Esa Lyttinen <virgo@vip.fi>
Amigalla elektroniikkaa

Tosiaan, pystyykö Amigalla harrastamaan elektroniikkaa? Siihenhän tarvitaan kuitenkin jossain vaiheessa erinäistä softaa piirilevyjen ja kytkentäkaavojen suunnitteluun, puhumattakaan simuloinnista. Vaatii melkoista hermojen hallintaa tehdä isoja piirilevyjä teippi ja puukko -yhdistelmällä. Tähän asti olen kuitenkin selvinnyt reikälevy-yhdistelmällä, mutta kuluttajaa tuskin miellyttää maksaa moisesta harakanpesästä isoja rahoja, joten pitää tehdä ammattimaista jälkeä, muuten ei kauppoja tule.

Pettymys on varmasti ollut muillakin suurta, koska kyseisiä softia on olemassa PC:lle mielin määrin, mutta jos omistat vain sen Amiga-vanhuksen pirtin nurkassa, niin hyvin pian saa huomata imeskelevänsä omaa peukkuaan. Aikoinaan tein piirilevyt tavallisella piirustusohjelmalla: PPaint, DeluxePaint... Työn jälki kyllä tyydytti minua, mutta jos on päässyt tekemään levyjä vektoripohjaisella softalla, ei bitmap-editoreista ole korvikkeeksi kunnolliselle ohjelmalle. Varsinkin, jos levyjen koko alkaa uhkaavasti kasvaa.

Amigalle on olemassa joitakin kaupallisia softia, mutta ne eivät demojensa puolesta ehkä vakuuta ketään: joko ne ovat aikoja sitten vanhentuneita tai liian vaikeakäyttöisiä ilman manuaalia. Puhumattakaan sitten hinnasta: 500 euroa on aika suolainen hinta wanhentuneesta softasta! Mikä pahinta: käyttöön soveltuvien ohjelmien demot on suojattu jättämällä tiettyjä optioita pois. Mainittakoon Print! Itse en ainakaan osta softaa - varsinkaan CAD-softaa - ellen näe tulostusjälkeä, joka on asiassa tärkeimmästä päästä. Hyvää kuvaa ei myöskään anna softa, joka ei millään pysy pystyssä siihen asti, että edes jonkinnäköisen näytelevyn olisi itse tehnyt.

Olen etsiskellyt sopivia ohjelmia Amiga-harrastuksen alusta asti, eikä vektoripohjaisia tahtonut löytyä kirveelläkään. CAD-ohjelmat eivät ollet PCB:n tekoon kovinkaan vakuuttavia. Kyllähän niillä tekee kesämökin piirustukset, muttei PCB:tä. Kytkentäkaavojen tekoon ohjelmat eivät sovellu; monikerroksisista puhumattakaan

Vuosi sitten alkoi tämäkin ongelma avautua löydettyäni AmiCAD 1.4:n - satunnaisen Amiga Format CD -harhailun tuloksena. Tiedän, että ohjelmaa on kehitetty paljon tuon version jälkeen, mutta jäin kuitenkin nalkkiin tuohon ohjelmaan, koska sen tekijä oli selvästikin paneutunut asiaan. Tarkoittanut sen - vain ja ainoastaan - kytkentäkaavojen tekoon. Mikä parasta: tulostusjälki oli huomattavasti parempaa kuin grafiikkapohjaisilla ohjelmilla.

Itse asiassa ohjelma löytyi kreivin aikaan. Olin juuri saanut tilauksen ohjausjärjestelmän suunnittelusta, johon välttämättä tarvittiin jälkeä, jota ei PPaintilla olisi saanut mitenkään aikaiseksi. Ohjelman mukana tuli lisäki melkoisen täydellinen komponenttikirjasto, joka helpotti huomattavasti projektin valmistumista.

AmiCAD
AmiCAD on yksinkertainen ja pelkistetty (ainakin 1.4-versio) ja omaa kaikki minulle tarpeelliset ominaisuudet. Mukana tulee laaja valikoima valmiita komponentteja, joiden pohjalta on helppo tehdä kytkentäkaaviot. Omien osien tekeminen on myös mahdollista, ja käyttöliittymä on selkeää Amigaa. Ohjelmaa ei ole käännetty Amigalle, vaan sille suoraan tehty, minkä huomaa nopeudessa ja käytettävyydessä. Ohjelma on täysin vektoripohjainen. Ainoan miinuksen ohjelma saa zoomin puuttumisesta - tai itse asiassa, se on olemassa, mutta sen toiminta ei näy missään?!Eiköhän tämäkin puute ole korjattu uudemmissa versioissa (itse käytän pienempää resoluutiota zoomaamiseen).
Projektin valmistuttua oli vihdoin aikaa latailla uudempi versio. En päivittänyt softaa syystä tai toisesta, nykyinen ohjelmaversio taitaa olla jo pitkälti yli 2.x. Muistaakseni uudemmilla versioilla oli vaikeuksia käynnistyä koneelleni, joten jätin ne kokeilematta sen pidemmälle (en silloin jaksanut säätää tai asentaa). Nykyinen ohjelma toimi mainiosti, ja sen käyttö oli jo tullut tutuksi. Tämä logiikka koskee melkein kaikkia ohjelmia joita käytän; jos se toimii ja hoitaa hommansa, niin sitten kaikki on OK. Suosittelen kokeilemaan, jos kyseiselle softalle on käyttöä! Ja jos joku tietää paremman softan, niin infotkaa ihmeessä muitakin.

Entäpä se PCB. Myös sen kanssa koin saman turhautumisen, koska niitä vain ei löytynyt. Suurin osa ohjelmista oli tökeröitä viikonloppukoodauksia. PC:lle siirtyminen alkoi näyttää pakolliselta ja näin luulinkin, mutta kuten sattui AmiCAD:n kohdallakin, löysin softan sattumalta, nyt Aminetistä, vaikka olin varmasti jo kaikki ohjelmat testannut sataan kertaan ja todennut ne hyödyttömiksi. Latasin taas kaikki koneelle ja aloin testata. Olinhan jo täysin turhautunut ja epätoivoinen, joten mikä tahansa sai kelvata, jos vain jälki on hyvää. Ajattelin, että ei se anna ellei otakaan.
AmiPCB
Huvituin jo pelkästä nimestä. Olisiko tämä saman tekijän koneelta kuin tuo AmiCAD? Itse asiassa sain hyvin pian huomata, että edessäni oli laatusofta. Ensimmäisiä semolevyjä katsellessani vakuuttavaa oli vektoripohjainen systeemi ja sen nopeus! Tavallisesti kyseiset softat olivat, jopa omassa PPC+060-koneessani, jäykkiä ja myös kankeita käyttää. Mutta ei tämä. Aukesi BVisionin ruudullekin vaikeuksitta; ilman säätämistä assignlibs jne. kanssa ja ilman koneen uudelleenkäynnistämistä, mitä osaa arvostaa käytettyään PC:tä. Vaikka tätä kirjoittaessani en ole käyttänyt ohjelmaa kymmentä tuntia kauempaa (valvoin kyllä edellisenä yön sen kanssa). Saatuani vasta yhden isohkon levyn tehtyä, voin vakuttaa, että tämä softa on parasta mitä olen kokeillut. Ohjelma yllätti ja pelasti masentavan vuoden. Harrastukset saivat uutta potkua runsain mitoin - ainakin minä tiedän, miten torjun talvimasennuksen tänä vuonna ;)
Kuten AmiCAD:llä, on AmiPCB:lläkin laaja kirjasto valmiita osia levitettäväksi pitkin levyä. Systeemi on vektoripohjainen ja ohjelmoitu myöskin täysin Amigalle, unohtamatta konekielisiä osia. Mittayksikkönä ei ole pikseli, vaan millit. Linjojen paksuudet voi määrätä suoraan ja kutistella ja suurennella mielin määrin, jopa levyllä, eli sama koskee kaikkea levylle laitettua, läpivientejä ym.

Softassa on ainakin yksi bugi. Ei vakava, mutta arvaamaton: joissain tapauksissa, pitkän työskentelyn jäljiltä, komponenttien siirto voi kaataa koneen. Bugi saattaa hyvinkin liittyä BVisionin kirjastoihin, ja jostain syystä kone kaatuu helpoiten, jos ohjelman avaa AGA-näytölle. Moni muukin softa on muuttuunut epävakaaksi AGA:lla, joten syytän tästä suurimmalta osin BVisionin softaa (päivittämätön CGFX). Kyseisen bugin voi kiertää laittamalla Automatic Backup -lipun päälle ohjelmasta, ettei kaikki mene samaan rysäykseen. Tai ehkä vika oli ylikellotuksessa, joka lämmitti Blizzardia. Tuon pitkän editointirupeaman jäljiltä kone ei enää ole kaatunut kertaakaan 50 MHz:llä. Testihetkellä kone oli 66 MHz.

Samaan aikaan AmiPCB:n kanssa löysin myös ohjelman, joka ei ole yhtä kaunis kuin veljensä, eikä saanut yhtä paljon huomiota, mutta...
AmiLab
Hei! Ei naureta siä! :P AmiLab on ohjelma, jolla voi kotioloissa testailla kytkentöjään ennen kolvin kuumaksi hehkutusta. Tämän softan kanssa en todellakaan voi väittää, että olisin testannut tätä. Softan pikainenkin vilkaisu antoi sen verran hyvän kuvan ohjelmasta, että se luultavasti on kärkeä Amigan simulointipuolella. Ainakin työkalut siinä ovat melkoisen hyvät, esimerkiksi yhdessäkään PC-softassa en ole simuloinnin yhteydessä nähnyt nauhuria, jonka voi kytkeä piiriin. Testatkaapa itse.
Lopuksi, mikä parasta: ohjelmat ovat ilmaisia, eikä käyttörajoituksia ole tehty. Suosittelen kuitenkin, että näiden ohjelmien tekijöiden kassaan kolahtaisi muutamat eurot, itse ainakin olen oman osani lahjoittanut. Ohjelmat löytyvät Aminetistä ja joistakin BBS-systeemeistä.
AmiCAD, AmiPCB, AmiLab
AmiCAD Aminet (v2.12, 256 kt)
AmiPCB Aminet (v1.07, 461 kt)
AmiLab Aminet (v2.11, 340 kt)
Testattu Amiga 1200T BPPC/060
BVision
64 Mt
AmigaOS 3.5

Sivun alkuun