 |
|
|
|
|
|
jPV
|
|
|
|
|
Markku Heikkinen
|
|
|
|
|
Joni Valtanen
|
|
|
|
|
Janne Sirén
|
|
|
|
|
Juha-Pekka Jokela, Esa Lyttinen
|
|
|
|
|
Esa Lyttinen
|
|
|
|
Mikä tekee Amigasta Amigan? Onko se käyttöjärjestelmä? Onko se jokin muu? Asiaan on varmasti yhtä monta vastausta kuin Amigistia. Minulle tuli mahdollisuus hankkia DraCo Vision -Amiga-klooni ja päätin kirjoittaa siitä jutun. Pureudun artikkelissa sen laitteistoon, käyttöjärjestelmään sekä ohjelmien toimivuuteen.
|
| Mikä DraCo Vision oikein on? |
|
DraCo on ensimmäinen markkinoille tullut Amiga-klooni. Syynä valmistamiselle oli saksalais-yhdysvaltalaisvalmistajan MacroSystemin kokema epävarmuus Amiga-koneiden tasaiselle tuottamiselle. Macrosystem valmisti DraCoja videoeditointiin. DraCo eroaa normaalista Amigasta siten että siitä on poistettu lähes kaikki Amigasta tutut erikoispiirit, poislukien CIA-piirit. NetBSD:n DraCo-koodin kommenteista saa sellaisen käsityksen, että ainoastaan vanhemmissa DraCo-malleissa ovat CIA-piirit asennettuna. CIA-piirejä
| |
|
|
"DraCo on yksi tehokkaimmista 68k-laitteista joita olen käyttänyt, eikä sen merkitystä Amigan historialle pidä unohtaa. DraCo on kuitenkin se ensimmäinen Amiga-klooni."
|
käytetään esimerkiksi rinnakkaisportin hallintaan. Huhujen mukaan CIA-piirit on alun perin lisätty Lightwave-ohjelman kopiosuojausdonglea varten. Lähinnä DraCo vaikuttaa AROS- tai MorphOS-koneiden sukulaiselta, mutta siinä on kuitenkin Motorolan 68060-prosessori. DraCoja valmistettiin hieman erilaisin kokoonpanoin vuodesta 1994 vuoteen 2000.
DraCoa tai DraCo Visionia ei tule sekoittaa DraCo Casablancaan. Casablanca ei ole varsinaisesti Amigan kanssa yhteensopiva laite, vaikka sukua onkin. Amiga-ohjelmia ajavia DraCo-laitteita oli siis kaksi päämallia, tornitettu DraCo ja uudempi DraCo Vision. DraCo Visionia saatetaan myös kutsua muotonsa vuoksi DraCo Cubeksi. MacroSystem valmistaa ja myy yhä edelleen videonkäsittelyyn liittyviä laitteita ja ohjelmia. Jälleen huhut kertovat, että valmistaja halusi DraCo Visioneiden erottuvan ulkomuodoltaan normaaleista tietokoneista, ja siksi kummallinen kuutiokotelo.
 |
|
Virallisesti DraCoa jaettiin muokatun OS3.1:n kera. Myöhemmin Patric Hoffman -niminen herra teki epävirallisia, erityisesti DraColle tehtyjä, OS3.5- ja OS3.9-asennuslevyjä. Oman koneen sain asennettuna DraCo-versiolla OS3.5:stä. Olen testannut kaiken ihan minimaalisesti muokatulla OS3.5-asennuksella. Käytännössä olen poistanut turhia ohjelmia, asentanut testiohjelmat ja SmartFilesystemin. SFS:n asensin, koska kyllästyin FastFileSystemin levyn validointeihin testejä tehdessä. Pari ohjelmaa ehdin tietenkin jo päivittää. Käyttöjärjestelmistä ja ohjelmista kerrotaan myöhemmin lisää.
Kuva asennetusta Workbenchistä. Juuri kaappausta ennen olin asennellut toiselle kovalevyn osiolle OS3.1:n. Siksi kuvassa on muista poikkeava ikoni ruudun vasemmassa reunassa.
|
| Kuinka laite minulle oikein päätyi? |
|
Eräänä huhtikuun päivänä loggasin pitkästä sisään Amibay-foorumille ja aloin selata myytäviä laitteita. Aikani selattuani vastaan tuli DraCo Cube 060. Vähän aikaa ihmeteltyäni, ja työkaverin painostuksesta, lähetin ilmoitukseen vastauksen ja yksityisviestin myyjälle. Kyseistä laitetta en saanut, mutta viikon päästä samassa paikassa oli toinen vastaava laite myynnissä. Nyt toisella yrittämällä tärppäsi. Hieman arvelutti siirtää isoa summaa rahaa PayPalilla jollekin tuntemattomalle italialaiselle. Ennen maksua tein kaiken voitavani tarkistaakseni ihmisen olemassaolon.
Vihdoin toukokuun seitsemäntenä päivänä paketti lähti Italiasta liikenteeseen. Postituskulut Suomeen olivat melkoiset yli 20 kilon paketille. Kuusi päivää myöhemmin DraCo löysi tiensä uuteen kotiin melko hyvässä kunnossa. DV-adapteri ja pari PLCC-piiriä olivat pomppineet paikoiltaan matkalla. Painelin komponentit takaisin paikoilleen.
Sivun alkuun
|
| Mistä osista DraCo on koottu? |
|
Draco Visionin prosessori (Motorola 68060), sarjaliitin, SIMM-muistit, ROM-piirit, rinnakkaisliitin, SCSI, näppäimistö, CIA-piirit ja levyasemaliitin sijaitsevat äitikortilla. Äitikortti on nimeltään Eltanin. Tytärkortilla, joka on nimeltään Rastaban, on liittimet näppäimistölle, äitikortille ja virtalähteelle. Tytärkortilla on myös kolme DraCo Direct -väylää ja viisi Zorro-II-väylää. Zorro-III-väyliä ei ole, koska nekin olisivat tarvinneet Amigan Buster-erikoispiirin toimiakseen.
DraCo Direct -väylä on 32-bittinen ja sen pitäisi siirtää dataa teoriassa 30 megatavua sekunnissa. Verrattuna 32-bittiseen Zorro-III-väylään vauhti on siis viitisen megatavua sekunnissa parempi. Laitteen Zorro-II-väyläkin pitäisi olla inasen nopeampi kuin Amigan vastaava.
| |
|
|
"Sinällään mukavaa, että kerrankin saa harvinaiseen laitteeseen melko edullisia varaosia."
|
Näppäimistöinä toimivat sekä PC- (AT) että Amiga-näppäimistöt. Näppäimistön tyypin voi valita DraCo-työkalujen näppäimistösovelluksella. Koneessa käytetyt PC:n sarjaliitäntäiset hiiret alkavat olla harvinaisempia, mutta onneksi minulla oli niitä yksi varalla. Muistit ovat tavallisia 72-pinnisiä EDO SIMM -muisteja. Niitä voi asentaa neljästä megatavusta 128:aan megatavuun. Levykeasemana toimi PC:n asema. Asemalla voi lukea muttei kirjoittaa Amigan levyjä. Kirjoittaminen onnistuu DraCo:n omaan sekä FAT-formaattiin. Hyvänä puolena voisi mainita, että Amigan saa helposti lukemaan ja kirjoittamaan DraCon levyjä. Saamallani DraColla on kylläkin ongelmia levyjen kanssa. Levy pitää olla sisässä konetta käynnistäessä, jotta se tunnistuu Workbenchissä. Kokeilin jo toista asemaakin, mutta sama juttu silläkin. Kotelo on aikansa ja tarkoituksensa mukaisesti melko massiivinen. Tilaahan piti olla useille kovalevyille, jotta videota sai tallennettua edes jonkin verran. Kotelon toinen puoli on varattu massamuisteille ja toinen korteille. Sinällään mukavaa, että kerrankin saa harvinaiseen laitteeseen melko edullisia varaosia. Mukana tulleen SCSI-IDE-adapterin pitäisi helpottaa tilannetta vielä jonkin verran.
 |
|
Näytönohjaimena DraCo Visionissa toimii Altais-niminen kortti. Kortti on käytännössä Retina BLZ-Z3, joka on liitetty DraCo Direct -väylään. Altaisille on sekä CyberGraphX- että Picasso96 -ajurituki. Äänen ja kuvan kaappausta hoitaa 32-bittinen V-Lab Motion eli DraCo Motion, johon on saatavana myös DV (IEEE-1394/FireWire) -liitäntä. DV-liitännän kautta on siis mahdollista ohjata videota ja myös siirtää sitä koneelle. DraCo Motion on käytännössä yhdistelmä Zorro-väylästä tuttua VLab Motion -korttia ja Toccata-äänikorttia samalle kortille integroituna. Kortin äänipuolen kanssa voi siis käyttää Toccata AHI -ajureita ja Toccata-kirjastot tietysti löytyvät myös.
WhichAmiga kertoo hankkimastani DraCo Visionista. Kortit tunnistuvat väärin. Syynä lienee vanha versio boards-kirjastosta.
Lisäksi paketissa tuli mukana Zorro-II-väyläinen Adriane-II-verkkokortti, kolme SCSI-levyä ja CD-asema. CD-aseman jo vaihdoin siihen. Suurimman osan Zorro-II-korteista pitäisi toimia suoraan DraCo:ssa. Epäyhteensopivuuksiakin on siis havaittu. Esimerkiksi Melody-äänikortti tai Amiganet-ethernet-kortti eivät toimi, kun taas esimeriksi X-Surf ja Ariadne toimii hienosti.
Takana olevat tuulettimet eivät ole alkuperäisiä, vaan jälkikäteen lisättyjä.
Sivun alkuun
Koneen saapuessa minulle esiasennettu käyttöjärjestelmä oli DraCo-viritelty OS3.5. Levylle oli asennettuna kaikkea turhaa. Testasin että kone lähtee käymään mukana tulleilla asennuslevyillä ja päätin asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen. Otin ensin levyistä kopiot ZIP:lle, minkä jälkeen otin kopion kovalevystä Linux PC:llä. Päätin kokeilla koneen mukana tullutta SCSI-IDE -adapteria. Jonon jatkeeksi pistin vielä adapterin IDE-väylästä CompactFlashiin. En saanut kyseistä viritystä toimimaan, ja varteenotettavat IDE-levyt ovat kaikki kiinni koneissa. Niinpä päädyin käyttämään perinteistä SCSI-levyä.
 |
|
 |
DraCon OS3.5 -virityksessä on kyse siis käynnistyslevystä ja poltetusta CD:stä. Kummatkin koneeseen sisään ja koneen uudelleen käynnistyttyä sen pitäisi käynnistyä haihtumattomalta RAD-levyltä. RAD-levyn sisältö kopioitiin CD:ltä. Workbenchin asennuskielenä on saksa, mikä ei minua erityisemmin ilahduttanut, kun en ole moista koskaan opiskellut. Silti lopuksi jäi maku suuhun, että asennus oli ehkä turhankin suoraviivainen ottaen huomioon, että siinä asennetaan aimo kasa shareware- ja freeware-ohjelmia. Useimpia niistä en ainakaan minä tarvitsisi. Alkuperäiselle käyttäjäkunnallehan ei käyttöjärjestelmän asennus ollut se päällimmäinen käyttökohde.
DraCo käynnistyy ilman suurempia kikkoja levykkeeltä. Edes install-komentoa ei tarvinnut. Käynnistyslevyn luontiin kelpaa DraCo tai Amiga. Amigassa tarvitaan HD-levyasema ja pari DOSDriveria DraCon alkuperäiseltä käyttöjärjestelmälevyltä. Kokeilumielessä voisi tehdä itse oman OS3.9-asennuslevyn. Toisaalta asennuksen voisi myös tehdä vaikka PC:ssä UAE:lla tai ihan perinteisessä Amigassa. Hyvänä puolena vielä mainittakoon, että DraCo Vision käynnistyy mukisematta myös SCSI ZIP:ltä. Helppo laite näiltä osin.
DraCosta löytyy kaksi erilaista early-startup-menua: se normaali kummatkin hiiren napit alas painettuna ja DraCon oma pelkästään oikeaa nappia painamalla. Oikean napin takana oleva menu on nimeltään DraCo Early Startup Control. Sieltä säädeltäviä asioita ovat SCSI, SoftKick, CyberGraphX-emulaatio ja asetusten resetointi. Osaa näistä optioista pystyy myös hallitsemaan DraCo-työkalujen avulla Workbenchistä. Ihan tarkkaa varmuutta kaikista optioista ei vielä ole, mutta ainakin asetusten resetointia jouduin jo käyttämään. Amiga Early Startup Control on ihan samanlainen verrattuna Amigan 3.x-versioon.
 |
|
 |
DraCon mukana tulevia ohjelmia MovieShop-levyllä olivat itse MovieShop, Art Department Professional, XiPaint, Samplitude ja näyttäisi vielä siltä, että mukana tulee päivityksiä OS:ään. Tarkkaa tietoa minulla ei ole, mutta näyttäisi siltä, että DraCo CD on samalla OS-asennuslevy. Laitteen mukana tulivat MovieShopista ainakin versiot 4.3, 4.8 ja 5.2. Lisäksi pakettiin kuuluivat kaksi CD-levyllistä tehosteita MovieShopiin.
MovieShop on siis epälineaarinen videoeditointiin tarkoitettu ohjelmisto DraCo Motion tai VLab-korteille. VLab/Toccata-yhdistelmä toiminee ohjelmiston kanssa yhtä hyvin kuin DraCo Motion -kortin kanssa. MovieShopilla voi esimerkiksi leikata videota, lisätä transitioefektejä, antaa toisten ohjelmien käsitellä audiota ja sitten liittää se takaisin videoon. Ohjelma ja kortti käyttävät kokonaisia levyosiota ilman varsinaista tiedostojärjestelmää. Tällöin saavutetaan mahdollisimman hyvä tallennusnopeus.
 |
|
 |
DV-liitäntäisen kameran puutteessa en päässyt kokeilemaan laitteen DV-ominaisuuksia. Testimielessä koetin liittää s-video-ulostulollisen PC:n DraCo Motioniin. Joko osaamattomuuttani tai jostain muusta syystä en saanut koneelle yhtään framea. Audio MovieShop -ohjelmalla sitä vastoin video tallentui helposti. Kortti toimi ainakin jotenkin, koska kuva tuli ihan kivasti kortin ulostulosta monitorille. Pitää kokeilla uudemman kerran jollain paremmalla kuvalähteellä. Huonossa lykyssä DraCo Motion on saanut iskua matkalla. Kuljetuksessa siitä oli pomppinut pari PLCC-piiriä kannoistaan irti.
Jos joltain lukijalta on mennyt aikoinaan ohi, niin Art Department Pro:lla pystyy helposti editoimaan videoita frame kerrallaan. Tietenkin yksittäisten kuvien käsittelykin onnistuu. Art Department Pro tunnetaan myös lyhemmin nimellä ADPro. Normaaleja muokkaustoimenpiteitä ovat yleensä koon muuntaminen ja joku filtteri. ADPro-paketti on itse asiassa kasa erilaisia ohjelmia. ImageFX:ää tunnutaan verrattavan useasti ADProhon. Yksinään ADProsta ei olisi kokonaan ImageFX:ää korvaamaan, mutta esimerkiksi mukana tullut XiPaint täydensi mukavasti pakettia. XiPaint tuntui olevan ihan näppärä ohjelma. Se oli jotain DeluxePaintin ja GIMP:n välimaastosta kallistuen DeluxePaintiin. Samplitude on äänen digitoimiseen tai paremminkin kovalevytallennukseen tarkoitettu ohjelma. Testaamani MS (MacroSystem) 3 -versio tukee sekä Toccata- että Maestro Pro -äänikortteja. Ohjelmasta löytyy perusdigitointiin tarvittavat toiminnot ja vähän päällekin. Ihan toimivalta paketilta tämäkin ohjelma vaikuttaa.
 |
|
 |
Sivun alkuun
En ole mikään varsinainen musiikkimies, joten musiikkiohjelmien testaus jäi vähälle. Musiikkiohjelmista pitäisi siis toimia sellaisten, jotka eivät käytä Paula-äänipiiriä ääniin eivätkä natiiviresoluutioita tai edes vsync:iä tahdistukseen. Saamassani DraCossa oli asennettuna CIA:t, joten CIA-ajastuksien ei pitäisi olla ongelmallisia. Pikaisessa testauksessa DeliTracker2:een viritin AHI-Noteplayerin ulostuloksi ja pistin Protracker-modulin soimaan. Tarkistin asetuksista, että CIA-tahdistus on käytössä. Toimi hienosti. Muistaakseni jotain Toccata-ulostulo-plugineja Delitrackerille löytyy. Tarvitsee testata myöhemmin myös niitä. MP3:sta kokeilin jollain ennen tuntemattomalla SongPlayer-nimisellä ohjelmalla. Tuntui sekin toimivan ihan hyvin. Muita musiikkiohjelmia en tähän hätään ehtinyt testailemaan.
 |
|
 |
Pohdin, että 68060-Macista saattaisi oikeasti olla jotain iloakin. Kävi ilmi, ettei DraCoon tarvitse edes PrepEmul-viritystä. PrepEmul-komentohan siirtää Chip-RAMin alkamaan osoitteesta $2000, koska MacOS tarvitsee alkupään muistin. Toinen tehtävä sillä on alustaa VBR. Nämä asiat ovat siis jo kunnossa DraCon kanssa. Ensin yritin saada BasiliskII:ta toimimaan, mutta en saanut edes asetusmenua auki, vaikka mielestäni asensin tarvittavat kirjastotkin.
ShapeShifter lähti käymään ja kummallisten vaikeuksien kautta se toimii paremmin kuin erinomaisesti. Taidan aloittaa Pool of Radiancen pelaamisen tällä. Tästä lähtien taidan jättää aidot 68k-Macit muiden huoliksi. En ole löytänyt hyvää SSH2:n kanssa toimivaa ohjelmaa 68k-Amigalle, joten päätin kokeilla MacSSH:ta ShapeShifterillä. Eihän se toiminut. Mutta samalla tuli testattua, että DHCP toimi hienosti eikä AppleTalk-jaon kanssa TCP:n yli myöskään ollut ongelmia. Jaoin siis emuloidun System7:n levyt MacOS9:lle. ShapeShifter toimi siis jokseenkin hyvin.
 |
|
Sivun alkuun
Mitä pelejä sitten DraColla voi pelailla? Päätin kokeilla joitain MorphOS:lla toimiviksi toteamiani pelejä ja paria muutakin, lähinnä siis ikkunoita tai RTG:tä käyttäviä. Esimerkiksi BattleDuel, Foundation ja ScummVM (RTG/060) toimivat. ScummVM:n RTG/060-versio toimii siedettävällä nopeudella. Foundationista ja sen asetuksista poistuminen kaatoivat koneen, mutta muuten itse peli toimi oikeinkin mallikkaasti. Megaball, ADoom ja Napalm huusivat audio.devicen perään. Boulder Dash, Payback (Demo) ja Genetic Species eivät tuntemattomasta syystä suostuneet yhteistyöhön.
 |
|
Audio.devicen puute näyttäisi olevan DraCon pahin ongelma pelien kanssa. Ratkaisuksi pulmaan käänsin 68k-version Enhanced audio devicestä. Muutin kylläkin nimen ensin takaisin audio.deviceksi. Kopioin devicen Devs-hakemistoon ja Megaball-pelin alkumusiikki pärähti käymään. Paljon pidemmälle ei peli sitten edennytkään. Esimerkiksi ADoomin kanssa ongelmaksi muodostui gameport.devicen puute. Genetic Species ei huolinut painalluksia näppäimistöltä tai hiirestä. Lisäksi audio.devicen kopiointi Devs-hakemistoon aiheutti Delitrackerin Paula-noteplayerin puolittaisen toiminnan. Paula-noteplayer alustaa itsensä audio.devicellä ja samalla jumitti jostain syystä AHI-noteplayerin. Syynä taitaa olla Toccatan AHI -ajurit. Päädyin siis vain kopioimaan audio.devicen sitä tarvitsevien ohjelmien hakemistoon.
 |
|
 |
Pohdin että USB voisi toimia peliporttien puutteessa. Poseidon-USB-pino taitaa ainakin lowlevel-kirjaston päivittää toimimaan USB:n kanssa, mutta ADoomin kanssa ongelmaksi nousseen gameport.devicen päivittämisestä en löytänyt mitään informaatiota. USB:ssä on hyvänä puolena myös se, että samalla saisi paremman hiirenkin käyttöön, puhumattakaan tiedostojen siirrosta. Ajattelin siis kokeilla lähitulevaisuudessa Ariadne2:n korvaamista X-Surf2:lla, joka on varustettu Subway-USB -ohjaimella. USB ei ole nykyisissä kokoonpanoissa kovin kovassa käytössä ja X-Surf2:n voi korvata Ariadne2:lla.
Ohjelmoijan näkökulmasta DraCo on ihan kelpo värkki. Se on omassa luokassaan tehokas. Itse kylläkin suosin aina kun mahdollista ristikääntäjää emulaattorin kera. Editointi on mukavampaa jollain modernimmalla editorilla, jota käyttää muutenkin melkein joka päivä. Testasin muutamaa kääntäjää. AsmPro, VBCC ja SasC6 toimivat laitteessa jälleen melko moitteettomasti. VBCC:llä ei ollut mitään ongelmia. AsmPro toimii, mutta käpistelee jotain muistiosoitetta, jota sen ei pitäisi. Tästä johtuen DraCo alertoi asiasta. Alertoinnin saa kyllä pois päältä. Vasm kyllä ajaa assemblerin asian minun kohdallani AsmPron asemesta. Sen verran vähän tulee tarvittua assembleria. Jonkin Zorro2-laitteen kanssa hääriessä on DraCo mitä parhain alusta.
AHI:n ja grafiikkakortin kanssa toimimaan koodattujen demojenkin pitäisi toimia. Niitä ei nyt ihan tolkuttoman montaa ole ja ainoastaan yhtä testasin. Eluden Reboxer toimi kohtalaisesti, kunhan käynnisti demon shellistä komennolla: eld-rbx.exe -ahi En kyllä sanoisi että hyvin, koska nykimistä oli nähtävissä verrattuna vastaavantehoiseen A1200-kokemukseen. Demo oli käynnistetty ilman optioita, jolloin Paula -äänipiiri mahdollisesti hoiti äänet. Audio.device-ongelman älyämisen jälkeen en ole testannut demoja. Minulla ei kylläkään ole harmainta aavistustakaan, käyttääkö joku demo kyseistä deviceä.
|
| Mitä DraColla voi oikeastaan tehdä? |
|
DraCon videonkäsittelyominaisuudet ovat tietenkin jääneet hivenen jo ajasta jälkeen. DraColla oli jo aikoinaan vaikeuksia SMPTE-aikakoodin kanssa, mistä syystä pro-tekijöiden pöydän alle laite ei koskaan kaiketi päätynyt. Silti videonkäsittelyyn laite taitaa soveltua edelleen parhaiten. DraCo on yksi tehokkaimmista 68k-laitteista joita olen käyttänyt, eikä sen merkitystä Amigan historialle pidä unohtaa. DraCo on kuitenkin se ensimmäinen Amiga-klooni.
DraCo nykyään ei ole ihan niin eksoottinen kokemus kuin olisi ollut heti ilmestyttyään. Uuden sukupolven PowerPC-käyttöjärjestelmät AmigaOS ja MorphOS ovat jo niin tuttuja, saati sitten AROS. DraCo on vain vastaava laite 68060-prosessorilla. Pelaajalle en DraCoa suosittele. Nykyisellä kokoonpanolla 68k-pelit toimivat huonommin kuin MorphOS:ssä, eikä DraColle ole tehty "omia" pelejä ollenkaan. Hintakin on kalliimpi kuin Macin MorphOS lisenssin kanssa. Loppujen lopuksi DraCo Vision on silti ihan kiva leikkikalu.
Kun olin tämän jutun asiat jo testannut, irrotin DraCo Motion -kortin katsoakseni, mikä siinä voisi olla vikana. Hivutin PLCC-piirit irti ja suoristelin pari vinoon mennyttä pinniä ja painelin piirit varovaisesti takaisin. Pistin kortin paikalleen, koneen ja MovieShopin käymään ja pystyin tallentamaan koneelle Dreamcastin alkuvalikon. Pian kuitenkin huomasin että äänet olivat hävinneet ja vielä kummatkin kanavat. Ei mitään, kortti pois ja PLCC-piirit irti ja katsoin onko mikään vialla. Ei ollut, laitoin piirit takaisin ja palasin taas testaamisen pariin. Eihän se nyt niin helppoa ollut.
Muutaman kerran irrotettuani ja ihmeteltyäni totesin, että kortilla oli ihan alareunassa elektrolyyttikondensaattoreita, jotka saattoivat osua Zorro2 -väylän liittimeen. Tunnustelin niitä varovaisesti, ja yhden muovialusta heilui ja se näytti siltä että se olisi vinossakin. Oli siis hyvin todennäköistä, että olin kolhaissut sitä itse vahingossa. Muuta näkyvää vikaa en siitä löytänyt. Pohdin että varmuuden vuoksi voisi vaihtaa kondensaattorit. Mikäli se ei auta, niin voin pistää Zorro-väyläisen Delfinan sisään. Joka tapauksessa otti päähän.
Infoa
DraCo-blogi
DraCo Amiga history guidessa
DraCo-tietoa hollanniksi - paljon kuvia
Samplitude
MacroSystem kotisivut
Big Book of Amiga Hardware
DraCo Vision
DraCo Motion
DV-moduuli
Rastaban-tytärkortti
Amiga Hardware Database
DraCo
Altais
DraCo Motion
Ariadne II
Multi Serial
Teksti ja kuvakaappaukset: Joni Valtanen
Muut kuvat: Krista Tonteri
Kuvien jälkikäsittely: Mika Yrjölä ja Joni Valtanen
Sähköposti: jvaltane at kapsi piste fi
Sivun alkuun
|
|
|
|
