon kappale Classispectrive (jep, tavasin useamman kerran mutta oikein se on). Häviäjiähän meillä ei ole tavattu mainita... Reilukerho ennen kaikkea.

Tapahtumassa oli tarjolla myös naposteltavaa sekä juomaa (sis. viini, tästä voisimme seuraaville Sakuille ottaa oppia, höm!) ynnä hieman suolaisempaa paikallista ravintoa, jotain leipiähän nuo olivat, lihaa ja juustoja välissä. Langaton bittikin kuulemma toimisi tuolla huoneen takanurkassa, mutta tilaisuus on jo ohi... Kohtapuoleen syöpöttelemään lähistölle johonkin trattoriaan (elkee kyselkö mikä se on, emmää tiärä... vielä). Paikallisissa murkinoimispaikoissa ei kuulemma juurikaan suosita jälkiruokia, mihin tässä esitettäköön suuri pettymys. Toisaalta ne itse annoksetkin jäävät monella vaiheeseen...
Syömässä porukalla tapahtuman jälkeen.

Lopputulos esitettäköön seuraavasti: käykää vaikkette mitään ymmärräkään noitten höpinöistä. Itse höpöttelin Jensin kanssa pitkälti ja jonkun toisen germaanin kanssa itse tilaisuudessa. Paikalla näkyi olevan myös joku tanskalainen.

Sivun alkuun