 |
Kuten kaikille aikaansa seuraaville Amigisteille on jo paljastunut, löytyy MorphOS:n kehitystiimistä kaksi suomalaistakin immeistä, Harry Sintonen ja Teemu Suikki. Herrat eivät suinkaan ole tuntemattomia nimiä - ainakaan aktiivisille amigisteille.
Harryn tekeleitä ovat muun muassa BlizKick ja cnet.devicen uusimmat versiot sekä monta muuta pienimuotoista hyötysoftaa. Teemu taas tunnettaneen parhaiten suunnittelemistaan Delfina-äänikorteista. Pieni haastattelunpoikanen on siis varsin paikallaan.
|
| Haastattelussa Harry Sintonen |
|
Saku: Kerro hieman itsestäsi, mitkä ovat saavutuksesi Amiga-maailmassa?
Harry Sintonen: Olen 26-vuotias tietokoneharrastaja. Kuten jo haastattelijan esittelystä ilmenikin, ehkä suurin "meriittini" on nimenomaan tuo BlizKick. Jotkut muistavat ehkä WhichAmigan tai SmartCrashin.
Monet muut projektini ovat jatkokehittelyä muiden projekteille, kun heidän kiinnostuksensa on siirtynyt muihin aiheisiin. Näitä ovat mm. cnet.device, NewCMQ060, NewPatchMult64, MountDos ja monet muut. Näissä tapauksissa suuri osa kunniasta menee ohjelmien alkuperäisille tekijöille, enkä siis näistä voi kaikkea kunniaa itselleni ottaa.
Olen vaatimaton luonne. :)
Saku: Millainen on Amiga-harrastuksesi historia, miten eksyit pariimme?
HS: Ensimmäinen koneeni oli Amstrad CPC 6128. Ehkäpä juuri siksi olen tässä missä nyt olen, koska tälle koneelle oli mahdoton saada kunnon pelejä. (Olin toivonut ensimmäiseksi koneekseni C-64:ää. Petyin pahemman kerran... :-) Kiinnostavaa puuhaa oli siis keksittävä itse, ja sitä löytyi Amstrad Basicista ja myöhemmin Z80-assemblerista. Koneessa oli myös MS-DOSin esikuva, CP/M.
Ystävilläni oli A500:t, joilla pääsin myös pelailemaan. Oi niiden pelien loistoa! Halusin ehdottomasti seuraavaksi koneekseni Amigan. Ostin A500:n myöhään, vasta 1990 jos muistan oikein. Tässä koneessa oli 512 kt:n lisämuisti, lisälevyasema ja monitorina Philips CM8833-II. Laajentelin tätä konetta hieman (lerppuasema, 2 Mt:n lisämuisti, Workbench 2.1). Ohjelmointiharrastus jäi tässä vaiheessa taka-alalle, juuri siitä syystä, että vihdoinkin pelit olivat pelattavia ja niitä oli helpommin saatavilla.
Muutaman vuoden kuluttua ostin A1200:n, jossa oli huima 500 Mt:n kiintolevy ja Blizzard 1230-III (50 MHz:n 68030). Parin kuukauden kuluttua ostin käytetyn NEC 3D MultiSync -monitorin, jotta pääsin käyttämään hienoa DblPAL-tilaa. Seuraavaksi oli vuorossa koneen tornittaminen (tietenkin itse tehden, virallisiin tornituskitteihin ei ollut varaa). A1200:n myötä kiinnostukseni suuntautui jälleen enemmän ohjelmoinnin pariin.
Tämä kone laajeni myöhemmin Blizzard PPC 603p 240 MHz + 060 + SCSI -kortilla, 21" Salora-monitorilla, uudella tornikotelolla, BVisionPPC-näytönohjaimella sekä PCMCIA-ethernet-kortilla. Nykyisin koneessa on Hitachin 19" putki, 128 Mt muistia, 100 gigaa SCSI-kiintolevyjä ja tuulettimia enemmän kuin laki sallii. Molemmat prosessorit on ylikellotettu (64 MHz ja 264 MHz), ja myös BVisionPPC-näytönohjain käy ylikellolla (96 MHz).
Nykyinen käyttökoneeni on Pegasos I, 600 MHz:n G3-prosessori, 1,2 Gt muistia, 120 Gt kiintolevytilaa, Radeon 8500 -näytönohjain sekä 17" TFT-näyttö.
Saku: Miten eksyit töihin Genesille?
HS: Eräänä iltana alkuvuodesta 2000 Ralph Schmidt messutti minua ja selitti tarvitsevansa osaavaa porukkaa projektiinsa. Hän tiesi kykyni, koska olin raportoinut mm. useista bugeista BlizzardPPC:n flashromissa, ja olinhan myös ohjelmoinut BlizKickin. Tuolla tiellä ollaan. :-) Genesiä tosin ei vielä tässä vaiheessa ollut olemassakaan. Genesi rakennettiin Thendic Francesta ja bPlan:sta.
Saku: Kerro työstäsi (sen mitä voit)?
HS: Ylläpidän ja kehitän useita MorphOS:n komponentteja, vaikkakin varsinaista tiukkaa työnjakoa näiden osalta ei ole. Suurimman osan koodista ovat kirjoittaneet muut (esim. Ralph), mutta he ovat liian kiireisiä muiden osien kanssa.
Komponentteja, joiden parissa työskentelen:
shell ja shellin resident-komennnot
btree.library
exec.library
dos.library
asl.library
locale.library
ixemul.library
c-komennot
reqtools.library MorphOS-versio
Classic Amiga MorphOS:
battclock.resource
battmem.resource
cia(a|b).resource
card.resource
misc.resource
potgo.resource
Saku: Millainen paikka Genesi on työskennellä?
HS: Koska en fyysisesti sijaitse Genesin toimistolla Pariisissa, vaan teen työtä kotoani käsin, en voi kuvailla työympäristöäni fyysisesti. Yhteydenpito työkavereihin tapahtuu sähköpostin, postituslistojen ja erityisesti IRC:n avulla. Olemme päivittäin yhteydessä IRC:n välityksellä. Voin rehellisesti sanoa, että kyseessä on paras työpaikkani koskaan. Työ voi olla myös hauskaa. :-)
Kävimme myös Teemu Suikin kanssa Aachenin Retro & Amiga Computing -messuilla Saksassa. Siellä tapasimme suuren osan työkavereista naamakkain, sekä nipun muita legendaarisia henkilöitä, mm. Stefan Stuntz (MUI) ja Christian Kemp (ann.lu).
Saku: Kerro oma henkilökohtainen tulevaisuuden visiosi liittyen MorphOS:iin?
HS: Useita boxeja toiminnassa samanaikaisesti, eli esim abox (Amiga), lbox (Linux), mbox (MacOS). Tämä on vielä kaukana tulevaisuudessa, mutta tekninen toteutus on MorphOS:n modulaarisen rakenteen vuoksi mahdollinen ja helpompi toteuttaa kuin perinteisissä käyttöjärjestelmissä.
Saku: Vieläkö omistat Amigan?
HS: Kyllä, tuo samainen tornitettu A1200. En voi tosin väittää, että käyttäisin sitä paljoakaan. En kuitenkaan usko, että luovun siitä koskaan.
Saku: Mitkä ovat omat tulevaisuudennäkymäsi, jatkatko Genesillä eläkeikään asti?
HS: IT-alan liikkeet ovat siinä määrin vilkkaita ja vaikeita ennustaa, että näin pitkän aikavälin suunnitelmien tekeminen on hieman epävarmaa. Jos mahdollista, niin mikä ettei!
Saku: Henkilökohtainen kysymys - kiinnostaako OS4? Lukijat varmasti kuulisivat mielellään myös perustelut.
HS: OS4 kiinnostaa siinä mielessä, että se on kilpaileva tuote. Omassa PPC-Amigassani ajan MorphOSia, eli kiinnostusta OS4:ään käyttömielessä ei ole.
Saku: Entä AROS?
HS: AROS on erittäin mielenkiintoinen projekti siinä mielessä, että he pyrkivät tuottamaan lähdekoodia, joka kääntyy sellaisenaan eri tavujärjestyksen omaavissa järjestelmissä. Tämä lähtökohta ohjaa AROSia hieman eri suuntaan kuin mihin MOS (ja OS4) ovat menossa. AROS toimii sekä x86-, PPC- että 68k-järjestelmissä. Varsinaista binääri-yhteensopivuutta AROS ei tavoittele, ohjelmat on käännettävä jokaiselle kohdeympäristölle.
AROS kiinnostaa myös siinä mielessä, että olemme jakaneet lähdekoodia. Eli me olemme saaneet käyttöömme AROS-projektin osia, joita olemme sitten parannelleet ja sovittaneet MorphOS-ympäristöön. AROS-projekti taas saa takaisin muutoksemme ja ottavat ne käyttöön, jos niin haluavat.
Toivon AROSille onnea ja menestystä.
Saku: Koska luulet OS4:n olevan myyntikunnossa?
HS: CSPPC-versio ehkä ennen vuoden 2003 loppua. AmigaOne-versio ei ennen vuotta 2004. (Huom. Nämä arviot ovat täysin spekulatiivisia eivätkä todellakaan perustu mihinkään tietolähteeseen. Kyseessä on henkilökohtainen arvioni).
Saku: Entä MorphOS:n?-)
HS: Vuonna 2003.
Saku: Ei tällä kertaa muuta. Omasta ja toimituksen puolesta toivon teille menestyksekästä uraa valitsemienne tehtävien parissa.
HS: Kiitos, samoin teille. Terveisiä myös kaikille Sakun lukijoille!
|
| Haastattelussa Teemu Suikki |
|
Saku: Kerro hieman itsestäsi, mitkä ovat saavutuksesi Amiga-maailmassa?
Teemu Suikki: Delfina-juttujen lisäksi tein aikoinani demoja jonkun verran, Stellar-groupissa. Menestyksekkäin tuotos lienee Mindflow, Assembly '94:n voittajademo. Kaikenlaista muutakin pikkuprojektia on ollut. Nyt olen viimeiset 2-3 vuotta ollut aika tiiviisti MorphOS:ia kehittämässä.
Saku: Miten eksyit töihin Genesille?
TS: Kiinnostuin MorphOS:sta heti ensimmäisen julkisen beta-julkaisun aikoihin. Innostuin järjestelmästä kovasti ja halusin siitä version, jossa ei olisi beta-version 30 minuutin aikarajaa. Ralph Schmidtin kanssa juttelin IRC:ssä ja kerroin, että haluaisin portata Delfinan ohjelmistot MorphOS:lle, ja sitä varten tarvitsisin tietysti täysin toimivan järjestelmän.. Noh. :) Eipä ole Delfina-softat vieläkään portattu, kaikkea muuta sitten on tullut tehtyä. Genesin palkkalistoilla olen varsinaisesti ollut vasta pari kuukautta, sitä ennen homma toimi ihan harrastuspohjalta ja mielenkiinnosta asiaan.
Saku: Kerro työstäsi (sen mitä voit)?
TS: MorphOS:ssa pääasiallinen vastuualueeni on Trance, just-in-time-68k-emulaattori. Trance kääntää 68k-pohjaiset Amiga-ohjelmat lennossa PowerPC-koodiksi, optimoiden koodia samalla. Käännös on aika tehokas, yleensä päästään 50-80% nopeuteen verrattuna "oikeaan" PowerPC-ohjelmaan.
Toinen lähes kokonaan tekemäni osa-alue on MorphOS:ssa oleva WarpOS-emulaatio. Tähän liittyy semmoinen hauska detalji, etten ole ikinä käyttänyt oikeaa WarpOS:ia. :) Ensimmäisen WOS-ohjelmani ajoin silloin kun ensimmäisiä kertoja testailin tuota emulaatiota.
Genesillä on myös muita projekteja, joissa olen mukana, mutta niistä ei vielä voi juuri puhua.
Saku: Millainen paikka Genesi on työskennellä?
TS: Noh, kotonahan minä työskentelen, yhteydenpito muuhun tiimiin tapahtuu lähinnä maililla ja IRC:ssä. Työ on mukavaa, tämmöistähän minä muutenkin tekisin, vaikkei palkkaa saisikaan. :)
Saku: Kerro oma henkilökohtainen tulevaisuuden visiosi liittyen MorphOS:iin?
TS: Hmm. Pääasiassa MorphOS sopii "extreme-harrastajalle", jolle Windows ei kelpaa. Lähinnä kilpaillaan siis ehkä Linuxin ja MacOS:n kanssa, tosin noidenkin asema on niin vahva, että on vaikea kuvitella "oikeaa" kilpailua ihan lähitulevaisuudessa. Mutta varmasti maailmassa on silti tuhansia harrastajia, jotka haluavat eksoottisen järjestelmän - samanlaista ei ihan joka naapurilla olekaan...
Saku: Millainen on Amiga-harrastuksesi historia, miten eksyit pariimme?
TS: Ensimmäinen tietokoneeni oli Commodore 64. Tuolle luontainen jatko oli Amiga 500 joskus 80-luvun lopulla. Sitten kun A500:sta loppui laajennusvara kesken, hommasin A4000:n suunnilleen heti kun se tuli markkinoille -92 aikoihin.
Jossain vaiheessa rinnalle tuli Linux-serverikone, ja nyt ihan muutama vuosi sitten jouduin taipumaan sen verran, että hommasin Windows-masiinan piirilevynsuunnittelua varten. Hyviä suunnitteluohjelmia ei oikein muuhun ympäristöön ole.
Tuorein tulokas konekantaan on tietysti Pegasos, jota käytän MorphOS-kehitystyöhön. Amigakin on MorphOS:ia ajanut "päätoimisesti" jo noin kaksi vuotta; AmigaOS:ia en ole käyttänyt enää oikeastaan ollenkaan. Pidän kuitenkin itseäni "amigistina" edelleen, minusta on aika sama mikä käyttöjärjestelmän nimi on, kunhan se tuntuu "Amigalta". :)
Saku: Vieläkö omistat Amigan?
TS: Voi, kysy vaan kuinka monta!
Saku: Kuinka monta? :)
TS: A500:ia on nykyään kolme, lisäksi A3000, A1000, A1200 ja A2000. Varsinaisesti päivittäisessä käytössä ovat kylläkin vain Pegasos ja A4000.
Saku: Mitkä ovat omat tulevaisuudennäkymäsi, jatkatko Genesillä eläkeikään asti?
TS: Tjaa, tuskinpa vaan. :) Varmasti kyllä mukana roikun niin kauan kuin mahdollista.
Saku: Henkilökohtainen kysymys - kiinnostaako OS4? Lukijat varmasti kuulisivat mielellään myös perustelut.
TS: Ei varsinaisesti kiinnosta. En usko, että ikinä edes kokeilen sitä. Tähän on hyvinkin itsekäs syy; MorphOS:iin minulla on täydet lähdekoodit, ja jos keksin siitä jotain puutteita, niin voin samantien korjata ne itse. Tähän kun on nyt muutaman vuoden totuttautunut, niin on vaikea kuvitella käyttävänsä jotain "valmista" käyttöjärjestelmää. :)
Tavallisen käyttäjän kannalta tilanne on tietysti erilainen, kannattaahan sitä varmaankin kokeilla kummatkin systeemit. AmigaOS4 on tavallaan pari vuotta meitä jäljessä kylläkin, mutta he voivat julkaista käyttöjärjestelmänsä niin, että hyvin suuri osa on 68k-pohjaista tavaraa suoraan AmigaOS 3.9:stä.
MorphOS toimi mainiosti samalla lailla jo yli kaksi vuotta sitten, kehittäjillä oli MorphOS asennettu 68k-järjestelmän päälle. Alkujaan MorphOS piti julkaistakin noin, että mukana tulisi AmigaOS3.x. Tämä olisi mahdollistanut paljon aikaisemman julkaisun, mutta Amiga Inc. ei myöntänyt lisenssiä tähän, joten olemme kirjoittaneet kaiken uusiksi. Etuna on nyt sitten se, että koko MorphOS oheisohjelmistoineen on 100% PowerPC-koodia, AmigaOS4:llä on vielä matkaa tähän.
Saku: Entä AROS?
TS: AROS:n ongelma on se, että suurinta osaa koodista ei ole testattu ollenkaan. Kehittäjät kirjoittavat koodia tohkeissaan, mutta kun ei sitä käytä juuri kukaan, niin bugeja on vaikea löytää. :) MorphOS:ssa on käytetty AROS-koodia jonkin verran, esimerkiksi Intuition (käyttöliittymä) perustuu AROS-koodiin. Tässäkin on kyllä käynyt niin, että (osittain buginen) AROS-koodi on vähitellen korvattu uudella "puhtaalta pöydältä" kirjoitetulla koodilla, joten nykyinen Intuition on aika kaukana AROS-versiosta.
Saku: Koska luulet OS4:n olevan myyntikunnossa?
TS: Hyperion voi julkaista sen heti kun saavat Execin ja 68k-emulaattorin toimimaan riittävän luotettavasti. Vaikea sanoa, milloin tämä tapahtuu. Emulaattori varsinkin on vaikea saada bugittomaksi, MorphOS:stakin vielä pari viikkoa sitten korjasimme emulaatiobugeja, vaikka sehän nyt on toiminut jo "iänkaiken".
Saku: Entä MorphOS:n?-)
TS: Jaa, katsotaan nyt... Veikkaisin että tämän vuoden aikana kuitenkin. Kaikki on periaatteessa valmista; lähinnä pitäisi koostaa hyvä ja toimiva paketti, jolla saa tehtyä käyttökelpoisen järjestelmän ilman että tarvitsee hakea netistä miljoona apuohjelmaa.
Kiitokset Harrylle ja Teemulle vastauksista!
Sivun alkuun
|
|
