Esa Lyttinen | esa.lyttinen@wlanmail.com
Turbo Chameleon 64
Tällä kertaa esittelyssä on Turbo Chameleon 64 -moduuli. Valitettavasti tästä laitteesta on niin moneksi, ettei testi ihan hyvällä mahdu yhden otsikon alle. Se on nimensä mukaisesti kameleontti, joka muokkaa itsensä alustansa mukaiseksi ja enemmän... Mutta yritetään! Mikä on Turbo Chameleon? Ensinnäkin se on keltainen ja C64-yhteensopiva moduuli, mutta sitä voi käyttää myös stand-alonena ilman C64:sta. Turbo Chameleonin sisällä sykkii FPGA-mikrosiru, ohjelmallisesti muokattavan logiikan läjä.

Turbo Chameleon - eli TC - on emulaattori, mikä tässä yhteydessä tosin on hieman harhaanjohtava nimitys. Emulaatiolla olemme tottuneet tuntemaan ohjelman, joka yrittää matkia toisen laitteen sisällä olevaa rautaa ja näin emuloi toisen laitteen toimintaa. Tässä tapauksessa emme emuloi mitään, vaan muokkaamme logiikkamöykyn kyseisen laitteen rautaan identtisesti sopivaksi, tai jopa paremmaksi kuin alkuperäinen. Vain taivas on rajana, ja niin moneen kertaan kuin haluaa.

Tässä yhteydessä kyseisen piirin sisuskalut muokkautuvat moneksi: 80-luvun tietokoneeksi, kaikkine apupiireineen ja osaan jopa lisälaitteista, kuten C64-levyasemat... Turbo Chameleonilla voi siis emuloida tietokonetta tai tietokoneen lisälaitetta.
Say what?
Aloitetaan ihan alusta. Tämä projekti syntyi - tavallaan - C-Onen haudalle Jens Schönfeldin ja Jeri Ellsworthin yhteistyön loputtua. Jens alkoi toteuttaa omaa FPGA-projektiaan, joka lähti ajatuksesta tehdä C64-näyttökortti, flicker fixer & VGA -yhteensopivana, siis näyttökortti jolla C64:ää voisi käyttää VGA-monitorilla. Jostain syystä projekti karkasi hyvin aikaisessa vaiheessa käsistä, ja lisää optioita ilmestyi spekseihin tuhkatiheään. Lopullinen muoto on meillä on nyt käsissämme - ja tämä kaikki yhdessä C64-moduulissa.

Turbo Chameleon on käsittämätön työnnäyte, standalone-emulointialusta monelle 80-luvun tietokoneelle ja -laitteelle.

Toim. huom.: Tässä artikkelissa puhutaan tiuhaan "coreista". Nämä ovat "toimintaohjeita", jotka Turbo Chameleonin FPGA-piirille ladataan. Lataamalla core FPGA:lle määritellään mikropiirin toiminta, esimerkiksi se mitä tietokonetta tai laitetta mikropiiri emuloi. Esimerkiksi C64-core tekee FPGA:sta "Commodore 64:n", Minimig-core tekee FPGA:sta "Amigan" - noin karkeasti.
Kameleontin sisältö
Turbo Chameleon sisältää: VGA-liittimen ulkoiselle näytölle flicker fixer -ominaisuuksin; SD-korttipaikan, joka toimii kovalevyn korvaajana; infrapuna-lähetin/vastaaonottimen ukopuolisiin kontrolleihin, kuten CDTV:n kaukosäädin; RTC RealTimeClock ja kalenteri patterivarmistuksella (paristo ei mukana); Amiga-mallisen kelloportti-liitimen esim. verkkokortille (Amigan kelloporttiliittimestä oli todella moneksi, toim. huom.); kolme toimintanappia (reset, freeze, config) ja USB-laitteen päivitys- ja muokkaustoiminnoille; kontrolliliitin/IEC-liitin (esim. CBM 1541, vanhat printterit); PS/2-näppis ja -hiiri; USB-sähkönsyöttämiseen natiivi- ja dock-moodissa 5V 1A (C64:ssä kiinni ollessa moduuli ottaa sähkönsä koneesta, myös tietokoneen USB-liitin riittää syöttämään laitetta).

Lisäoptiona voi myös ostaa docking stationin, joka sisältää seuraavat optiot: Amiga-keyboard-liittimen, Commodore VIC-20/C64 -keyboard-liittimen, 4xjoystick-liittimet, to Minimig -liittimen (myöhemmissä päivityksissä Minimig-coren pitäisi alkaa tukea joystick-portteja, joita nykyisellään ei vielä tueta - siihen asti korvikkeena toimii CDTV-infrapunaohjain).
Tuetut alustat
FPGA-piiri muokkautuu halutunlaiseksi alustaksi - melkein millaiseksi retrovehkeeksi tahansa. Tällä hetkellä tuettuja alustoja ovat: Amiga 500, Spectrum, Commodore 64, VIC-20, Amstrad ja Atari 2600. Kiinnostavia näistä meille ovat tietenkin Commodore-alustat. Itselleni ehdottomasti kiinnostavin on C64-alusta. Käy jo heti ulkomuodosta selville, että tämä on se alusta, jolle laite on suunniteltu ja johon on eniten panostettu aikaa ja vaivaa. Toisena tulee Amiga 500, joka perustuu suurelta osin projektiin Minimig - tämä core on sen sivutuote... Anteeksipyyntö on tässä vaiheessa paikallaan, suuren C64-osion koon vuoksi, sillä siellä minun sydämeni lepää. ;-) (Annetaan anteeksi, isojen kiitosten saattelemana, toim. huom.)

Hieman "emulaatioiden" speksejä: Amiga 500 -moodissa laite on 68000, 68020 8-28 MHz -yhteensopiva. FAST-muistin määrän ja koon voi määritellä itse 0-8M väliltä. Tuettuina ovat kaikki neljä levyasemaa ja yhtä aikaa käytössä, sisäisesti SD-kortilla ADF-formaatissa. Laitteessa ei ole levyasemaliitintä aidolle Amigan asemalle. HardFiles up to 11,5 MB. Näyttöpiirin voi valita kahdesta vaihtoehdosta: OCS/ECS ja 0,5-2 MB CHIP RAM.

Commodore 64 -moodissa 6510-prosessori tukee ei-dokumentoituja käskyjä ja täysi yhteensopivuus (ei kuten SuperCPU-projektissa 6502-16-bit). 1 MHz:stä aina noin 14 MHz:iin asti, tarkasti rajoitetut nopeusmoodit 2, 3, 4, 5, 6 MHz. REU 0-16 MB. MMU 0-32 Mb using 4 KByte blocks. Suuri joukko lisämoduuleista toimii myös kunhan löytää moduulin ROM-sisällön jostain, esim. Action Replay VI. 1351-hiirituki (PS2-liitännän kautta). Sisäisesti täysin emuloitu 1541. Joitain 1541-erikoispiirteitä ei ole täysin tuettu vielä, siksi osa turboloadereista ei suostu toimimaan sen kanssa. Suurin osa kuitenkin toimii. Nopein lataus on kutenkin config-puolelta tapahtuva suoralataus, jossa puhutaan 202:n blokin-ohjelmissa sekunneista. Samoin moduulien omat turbot toimivat, jopa 10x-nopeuksiset. 16 kpl mahdollisia levybuffereita. Yhtä aikaa kaksi asemaa käytössä, kaksipuoleisina, levyjen puolien vaihto moduulinappia painaen tai PS/2-näppiksen funktionäppäimistä.

Suoraan tuetut formaatit (voi ajaa config-moodista): .d64 1541 Disk image, .t64 C64S Tape image (read only), .g64 1541 GCR image, .sid Playsid SID tune, .prg Plain program file (with load address), .crt CCS64 Cartridge Image. Also see chapter 12.4 supported Cartridge types, .reu REU image, .geo GEORAM image, .rom ROM images, .koa Koala Paint image, .rpm Runpaint image, .cdu CDU Paint image, .blp Blazing Paddles image, .pmg Paint Magic image, .art, .ocp OCP Art Studio image (v1 and v2), .ddl Doodle image, .hed Hi-Eddi image, .hpi Hires Picture (same as Art Studio v1), .txt Ascii text file, .wav Windows WAVE file. Supported formats are: 11khz mono, 11khz stereo, 22khz, mono, 44khz mono, 48khz mono.

Valitettavasti muista emulaatioista olen huono sanomaan muuta kuin että ne näyttävät toimivan. Esimerkiksi Spectrumin testaaminen jäi siihen, etten osannut ladata ensimmäistäkään peliä. :-) Kiitokset jälleen (Gentle Eye Ky:n) Boogielle laitteen core- ja moduuliasennuksista ja teknisestä taustatuesta.

Artikkelin loppuosassa käsittelen Turbo Chameleonin Commodore 64 - ja Amiga-puolia tarkemmin.
Turbo Chameleon C64
Mitä muuta tämä moduuli kätkee sisäänsä? Itse asiassa enemmän kuin myyntispeksit lupaavat! Ensimmäinen yllätys oli, että kontrollibittejä mälväämällä pystyy vaihtamaan emuloitujen SID-piirien tilaa 6580:n ja 6581:n välillä. Whoo... Ainoa miinushan on, ettei Chameleon tue SIDin filttereitä lainkaan, koska siinä ei ole analogisia osia. Ilman niitä emulointi on todella hankalaa, eli ne on jätetty syystäkin pois. Ehkä tulevaisuudessa nekin lisätään mukaan... kuka tietää. Ero näillä ei ole kovin huima, koska piirien erothan tulevat todella esiin vain filtterien kanssa toimiessa. Tämä kaikki stereona.

Samoin osoiteavaruus SID2-piirille voidaan asettaa joko kontrollirekisteriä muokkaamalla tai config-tilassa. Jos koneessasi on jo vakiona kaksi SID-piiriä, ne pitää kertoa Turbo Chameleonille configissa. Harmittavaa kyllä, et pysty käyttämään aitoja tai TC:n SID-piiriä erikseen, vaan TC:n SID on peilaustilassa aitojen kanssa. Jollain kikkailulla saatat saada kolme eri SID-piiriä esiin, koska $D400-rekisterissä on aina kaksi SID-piiriä, ja vain SID2:n osalta voidaan osoiteavaruudet erottaa toistaan. Esim. C64 SID2 $d500 TC SID2 $de00. Kuulostaa helpolta, mutta tämä on vain teoria - mahdollista sen pitäisi olla. TC:n SID-piirit pystyy myös monottamaan, eli stereoista kuunnellessa molemmista kajareista tulee sama musa, kätevää.

Lisämuistiosio: REU on identtinen muiden lisämuistikorttien kanssa, eli muistin siirto 16 MB avaruudesta on toteutettu C128-ominaisesti DMA 4KB -blokkeina. Eli todella nopeasti, mikä meinaa prosessorille hyvin pitkää BadLinea. Tämä mahdollistaa jopa live-animaation näyttämisen. Muistin kulutus on tietenkin hillitön.

Muttei tässä vielä kaikki... TC sisältää myös täysin uudenlaisen Commodore 64:n, jota Commodoren insinöörit vielä Amiga-aikaan kehittivät, mutta se jäi pelkästään muutaman proton asteelle. Nyt nämä ominaisuudet ovat olemassa TC:n sisuksissa ja vielä turbotettuina alkuperäiseen - jos niin halutaan.
Tulevaisuuden Commodore 64
Ensinnäkin Chameleon sisältää grafiikkamoottorin, joka kykenee 16-bit 32768-väriin, mikä myös mahdollistaa monikerrosgrafiikan (layer), kuten Amigassa ja jonkin sortin sprite/bobi-moottorin COP (Chameleon Object Processor), joka mahdollistaa jopa kokonaisen 8-bit-värisen grafiikkakuvan siirtämisen tasaisesti kaikkiin suuntiin (!?) ja mitä vielä. Eli tulevaisuuden pelintekijöille aivan uutta rautaa. Tätä en odottanut. Samoin ruudun koko on hillitön verrattuna entiseen 320x200 (värillisenä 160x200).

VIC-II tukee ruutuja 1024x768 8-bit asti. Mysteeri on pystyykö piiri ylittämään normi-C64-resoluution. Rekistereistä päätellen pystyy. Niistä löytyy kummallisia pixelituplain-rekistereitä, joissa pikselin kokoa pystyy suurentamaan, jopa kuusitoistakertaiseksi vaaka- ja pystysuunnassa. Molemmille suunnille on omat rekisterinsä, kuten spriteillekin. VIC-II tukee VGA-näyttötiloja 1600x1200 50-85 Hz:iin asti.

Harmittavasti tämä jäänee kuriositeetiksi, koska tuskin tulemme ihan heti näkemään TC:n erikoisuuksia tukevia pelejä, vaikka suurin osa niistä onkin Commodore-porukan jo kertaalleen speksaamia "tulevaisuuden" C64-ominaisuuksia, joista saimme vain haaveilla tähän päivään asti muutaman hyvin kalliin prototyypin voimin. Itselleni mieleen tulee omien apusoftien rakentaminen näiden ominaisuuksien ympärille, ehkä joidenkin pelienkin, mutta käyttäjämäärät tuskin ovat kovin suuret.

Toinen silmään pistävä asia oli turbon toiminta. Aikaisemmin tekemäni yksinkertaiset testit eivät olleetkaan paikkansapitäviä. Testatessani sample-musiikkia sisältäviä kappaleita, jotka tunnetusti syövät kellojaksoja kuin mustat aukot materiaa, havaitsin, ettei sample-musiikki tehojen noustessa enää vaikuttanut oikeastaan mitenkään C64:n nopeuteen. Yhden 4-bit-samplen soittamiseen yleensä kuluu noin yksi rasterilinja. Turbomoodissa kellojaksoja alkaa tulla sen verran lisää, ettei tämä enää ole ongelma lainkaan. Luulen, että täydellä teholla pystyisi kevyesti soittamaan yli kymmenen ääntä yhtä aikaa, ilman että vieläkään päästäisiin samoihin rasitusarvoihin kuin oikean C64:n kaksiääninen sample-soitto.

Myöhemmin testissä havaitsin turbotehon olevan paljon suurempi kuin odotin.
Turbo Chameleonin C64-teho
Seuraavassa yksinkertainen ohjelma, joka testaa vain prosessorin ja muistin nopeuden, eikä IO-rekistereitä räplätä kuin tarpeen mukaan:
sei
uus lda #$50
cm cmp $d012
bne cm
inc $d020
ldx #$0e
ldy #$00
de dey
bne de
inc $d020
dex
bne de
stx $d020
jmp uus

Ohjelman alku tahdistetaan rasterilinjaan. X-rekisterin arvoa nostetaan, kunnes ohjelma alkaa vilkuttaa ruutua. X-rekisterin arvo #$0e = 14 on maksimi, jonka normikone vielä ehtii suorittaa. Arvolla $0f ei enää ehdi, ja ruutu alkaa vilkkua raa'asti. Voidaan sanoa, että jokaisen MHz-hypyn jälkeen X-arvoa pystyi nostamaan 15 =$0f portaalla eli 6 MHz:n kohdalla X-arvo on noin $6A = 106, joka on suurin rajoitettu nopeus. Mutta kun laitamme turbon rajoittamattomaksi, X-rekisteriin saakin laittaa kunnolla lisää eli $EE = 238. Dokumenteissa kerrotaan, että lisää tehoakin olisi vielä luvassa, jos VGA-ulostulon pimentää tai vähentää sen bufferointia. Samoin MMU ja REU vievät muistijaksoja prosessorilta.

Mitä tämä tarkoittaa... Nopeasti laskien 14 MHz? Muistetaan, että prosessori on 1=1:een 6510, joka myös tukee ei-dokumentoituja käskyjä. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Y-rekisteri kierrätetään ympäri 0-255 hieman yli yhdessä rasterilinjassa. Tarkalleen ottaen 63+17=80 normikoneen kellojaksossa. Looppi vie joka kierroksella 5 kellojaksoa eli 5*256=1280 kellojaksoa. Turbotettuna normaaliin jaksoina laskettuna vain 80, eli ruutia on hämmentävän paljon, mikä myös aiheuttaa sen, että ajastukset muuttuvat stabiileiksi.

Jos esimerkiksi sinulla on rasterikeskeytys, joka muuttaa taustavärejä, niin tiedät kokemuksesta niiden hieman hyppivän, mutta turbomoodeissa tätä ei tapahdu. Alkukohta on täysin skarppi, miksi? Kun käsitellään C64:n omaa piiristöä, prosessori hidastuu, jotta se voi täsmätä ajoituksensa niiden kanssa, eli 1 MHz:n taajuuteen. Näin ollen komento toteutetaan 1 MHz:n tahdistamana, mikä on normaalissa kellotuksessa yhden kahdeksan pikselin merkin kokoinen alue, mutta turbomoodissa yksikään käsky ei vie niin paljon aikaa, joten sillä on hyvin aikaa ajastua täsmällisesti samaan paikkaa joka kerta.

Ohessa kuva tehon noususta palkkeina:
Turbomoodia ei pystytä hyödyntämään kaikessa, kuten yllä selitin. Sille on tiettyjä rajoituksia, kuten Amigassa ainoastaan FAST-muistissa prosessori saa lentää niin nopeasti kuin haluaa, mitä nyt muistin hitaus hieman jarruttaa ja apupiiristö syö muistiväyläaikaa... Erona on se, että koko muistiavaruus on FASTia, paitsi IO-piiristö, ja jos joudutaan kirjoittamaan C64:n omaan muistiin, niin sehän ei pysyisi perässä. Onneksi TC osaa sisäisesti käyttää omia muistivarojaan ja osoittaa C64:n IO-piiristöä suoraan ilman C64:n normaaliin muistiin kajoamista.

C64:n CIA-, VIC- ja SID-rekistereiden käytön ajaksi prosessorin on hidastettava vauhtiaan, että ne pysyisivät mukana. Tilannetta voi verrata WaitState:een eli tyhjäkäyntiin prosessorin sisällä. Jos operaatioita tehdään vain muistin sisällä, pystyy prosessori täyteen tehoon. Siksi musatesti antoi niin erilaisen tuloksen kuin aikaisempi testi, jossa käsiteltiin vain VIC-II rekistereitä. C64-tilassa rekistereitä käytetään "aidon koneen sisuksissa" ja sen alkuperäisillä piireillä. Rekisterit myös peilataan TC:n omiin rekistereihin, joten havaitset samat tapahtumat VGA-liitännässä olevasta ruudusta.

Tässä on kuitenkin joitakin eroja. Jos TC on pelkästään natiivina tai DockingStationissa kiinni, silloin ei ole välttämätöntä jarruttaa näiden piirien hitauden vuoksi prosessoria. Mutta tämän vuoksi pitää config-tilassa asettaa ulostulo vain VGA-liittimelle - tästä on maininta dokumenteissa. Asian todenperäisyyttä en ole testannut. Vielä lisää höyryä pitäisi saada rutistettua, kun poistetaan käytöstä VGA-ruudunkäsittely ja vähennetään MMU:n ja REU:n toiminta minimiin. Näin prosessorille jää enemmän DMA-aikaa. Samoin levyoperaatiot automaattisesti hidastavat turbotilan normaalinopeuteen.

Ja mikä parasta, kontrollirekistereitä pystyy normaalin C64-ohjelman sisällä muuttelemaan. Samoin pystyy tunnistamaan tilan, missä Chameleon on: docking station, natiivi vai C64.

Etteivät herkut loppuisi tähän, antaa TC mahdollisuuden käyttää monia moduuli-imageja, aivan kuin ne olisivat aidon koneen perässä. Näille moduuleille on varattu laitteen muistissa neljä paikkaa, joita voidaan config-ruudusta käskeä eloon. Itselläni on Action Replay IV ja Final Cartridge III -imaget. AR-levyturbon käyttö on monessa pelissä välttämätön pelin sujumisen vuoksi. Näistä paras esimerkki on Space Rogue. Tähän vielä lisätään Turbo niin a vot, elämys on huima. AR-image on hieman ronkittu versio - esimerkiksi levykopiointioperaatiot eivät toimi. Tosin en edes tiedä mikä versio on kyseessä, karsittu vai keskeneräinen.

Samoin tuki MMC64-SD-hallintaan on hieno ominaisuus. En tiedä paljonko unohdin monista optioista kuvailla, mutta voin kertoa, että niitä on paljon!
C64-pelien toiminta
Pahoja yhteensopivuusongelmia en ole tavannut. Pelit toimivat kuten pitääkin. Joissain tapauksissa ohjelma kajoaa TC:n kontrollirekisterialueelle. Yleensä tämä tarkoittaa moduulisuojausta eli pelissä tutkitaan, onko koneessa moduulia vai ei, jos se sellaisen havaitsee, peli ei tietenkään käynnisty tms. Tosin TC:ssä on hieman tavanomaisuudesta poikkeava kontrollirekisteri: se pitää ensin komennolla avata, että sen voi nähdä ja alkaa muokata sitä. Silti jotkin ohjelmat onnistuvat moduulin sekoittamaan kirjoittamalla muistiin, johon ei pitäisi. Emulaatio ei ole vielä sataprosenttinen, koska Turbo Chameleon on edelleen beta-vaiheessa, mutta moduulin sisältämä hardware on lopullinen.

Toinen pelaamisen estävä ominaisuus ovat levyturbot ja sitä kautta taas pelisuojaukset, jotka kohdistuvat 1541-emulointiin. Totta kai yleisimmät ja tunnetuimmat levyturbot toimivat, mutta jotkin harvinaisuudet, esim. GP ei toimi. Tosin eräät crack-versiot pääsevät paljon pidemmälle kuin alkuperäiset TC-puolelta ladattaessa ohjelmat saattavat kieltäytyä toimimasta. Jos tämän jälkeen on tarkoitus vielä tehdä joitakin levyoperaatioita, varmin tapa on ladata ohjelma emulaatiopuolella normaaliin tapaan tai jonkun turbomoduulin imagen avustuksella - turbomoduulien yhteensopivuus on parempi moniosaisissa peleissä.

Turbo toimii parhaiten vektoripohjaisissa peleissä, joissa teholla oikeasti on merkitystä. Tässäkin on hauska knoppi: alkuperäinen Elite on täydellä teholla täysin epäpelattava, mutta eräät Elite-gurujen muokkaamat versiot toimivat pelattavasti täydellä tehollakin, esim. Elite 128 toimii aivan loistavasti. Stunt Car Raceria ei pysty juurikaan 2 MHz nopeammalla pelaamaan, 3 MHz kyllä onnistuu, mutta vaatii tovin treenaamista radalla pysymiseksi, peliin kun tulee nopeutta hurjasti lisää.

Suuri hatunnosto Jensille ja hänen yhteistyötahoilleen Commodoren hengissä pitämisestä. Kiitos, Jens!
Turbo Chameleon Amiga
Tuolla jo aikaisemmin kertoilin projektin pohjautuvan Minimig-laitteen coreen, mistä se on konvertoitu TC-yhteensopivaksi.

Parhaimmilleen konffattuna sisuskalut sisältävät: 68020-prosessorin 28 MHz 8 Mt FAST 2 Mt CHIP ECS (tai OCS), kovalevy-imagen 11,5 MB, neljä korppuasemaa (images), VGA-liitännän flicker fixerillä, PS/2-liitännät hiirelle ja näppäimistölle, RTC real time clock (paristo ei tule mukana). Merkillisintä tässä on näyttötila, johon TC Amigansa boottaa. Se ei ilmeisesti ole kovin yleinen, koska monet vanhemmat ruudut kieltäytyvät näyttämästä sitä. En myöskään löytänyt mistään säätöä tälle ongelmalle.

Täytyy heti sanoa, että joystick-option puute ottaa hattuun heti ensimmäisenä, jos olet hiemankaan peleihin kallistuksissa tätä laitetta ostaessasi. Se on kyllä luvattu tulevaksi, mutta niin kauan kuin laite on beta-vaiheessa, tätä saadaan luultavasti odottaa. Siihen asti korvikkeena käytetään CDTV:n infrapuna-kauko-ohjainta. Amigan ROM-piirejä tai niiden imageja ei laatikon mukana tule, joten ne joudut itse hommaamaan.

Kun kaikki suurimmat hatutukset on nyt lueteltu. Voidaankin sitten paneutua niihin ominaisuuksiin, joita voi kehua: PS/2-hiiren käyttö ei aiheuttanut mitään ongelmia, ellei sellaiseksi lasketa sitä, ettei tuolla liittimellä olevia hiiriä enää meinaa saada mistään. Samoin levyjen vaihto on naurettavan helppoa. Mikä sen hienompaa kuin esim. FlashBackin neljä imagea ensin asemiin ja ei kun pelaamaan - ei korpun vaihtoja enää. Samoin nopeudessa TC hakkaa keskiverto-A1200-vakiokoneet, puhumattakaan A500:sta, jota tässä emuloidaan.

Kovin harvalla on koskaan ollut A500 täydellä kahdeksalla megalla FASTia ja kahden megan CHIP-muistilla, kovalevyllä ja 68020-turbolla - nyt sekin tulee kuin kaupan päälle. Kuten C64-emulaatiossa, kaikki mahdolliset lisäoptiot, joista aikanaan saattoi vain haaveilla, mutta kukkaron nyörit sanoivat tiukan ei. Perusnegatiivisena tästäkin löytää minunlaiseni valittaja heti tarinoimista: Aikanaan eräs tunnetun kirjakaupan myyjä kieltäytyi minulle myymästä Red Baron -peliä, koska se ei CDTV:ssäni olisi toiminut. Vaikka sanoin myyjälle, ettei se mitään. Hän ei silti myynyt peliä minulle, tiedä sitten oliko itse iskenyt silmänsä siihen?

No, joka tapauksessa nyt olisi minullakin ollut mahdollisuus kokeilla sitä "aidolla" turbotetulla A500:lla ja täysillä lisämuisteilla. Samaten mukulat ovat nyt innoissaan Hugo-pelistä, kun nyt ei tarvitse enää vaihdella sitä hillitöntä määrää korppuja, vaan kaikki saa ladattua muistiin kerralla. Käynnistysongelmat ovat poissa. Ei enää punaista eikä vihreää ruutua ja piirien nitkuttelua - kone toimii kuin uutena joka kerta, se se vasta on juhlaa!

Toki ainahan voidaan naukua HardFilen pienestä koosta, kun sinne ei mahdu sen tuhatta Amiga-peliä, muttei kaikkea voi saada. Riittää se kuitenkin edes yhden pelin asennukseen, esim. Red Baron. ;-) Mutta se hiljaisuus hämmentää... Ei korputtimen nakutusta, ei lukukoneiston rätinää, ei mitään - ja aina välillä takaraivoon hiipii ajatus: "se kaatui". Mutta ei, levyoperaatiot kestävät yllättävän kauan, kun ei kuule lukutapahtuman etenemistä (onneksi on myös fast-moodi). Toki näppiksen LEDit ilmoittavat, että jotain latausta on tapahtumassa, muttei se ole sama asia.

Tietenkin on joitakin pelejä, jotka eivät tässä toimi, mutta luultavasti ne ovat ne samat pelit joita oli vaikea saada toimimaan aidossa A500:ssa erikoisten suojausten tms. vuoksi. Itse pahoin pelkään WarHammerin olevan yksi sellainen. No onneksi on CDTV, joka on 100% yhteensopiva nykyään Amiga 500:n kanssa, jolla tuotakin peliä vielä pääsen pelaamaan!


Sivun alkuun