 |
Suomen Amiga-käyttäjät ry:n kyselytutkimukset
vuosina 1994 - 2002 |
|
Suomen Amiga-käyttäjät ry:n toiminta täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Erään laskuopin mukaan lähtölaukaus oli 27.2. vuonna 1993 Fidonetissä kirjoitettu viesti "kerhoillaan". Tämä viesti käynnistikin tapahtumien sarjan, joka eräällä tavalla kulminoitui 21.6. samaisena vuonna ensimmäisen Saku-lehden julkaisuun. Toiminta käynnistyi "Amigakerhon" ja sittemmin "Suomen Amiga-käyttäjien unionin" nimellä. Yhdistys perustettiin noin vuotta myöhemmin ja sai nimekseen Suomen Amiga-käyttäjät.
Alkutaipaleen päätoimittajapioneereja olivat Tomi Jaskari ja Pasi Kovanen, jotka omalta osaltaan kartoittivat Suomen Amiga-markkinoita jakamalla Suomen kerhoherrojen vetämiin alueisiin, zoneihin, joissa ennen Internetin läpilyöntiä sitten levitettiin paikallisille kerhon lehteä ja edelleen viestittiin "keskusorganisaatiolle". Kerhoherroja oli eri puolilla Suomea, ja he "tunsivat" oman alueensa amigistit. Harrastajien määrän tippuessa ja Internetin tuodessa kaikki lähemmäksi kerhoherra-ajattelu on unohtunut, zonet samoin, mutta Suomen Amiga-käyttäjät jatkaa edelleen toimintaansa koko Suomen Amiga-kerhona.
 |
|
Suomen Amiga-käyttäjät ry:n "zonet" vuonna 1995. |
Ainoana tällaisena kansallisena organisaationa Suomen Amiga-käyttäjät ry. on myös ainutlaatuisessa asemassa Suomen Amiga-käyttäjien tuntemuksen suhteen. Yksikään organisaatio tai taho Suomessa hajanaisia jälleenmyyjiä lukuun ottamatta tuskin tuntee Suomen Amiga-kenttää niin hyvin kuin tämä löyhä yhteenliittymä, joka tuttavallisesti Sakuna tunnetaan. Suomen Amiga-käyttäjät ry. todellakin on Suomen Amiga-käyttäjät. Yksi väline tämän tietämyksen keräämisessä ja suomalaisen Amiga-yhteisön palvelemisessa on jo vuodesta 1994 alkaen ollut Saku-lehden lukijakysely, jonka Janne Sirén aloitti ja jota Anu Seilonen Jarmo Piipon kanssa on jatkanut.
Kirjoittaja ei tunne muita järjestäytyneitä toimenpiteitä suomalaisten Amiga-käyttäjien kartoittamiseksi, mutta on äärimmäisen kiinnostunut, jos joku muu sellaisista tietää. Ehkä tällaisia on ollut PCI-Datan vielä toimiessa maahantuojana ja keskeisenä jakeluorganisaationa. Commodore Finlandkin lienee jotain aiheesta tiennyt. Myyntitilastoja ainakin? Kenellä lojuu "kadonneita" arkistoja kotona? Kenties voimme vastata siihenkin joku päivä. Vuoteen 1994, jolloin Saku aloitti lukijakyselynsä, sijoittuu sattumalta kuitenkin myös Commodoren konkurssi ja sitä myötä hajaannus niin maailmanlaajuisessa kuin suomalaisessakin Amiga-kentässä. Kaaos, jos niin voisi sanoa.
Kaaos luo kuitenkin aina myös mahdollisuuksia, ja Saku on yksi esimerkki sellaisten hyödyntämisestä. Sammakko tuli tarpeeseen. Suomen Amiga-käyttäjät ry:n lukijakyselyt ja muut kyselytutkimukset tarjoavat ainutlaatuisen ikkunan Commodoren jälkeisen Suomen Amiga-yhteisöön. Kuka käyttää Amigaa? Missä? Miksi? Ja mikä vaikutus Sakulla on ollut asiaan?
Annetaan Suomen Amiga-käyttäjien vastata.
|
| Kymmenisen vuotta kyselyitä |
|
Suomen Amiga-käyttäjät ry. ja sen äänenkannattaja, Saku-lehti, ovat järjestäneet yhteensä viisi Saku-lehden lukijakyselyä, vuosina 1994, 1995, 1999, 2000 ja 2002. Välivuosiin mahtuu yhteensä viisi tapahtumien yhteydessä järjestettyä vierailijakyselyä: Saku 97, Saku 98, pikkujoulut 1998, Saku 99 ja Saku 2001. Kaikki kyselyt paitsi pikkujoulut 1998 ovat olleet pääasiassa rastia ruutuun mallia, pikkujouluissa oli vain avoimia kysymyksiä.
Lukijakyselyt on julkistettu Saku-lehdessä ja yhdistyksen kotisivuilla, ja niihin on voinut vastata niin postitse kuin Internetin välityksellä. Tapahtumakyselyt ovat olleet paperimuodossa tapahtumapaikoilla, ja niihin on vastattu vain siellä. Kyselyt ovat keränneet vaihtelevan määrän vastauksia, alhaisimpana pikkujoulukysely 23 kpl, ensimmäinen lukijakysely 77 kappaletta ja huippuna kolmas lukijakysely, 297 kappaletta. Vuoden 2002-2003 vaihteessa järjestetty viides ja toistaiseksi viimeisin lukijakysely keräsi 140 vastausta. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi tutkimme tässä artikkelissa pääasiassa lukijakyselyiden tuloksia.
Kaikkia kyselyitä vaivaa sama tilastotieteellinen harha: ne eivät perustu satunnaisotantaan eivätkä välttämättä edes kohdeyleisöön nähden riittävän suureen otantaan. Ongelmallisinta on satunnaisuuden puute. Vaikka kysely oli avoin kaikille Saku-lehden lukijoille tai vierailijakyselyiden tapauksessa tapahtuman vieraille, ei tämä välttämättä anna todellista kuvaa koko joukosta. Esimerkiksi vähemmän nettiä käyttävät tai muuten epäaktiivisemmat yksilöt eivät ehkä ole vastanneet. Tapahtumakyselyissä taas tapahtumapaikka, yleensä pääkaupunkiseutu, tuo oman vääristymänsä. Parhaimmillaankin kyselyt antavat siis kuvaa enemmän tai vähemmän aktiivisesti Amiga-piirejä ja Suomen Amiga-käyttäjiä seuraavista henkilöistä.
Ja vaikka esipuheessa siihen suuntaan vihjattiinkin, olisi turhan itseriittoista väittää, että Saku-lehti tai yhdistys tavoittaisi kaikkia suomalaisia Amiga-käyttäjiä. Näin ei varmastikaan ole. Kyselyt eivät arvatenkaan ole tavoittaneet tai ainakaan keränneet vastuksia kaikilta niiltä satunnaisilta amigisteilta, jotka kyllä käyttävät vanhaa konettaan edelleen mutta eivät suhtaudu siihen samalla mielenkiinnolla kuin Internetin Amiga-ryhmissä säännöllisesti vierailevat Amiga-harrastajat. He tuskin ovat kyselyitä edes nähneet. Eipä silti, tämä suolanripaus suussa ja mielessä, vastaukset eivät ole yhtään sen vähempää mielenkiintoisia...
Kaikki Suomen Amiga-käyttäjät ry:n tekemät lukijakyselyt ovat tiedustelleet vastaajan ikää tai ikähaarukkaa. Koska tätä tietoa on niin säännönmukaisesti ja yhtenevällä tavalla vuosien mittaan tiedusteltu, voi siitä myös muita vastauksia helpommin vetää johtopäätöksiä. Oheiseen kuvasarjaan on kerätty Sakun lukijakyselyistä vuosilta 1994 - 2002 ikähaarukoiden suosio. Vuosi 1994 oli ikähaarukoiltaan erilainen, joten se on erillään. Vertailun vuoksi vuosi 2002 on tuotu vielä omaksi kuvakseen alle. Klikkaa kuvia suurempia versioita varten.
Tulokset vahvistavat kaksi melko ilmeistä asiaa. Ensinnäkin Suomessa Amiga on ollut ensisijaisesti nuorten harrastusmikro, pelikone, jos rumasti pitää sanoa. Tämä on ilmeistä tapahtumien kuviakin katsellessa: viime vuosien Amiga-tapahtumat ovat Suomessa olleet nuoria aikuisia täynnä. Vuonna 1994 olimme 16-vuotiaita. Vuonna 2003 olemme 25-vuotiaita. Kontrasti on melkoinen, kun rinnalle ottaa valokuvia Yhdysvaltalaisilta Amiga-messuilta - siellä videotyöskentely ja sitä kautta suurempi ikä, lähempänä siellä neljää-viittäkymppiä kuin meidän kahtaviittä, ovat Amiga-yhteisölle ominaisia. Toki mahtuu Suomeen vanhempiakin harrastajia.
Toisaalta on selvästi havaittavissa, että hirveästi uutta verta - tai ainakaan uusia ikäryhmiä - eivät Amiga-piirit ole keränneet. Porukka on vuosi vuodelta vanhentunut tasaisesti. Jäärät pysyvät iästä riippumatta, joten ikäjakauma on myös tasoittunut. Syykin on aika ilmeinen: Commodoren konkurssin jälkeen Amigaa ei pahemmin valtaväestölle ole markkinoitu, ja niinpä Suomessakin sen parissa hääräilee lähinnä nuoruusvuosina Amigaan tutustuneita ja satunnaisia käännynnäisiä. Nuorista on myös vuoden 1994 jälkeen siirtynyt suhteessa vanhempia enemmän Amigan parista muualle.
Vielä porukka on kuitenkin siinä määrin nuorta, ettei Amiga-harrastusta uhkaa Suomessa ainakaan sama kohtalo kuin vaikkapa radioamatöörejä. Iän puolesta harrastajia kyllä riittää vielä kauan, mutta suurempi uhkakuva onkin jatkuva hävikki. Jos Amiga-yhteisö jatkaa polkemista paikallaan, löytävät nuoret elämäntilanteen kehittymisen myötä muita virikkeitä vapaa-ajalleen. Ja jos Amiga-harrastus meinaa varmasti jatkua, ei se uusi harrastelijakuntakaan olisi varmasti pahitteeksi.
Toinen lukijakyselyiden kestokysymys on ollut vastaajan sukupuoli. Täälläkään tulokset eivät ole järin yllättäviä. Miehet jyräävät luvuissa ja naisia on mukana ollut aina vähän, mutta kuitenkin enemmän kuin ei yhtään. Naisten määrä tuntuisi pysyneen alkukankeuden jälkeen melko lailla vakiona, heittelyt prosentissa ovat johtuneet enemmän siitä, kuinka aktiivisesti miehet ovat vastailleet kyselyyn. Tapahtumissa naisia on yleensä näkynyt hieman enemmän, mutta useat ovat olleet jonkun seuralaisia.
Vastaajan sukupuoli
|
|
Itse yhdistyksen toiminnassa naiset ovat näkyneet lukujaan paremmin. Nykyinen puheenjohtaja, päätoimittaja, webmaster -kombinaatiomme on nainen, ja hallituksessa on muitakin naisia näkynyt, samoin tapahtumajärjestelyissä. |
|
| Joka niemessä ja notkossa |
|
Amiga-käyttäjien sijaintia ei ole pahemmin Suomen Amiga-käyttäjät ry:n kyselyissä seurattu. Todistettavasti vastauksia on tullut eri puolilta Suomea, mutta tieto on haudattu jonnekin enemmän tai vähemmän arkistoitujen vastauspapereiden pinoihin erillisinä osoitteina. Oheinen kartta kertoo kuitenkin uusimman lukijakyselyn vastausjakaumasta jotain, se perustuu Anu Seilosen papereista laskemiin lukuihin. Vastauksia on tullut eri puolita Suomea, eniten pääkaupunkiseudulta ja Oulusta. Sama dualismi näkyy yhdistyksenkin toiminnassa: Nykyisin yhdistyksen päämaja on Oulussa, ennen se oli pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1999 kyselyn arvotut vastaajapalkinnot menivät: Helsinkiin ja Ouluun. Muut suurimmat asutuskeskukset tulevat voimalla perässä, ja moni pienempikin pitäjä on edustettuna.
Vierailijakyselyissä vastaajan kotipaikkaa on pariin kertaan tiedusteltu matkustusetäisyyden muodossa. Kaikki nämä tapahtumat on järjestetty Heurekassa Vantaalla aivan Helsingin kupeessa, joten vastauksista voi päätellä, kuinka pohjoisesta paikalle on saavuttu. Tapahtumien ja profiilin kasvaessa määrät ovat nousseet. Muutamat extrapitkät matkat kielivät ulkomaalaisista vieraista, joita paikalla on ollut jokunen. Melko ahkerasti on tapahtumiin matkustettu eri puolilta maata, kiitos!
Välimatka, 1998-2001
|
|
"Jonkun rääväsuun" kommentti siitä, että 90% Suomen amigisteista asuu Oulussa, ei sentään taida pitää paikkaansa. Noh, ainakin ne äänekkäimmät. :-) |
|
| Aina ja ikuisesti liittymässä |
|
Siinä missä ikä kasvaa, yksi asia on pysytellyt vakiona vuodesta toiseen: vähemmistö vastaajista on Suomen Amiga-käyttäjät ry:n jäseniä ja enemmistö aikoo liittyä. Aikomus liittyä ei siis aina tunnu materialisoituvan, ja yleensä syynä on ymmärrettävä varsinaisten jäsenetujen puute. Monet ovat kuitenkin kautta vuosien oivaltaneet vapaaehtoisen yhteenpuhaltamisen juonen: esimerkiksi Saku-tapahtumia ei olisi ollut mahdollista järjestää ilman jäsenmaksutuloja. Erillinen maksu ovella olisi varmasti karsinut tapahtumien suosiota ja vienyt siten toiminnalta pohjaa.
Jäsenyysasiaan on pyydetty vuosien saatossa perusteluitakin. Vuodesta toiseen ne ovat pysyneet melko samanlaisina. Eniten pinnalla on hyvän toiminnan tukeminen ja jäsenetujen puute. Kieltämättä viimeksi mainittu onkin yhdistykselle haaste - miten yhdistää mahdollisimman laajakantainen Amiga-yhteisön tukeminen, mitä suorat jäsenedut eivät edistä, mutta toisaalta tarjota jäsenille tarpeeksi rahalle vastinetta. Vuonna 1998 jäsenetuna ryhmätilattiin Amiga 1200 -koneita Saksasta.
Lukijakysely 1999:ssä liittymisen syitä yritettiin kategorisoida.
"Aion kannattaa toimintaa, sillä jäsenmaksu ei ole paljon ja yhdistyksen järjestämät tapahtumat vaativat kuitenkin rahaa. Haluan osaltani auttaa suomalaista Amiga-yhteisöä."
"Saku on hieno homma, pakko liittyä."
Liittymisen syitä
|
"Miksi liittyisin? En saa mitään muuta kuin hyvän mielen"
"Ehkä sillä jäsenmaksulla tekee muutakin, esim. sijoittaa koneeseen." |
 |
"Saku on Suomen paras (ja ainoa) Amiga-lehti! Tukeakseni Sakun toimintaa ja varmistaakseni että Sakulla olisi hyvä tulevaisuus."
"Koska te olette Suomen paras yhdistys!"
"Koska en ole vakuuttunut yhdistyksen parantavasta vaikutuksesta ja koska en todellakaan ehdi seuraamaan tapahtumia tarpeeksi aktiivisesti."
"Ei ole varaa, eikä jäseneksi liittymisestä ole edelleenkään mitään hyötyä... (no järjestetäänhän niitä tapahtumia, mutta niihin on jotain 500 km matkaa)" |
|
"Haluan tukea aitoa ja aktiivista harrastelijatoimintaa."
"Yhdistys on tärkeä ja hyödyllinen Amiga-harrastajien ja -gurujen kokoaja sekä nykyisin myös uutuuksien äänitorvi. Tällaista kokoavaa voimaa kannattaa mielestäni ilman muuta tukea!"
|
|
"Ei ole tarvetta liittyä, eli jäsenyydestä ei koidu niin paljoa etuja kuin mitä siitä voisi olla haittoja ;-)."
"Jäsenmaksun hinnalle ei saa mielestäni tarpeeksi vastinetta."
|
|
| Ei yllätyksiä suosikkimikrosta |
|
Amiga-maailman onnettomasta tilasta kertoo jotain se, ettei Suomen Amiga-käyttäjien kymmenen toimintavuoden aikana ole ilmestynyt uusia Amiga-malleja kuin alussa CD32 ja Amiga 4000T, ESCOMin 3.1-päivitetyt A1200 ja A4000T, Index Informationin Access-kioskiklooni, joka oli lähinnä uuteen tarkoitukseen kutistettu A1200, ja, jos ne sopii laskea, aivan viime aikoina markkinoille on alkanut tihkua AmigaOne- ja Pegasos-emolevyjä.
Omistetun Amigan malli
|
|
Tämä muutoksen puute näkyy myös kyselyiden tietokonejakaumissa. Samoja klassikkeja on paukutettu, mitä nyt Amiga 1200:n suosio tasaantunut vuosien saatossa ja yhä useampi vastaaja on luopunut Amigasta ja seurailee Amiga-maailmaa enää Internetin tai emulaattoreiden kautta. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska vuodesta 1999 eteenpäin pyydettiin rastimaan vain yksi kone, eikä kaikkia omistamiaan. Monella saattaa siis edelleen lojua Amiga 500 kaapissa tai kakkos-kolmoskoneena. Kehityssuunta on kuitenkin selkeä, "uusimmat" Amigat hallitsevat.
Amigoita taloudessa
|
|
Lukijakysely 1999:ssä kysyttiin kuinka monta Amigaa taloudessa on. |
Suomen Amiga-käyttäjät ry. on myös aina elänyt ajassa, ja kyselyihin on jokereina upotettu ajankohtaisia aiheita. Vuonna 1994 tiedusteltiin, kuinka moni on aikeissa päivittää AmigaOS-versiotaan uuteen 3.1:een: 27%. 2.04/2.1-tasolle ajatteli siirtyä 7% vastanneista. Vuonna 1999 kyseltiin, onko Amiga Forever -emulaattorituote käytössä, mutta vain 2,4% omisti sellaisen. Saku 98:n vierailijakyselyssä 4,5% vastanneista omisti PowerPC:n Amigassa. Vuonna 1999 Phase 5:n PowerUp-kortilla majaileva PowerPC-suoritin oli 72:lla Amigan omistajalla, mikä edusti rohkaisevaa 24% vastanneista. Saku 2001:n vierailijakyselyssä luku oli jo 27,6% Amigan omistajista.
Vuonna 1999 Saku 99:n vierailijakyselyssä 71% oli kiinnostunut silloisen omistajan maalaileman AmigaNG:n hankinnasta. AmigaNG:tä ei vain koskaan ilmestynyt. 17% ajatteli hankkia uuden Classic Amigan. Saku 2001:ssä 73,9% vastanneista uskoi silti uusien Amiga-tuotteiden menestykseen, vaikka suunnitelmat olivat taas kerran menneet uusiksi - ties kuinka monetta kertaa. Vuoden 2002 lukijakyselyssä 38,6% ajatteli hankkia AmigaOnen, 15,7% Pegasoksen ja 32,1% molemmat. AmigaOS 4.0 kiinnosti 54,3% ja MorphOS 12,9% vastanneista.
Todistettavasti sekä kirjoitushetkellä vielä vain Linuxia pyörittäviä AmigaOneja että MorphOS:n vauhdittamia Pegasoksia on Suomeen jo toimitettu. AmigaOneja ainakin muutamia, Pegasoksia toistakymmentä. Suunta on viimeinkin kohti tulevaisuutta!
Suomen Amiga-käyttäjät ry:n merkitystä on peilailtu ylläkin esitellyissä jäsentilastoissa, mutta ennen kaikkea kyselyiden loppuun raaputetuissa kommenteissa. Tässä muutamia:
"Mielestäni Saku-poppoo tekee todella arvokasta työtä Amigan ja jopa itse tietotekniikan hyväksi, kiitos siitä!"
|
|
"Hyvä juttu, että Saku-lehti ilmestyy ja jatkakaahan samaa mallia!"
|
|
|
"Ihme että Saku on vielä hengissä..."
|
"Hyvät bileet"
"Hianoo ja lisää!"
|
|
"Hyvää työtä teette Amigan eteen... jatkakaa samaan malliin."
|
"Ilman teitä ei Suomessa varmastikaan enää olisi näin suurta Amiga-käyttäjäkuntaa! Saku-messut ovat must ja tuovat uskoa & virtaa. :) Pitäkää lippu korkealla älkääkä missään nimessä vain menkö lopettamaan! Amigan tilanne on kuitenkin (toivottavasti) paranemaan päin. :) Ja vaikka ei olisikaan, niin tämä pysyy harrastuksenani varmasti niin kauan kuin minussa henki pihisee. Uskon vakaasti, että jos en aikoinani olisi Amigaan tutustunut, olisi tulevaisuuteni ollut hyvinkin erilainen - sekä hyvässä että pahassa. Tämä harrastus antaa paljon jos ottaakin. :)"
"Saku on kyllä tehnyt loistavaa työtä. Lehden lukeminen on aina sellanen juttu, että pitää sen lukemiseen käyttää muutama tunti työpäivästä. Ensi vuodelta odotan enemmän kuin pitkiin aikoihin, toivottavasti itsellenikin onnistun AmigaOnen hankkimaan. Keep up the good work!"
"Hyvää työtä alusta asti. On aivan loistavaa, että tietokonemaailmassa on vielä jokin paikka, joka ei ole pelkkää Linuhjaketta ja Windossia, tai noiden kahden sotimista. Saku on pelkällä olemassaolollaan ollut tärkeä tekijä amigistien keskuudessa, vaikkei jokainen sitä ehtisi aina edes lukea. Toivottavasti Sakua riittää vähintään yhtä pitkälle kuin A3000:ssani toimivia piirejä..."
"Lopussa kiitos seisoo. Niin nytkin: kiitos."
Vuonna 1999 Saku-lehdessä #30 kertailtiin kyseisen vuoden lukijakyselyn tuloksia näin:
"Amigisti on parikymppinen mies, joka ei ole Suomen Amiga-käyttäjät ry:n jäsen, mutta aikoo kyllä liittyä tukeakseen hyvää toimintaa. Hän on käynyt jossain yhdistyksen aikaisemmista tapahtumista ja aikoo osallistua joko Saku 99- tai Saku 2000 -tapahtumaan, jos sellainen järjestetään. Levykelehtensä hän lukee mieluiten perinteisessä diskettimuodossa, ellei sitten töistä satu webbiversiota selailemaan.
Amigisti omistaa yhden tai kaksi Amigaa, joista toinen on laajennettu Amiga 1200. Amiga Forever -emulaattori on vain etäisesti tuttu tuotenimi, eikä hän omista sellaista. Koneessa on 68060-suoritin, kiintolevy, romppuasema, modeemi, tulostin ja tornilaajennus on vähintään harkinnassa. Hän käyttää Amigaansa aktiivisesti pelaamiseen, tietoliikenteeseen ja grafiikkaan."
Yhtä tarkkaa yleistystä ei näin vuoden 2003 puolella uskalla tehdä, mutta jotain kuitenkin:
"Suomalainen amigisti on 25 ikävuoden paremmalle puolelle ehtinyt mies, joka ei ole Suomen Amiga-käyttäjät ry:n jäsen, mutta aikoo liittyä, vaikka ei todennäköisesti koskaan liitykään. Amigaa hän on käyttänyt nuoresta pitäen. Kotona hänellä on yksi kappale viritettyjä Amiga 1200:ia, mitä nyt PC:n käytöltä ehtii. Amiga 500 lojuu lisäksi kaapissa ja AmigaOne on mahdollisesti ostoslistalla, kunhan se OS4 nyt ilmestyisi. Hän asuu Espoossa tai Oulussa. Ei se niin nuukaa ole."
Eihän tätä voisi lopettaa ilman vielä yhtä lukijalainausta. Olemme otettuja.
"Saku on paras lehti Korkeajännityksen ohella!"
Saku #8 (4/94) - Ensimmäinen lukijakysely
Saku #9 (5/94) - Ensimmäisen lukijakyselyn tulokset (vast. 77)
Saku #12 (3/95) - Toinen lukijakysely
Saku #13 (4/95) - Toinen lukijakysely (toistoa)
Saku #14 (5/95) - Toisen lukijakyselyn tulokset (vast. 142)
Saku #23 (4/97) - Saku 97 -vierailijakyselyn tulokset (vast. 61)
Saku #25 (2/98) - Saku 98 -vierailijakyselyn tulokset (vast. 210)
Saku #27 (1/99) - Pikkujoulujen vierailijakyselyn tulokset (vast. 23)
Saku #29 (3/99) - Kolmas lukijakysely
Saku #30 (4/99) - Kolmannen lukijakyselyn tulokset (vast. 297)
Saku #30 (4/99) - Saku 99 -vierailijakyselyn tulokset (vast. 227)
Saku #34 (4/2000) - Neljäs lukijakysely
Saku #35 (1/2001) - Neljännen lukijakyselyn tulokset (vast. 169)
Saku #38 (4/2001) - Saku 2001 -kävijäkysely (vast. 133)
Saku #41 (3/2002) - Viides lukijakysely
Saku #42 (1/2003) - Viidennen lukijakyselyn tulokset (vast. 140)
Lisäksi viidennen lukijakyselyn lisätietona amigistijakauma paikkakunnittain vastaajien osoitteiden pohjalta:
Helsinki: 22
Oulu: 17
Jyväskylä: 9
Espoo: 8
Tampere: 7
Turku: 7
Kuopio: 5
|
|
Joensuu: 4
Lahti: 4
Vantaa: 4
Hyvinkää: 2
Hämeenlinna: 2
Kankaanpää: 2
|
|
Lappeenranta: 2
Marinkainen: 2
Raahe: 2
Riihimäki: 2
Seinäjoki: 2
Vaasa: 2
|
Lisäksi 1 vastaaja seuraavilta paikkakunnilta: Forssa, Haapamäki, Iitti, Kello, Kerava, Koria, Kotka, Kuusankoski, Kylmäkoski, Loimaa, Muurame, Naarajärvi, Nurmijärvi, Pello, Pieksämäki, Pulkkila, Päntäne, Rauma, Rovaniemi, Rutava, Sammatti, Savonlinna, Sievi, Siilinjärvi, Tammijärvi, Tuusula, Uukuniemi, Valkeakoski, Varkaus, Vieremä, Viiala ja Äänekoski.
Sivun alkuun
|
|
