 |
Artikkeli käsittelee Amiga 4000 -tietokoneiden parantelua ja laajentamismahdollisuuksia vuonna 2013. Sisältöä voi osittain soveltaa myös muihin tietokoneisiin yhtä omalla vastuulla kuin nelitonniseenkin.
Amiga 4000:n desktop-kotelo jää hyvin pian pieneksi. Uusia A4000-koneille tarkoitettuja koteloita ei ole myynnissä missään. Itse luovuin etsimästä käytettyjä tornikoteloja ja yrittämästä rakentaa kaiken tähän ahtaaseen koteloon ja rakensin ihmeellisen näköisen tornitalon 15 mm korotustappien varaan vanerille. A4000T-omistajat pärjännevät alkuperäisellä kotelollaan, vaikka toteuttaisivat kaikki tämän artikkelin projektit.
Siitä tietysti lähdetään, että Kickstart pitää olla versio 3.1. Kuten tiedämme, A4000- ja A4000T-koneille on kummallekin omat Kickstart 3.1 -piirit. Kyseisten koneiden piirit voivat olla samaa komponenttimallia, mutta sisällössä on pientä eroa. Kickstart-piirien suurimmalla nopeudella ei liene haittavaikutuksia. Allekirjoittanut käyttää 120 ns piirejä. Emolevyllä on jumpperi, jolla voi valita Kickstart-nopeudeksi 160 ns tai 200 ns. Luultavasti kaikki nykyiset Kickstart 3.1 -piirit antavat aiheitta asettaa tuo jumpperi nopeampaan asentoon.
Jos emolevyssäsi on vielä alkuperäinen paristo, poista se heti. Tämä paristo on syypää monen emolevyn tärveltymiseen. Onneksi tuhot ovat usein kuitenkin korjattavissa isopropanolilla, hammasharjalla, juotosten, ratojen ja läpivientien juotospohjaisella vahvistamisella sekä pahimmissa tapauksissa varaosilla. Mikäli tarvitset Amigassasi kalenteria ja kelloa, voit hankkia nykyaikaisemman paristotelineen ja pariston. Näissä on oltava lataussuojadiodi. Tällaista paristotelineyhdistelmää myi ainakin Amigakit, mutta heidän tuotteensa telineen jalat on uudelleen juotettava eri asentoon, jottei synny oikosulkua paristotelineadapterin juotospuolen ja emolevyllä sen varjoon jäävien komponenttien välille. Muutenkin kyseisessä tuotteessa on törkeä tuotantovika eli katkos juotosrenkaan ja radan välissä kummassakin tilaamassani kappaleessa.
Jos emolevysi elektrolyyttikondensaattoreita ei ole vielä vaihdettu osittain tai kokonaan, on se varmasti pian edessä. Näitä voivat osaavat vaihtaa itse hankkimalla tarvittavat kondensaattorit tai lähettämällä emolevy kondensaattoreiden vaihtohuoltoon. Vaihdon tarpeessa ovat yleisimmin pariston läheisyydessä olevat sekä audioliittimien läheisyydessä olevat hopeanmustat pintaliitoselektrolyyttikondensaattorit, jotka eivät pullistu päästään eivätkä vuoda oranssia, mustaa tai valkoista elektrolyyttiä jommastakummasta päästään. Kyseisen kondensaattorityypin huonouden tunnistaa yleensä vain kiiltonsa menettäneestä juotoksesta, joka on mattaharmaa, rakeinen sekä usein hieman vihertävä. Parhaiten kunto kuitenkin selviää poistamalla kondensaattori emolevystä ja mittaamalla se kapasitanssimittarilla. Kondensaattoreiden mittaaminen siten että ne ovat emolevyssä voi joskus toimia, mutta useimmiten se ei toimi, koska muiden kytkennässä mukana olevien komponenttien läsnäolo sekoittaa mittauksen.
SIMM-muistien kannat kannatta vaihtaa metallikiinnikkeillä oleviksi malleiksi. Näitäkin voi vaihtaa itse hankkimalla tarvittavat SIMM-kannat tai lähettää emolevyn SIMM-kantojen vaihtopalveluun. Myös kullatuilla liittimillä olevia malleja löytyy komponenttimyyjiltä, jos on valmis maksamaan enemmän. Vanhan SIMM-kannan poiston jälkeen on syytä tarkastaa kantojen alle jäävän alueen ratojen ja läpivientien kunto silmämääräisesti ja mittaamalla, koska paristovuodot tunnetusti ovat syövyttäneet kupareja poikki salakavalasti myös kantojen alla. Mikäli SIMM-kantojen vaihtoon ei ole mahdollisuutta, voi osan kannoista jättää tyhjäksi ja näin kiertää mahdolliset kantaongelmat kytkemällä BANK 1- ja BANK 3 -kantoihin 8 MB:n kammat, jolloin emolevyn Fast-muistin määräksi tulee 16 MB maksimi.
Muistit voi vaihtaa 50-60 ns -nopeuksisiksi alkuperäisten 70-80 ns sijaan. Sekä yksi- että kaksipuolisia muisteja voi käyttää, mutta kaksipuolisissa muisteissa itse muistipiirit eivät saa olla kovin lähellä SIMM-muistikamman alareunaa, koska ne ottavat kiinni viereisen muistipaikan kantaan tai siinä olevaan SIMM-muistiin. Poikittain piirilevyn pituussuuntaisesti ladotut piirit tai korkeat piirilevyt, joissa muistit ovat lähempänä yläreunaa, ovat yleensä sopivia myös näihin slotteihin. SIMM-kannat voi vaihtaa 45 asteen kulmamallisista pystymallisiin, mutta tällöin on pieni riski, että SIMM ottaa kiinni muistien yläpuolella olevaan lisäkorttiin. Esimerkiksi Mediator-laajennus peittää SIMM-alueen kokonaan. Myös Chip-muistin voi huoletta vaihtaa nopeammaksi riippumatta siitä kuinka isoa nopeutta kone pystyy hyödyntämään.
A4000cr Rev D -emolevyssä Chip-muistille ei ole SIMM-kantaa, vaan se on neljällä piirillä emolevyssä. Ainakin teoriassa myös nämä Chip-muistipiirit voi vaihtaa nopeammiksi, mutta kannattaa kuitenkin juottaa piireille ensin kannat, jotta saa vanhat tarvittaessa takaisin. Tämäntyyppisiä kantoja saanee Ebaystä, ja taitavimmat voivat irrotella sopivia kantoja vanhoista ISA/PCI-aikaisista PC-näytönohjaimista. A4000cr Rev D -emolevyssä on 25 MHz:n 680EC030-QFP-prosessori, ellei sitä ole jätetty latomatta myytäessä konetta A3630:n kanssa. Se on mahdollista vaihtaa paremmaksi 25 MHz:n 68030–QFP-prosessoriksi, joita saa irrotettua vanhan Apple Macintoshin emolevystä. Hyvillä välineillä prosessori selviää irrotuksesta ja uudelleen juotoksesta. Samaa voi muuten koittaa Commodore A3630 -korttiin tai A3000-emolevyihin.
Super Buster revision 11:n hankinta ja päivitys revisioon kannattaa tehdä, jos emolevyllä on vanhempi revisio. Joissain emolevyissä on valmiiksi PLCC84-kanta, jolloin vaihtoon tarvitsee vain PLCC extractor -työkalun. Revisio 11 korjaa Zorro-bugeja, ja Zorro III -kortit vaativat kyseisen piirin, joka on saatavilla myös täältä.
Emolevyn IDE-liittimestä kannattaa poistaa tai leikata pois pinni 20, joka ei emolevyssä eikä skemoissa mene minnekään. Tämä mahdollistaa parempien IDE-kaapeleiden käytön, kuten pyöristetyt IDE-kaapelit, joissa tämän pinnin reikä on tukittu. Aiheesta lisää täällä. Myös Individual Computersin Jens sanoi, että kyseisen pinnin poisto Catweasel MK2 Anniversary Editionista on ok.
U198-regulaattoriin kannattaa lisätä TO-220-komponettikoteloon sopiva heatsink komponentin käyttöiän parantamiseksi. Aiheesta lisää täällä.
Emolevyn IDE-ohjaimen PIO0 (max 3,3 MB/sek) moodin voi päivittää PIO2-moodiin (max 8,3 MB/sek) irrottamalla U901- ja U902-piirit ja joko prommaamalla ne tai korvaamalla ne toisilla valmiiksi PIO2-prommatuilla. PLCC22-kantojen juottaminen on suositeltavaa, jotta voi koittaa myös vanhoja, jos jokin menee pieleen. Kyseisen parannuksen teki kaiketi ensimmäisenä puolalainen yaqube ja suurempaan tietoisuuteen asian toi ranskalainen Cosmos.
Sivun alkuun
Individual Computersin Indivision AGA Mk2 A4000/CD32 ja Indivision AGA Mk2 CR A1200/4000T ovat kaksi viimeisintä Indivision flicker fixeriä. Malleja on kaksi johtuen Lisa-piirin erilaisesta sijoittelusta eri emolevyissä. Indivision AGA -mallien myynti on ollut jo ensimmäisestä mallista alkaen kovin kausiluontoista. Tätä kirjoittaessani ainoastaan Gentle Eyen listoilla on kumpaakin mallia. Laite ajaa piirisarjaa kovempaa kuin mihin on totuttu, koska isommatkin resoluutiot ovat nyt käyttökelpoisia. Tämä sekä piirin päällä oleva tavara aiheuttaa lisää lämpöä.
Allekirjoittanut ei jättänyt Lisaa ja Alicea ahdinkoon vaan pisti Indivisonin ja laitteen rei'istä ja viistosti reunan alle puhaltavat kaksi 40x40x10 mm:n tuuletinta, jotka mahtuivat juuri ja juuri päällisen kokonaan peittävän Mediator-piirilevyn alle. Indivision AGA on kätevä tapa saada parempilaatuinen kuva, joka toimii myös uudemmissa TFT-näytöissä. Kannattaa tarkistaa valmistajan sivulta päivitykset.
 |
|
Indivision AGA Mk2 A4000/CD32 jäähdytyksellä.
Virtalähteen kunto kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Sekä Amiga 4000- että PC-maailmasta ovat tuttuja tapaukset, joissa virtalähde hajotessaan rikkoo emolevyn ja monia muista lisälaitteita. Alkuperäisen virtalähteen suuren koon, pienen tehon ja desibelien vuoksi suosittelen kuitenkin A4000:n omistajia hankkimaan Amiga 4000 ATX PSU Power Adapter Cable & Switch:n. Siinä on hyvä on/off-kytkin ja epästandardilla kytkennällä oleva P9-liitin, josta saa lisäjännitepotkua Mediator-laajennukseen. A4000T:n omistajille suosittelen ATX to AT PSU Converter Cable With Switch:iä sekä alkuperäisen Baby AT -virtalähteen poistoa tornista.
 |
|
Amiga 4000 ATX PSU Power Adapter Cable & Switch. |
Alkuperäiseen Amiga 4000:n desktop-koteloon sopivat fyysisesti MicroATX-virtalähteet, jotka ovat standardisti 125 mm leveitä, samoin kuin alkuperäinen Amiga 4000:n virtalähde, ja useimmissa on kaksi ylimmäistä ruuvinreikääkin samalla kohdalla. MicroATX-virtalähteen korkeus on noin puolet alkuperäisen Amiga 4000 -virtalähteen korkeudesta, joten MicroATX-virtalähteen alle jää kätevää tilaa johdoille, adaptereille tai jollekin lisälaitteelle. Hyvä MicroATX-virtalähde on esimerkiksi mallia Origen 320W S Serie, jota vielä viime vuonna myytiin mm. Verkkokauppa.comissa. Aiheesta lisää täällä.
Origen 320W S Serie -virtalähde.
Commodoren omien turbokorttien lisäksi yleisimmät ovat saksalaiset jo edesmenneen ja Amiga- markkinoilta pois siirtyneen Phase5/DCE:n Cyberstorm MK1-, MK2-, MK3- ja PPC-kortit. Ensimmäinen on enemmänkin 3-4 kortin kokoelma. MK2 on toimintavarmin jo läpiladottavan prosessorikantansa takia. MK3 ja PPC ovat samalle piirilevylle tehtyjä kortteja, joista ensimmäisessä on 68040 tai 68060 ja jälkimmäisessä sen lisäksi PPC-prosessori. Viimeksi mainittu on vaatimus OS4.1 Classic-asennukseen ja käyttöön. Siihen on mahdollista kytkeä myös erillisnäytönohjain CybervisionPPC.
Kaikki Phase5/DCE:n tuotteet kärsivät puuttuvista skemoista ja ohjelmoitavien logiikkapiirien sisäistä softista, joten niihin investointi on aina jonkinlainen riskisijoitus, koska kaikkien paitsi tunnettujen vikojen korjaus on vaikeaa ellei mahdotonta. Myös herkästi irti murtuvien pintaliitostyyppisten 060-prosessorikantojen uusiminen ja PPC-prosessorien vaihto on kuitenkin osaavalle mahdollista.
Turbokorttien alkuperäisiin tuulettimiin ei kannata luottaa. Allekirjoittanut on korvannut alkuperäisen CyberstormPPC:n tuuletuksen 120 mm tuulettimella, joka on korotustappien päässä olevassa saranassa. Kortin huoltotilanteessa sarana nostetaan ylös, jolloin tuuletin poistuu tieltä. Se tuulettaa samalla sekä 68060/66 MHz että PPC-prosessorit. Tuulettimen - kuten myös Indivision-tuulettimien - toimintaa valvoo näyttö, joka antaa hälytyksen, jos tuuletin pysähtyy tai lämmöt nousevat yli rajojen.
 |
|
CyberstormPPC muutaman kymmenen euron lisällä.
Edellisten kanssa aikoinaan kilpailemaan tehdyt amerikkalaiset Great Valley Products -kortit ovat tiettävästi jo harvinaisempia, mutta vain pari vuotta sitten GVP hämmästytti Amiga 4000 -maailmaa julkaisemalla vielä erän uusia vanhan designin mukaan tehtyjä kortteja. Esimerkiksi GVP G-FORCE A4060DT on 68060-prosessorin ansiosta hyvä korvike, mutta PPC:n puute, 50-pin SCSI-liitäntä ja erikois-SIMM-muistien vaatimus varjostavat kortin käytettävyyttä.
Tässä mainittujen turbokorttien maksimi FAST-muistimäärä on 128 MB. A4000-yhteensopivien turbokorttien joukosta ei valitettavasti löydy mitään mihin voisi kytkeä yli 128 MB muistia. Tässä Amiga 1200 -käyttöön tehty BlizzardPPC-turbokortti vetää pidemmän korren 256 MB:n Fast-muistimahdollisuudellaan.
Sivun alkuun
A4000:n nopeimman SCSI-liitännän tarjoaa CyberstormPPC 40 MByte/sek maksimillaan. CSPPC:n kanssa ei voi kylliksi korostaa, että sen käyttöohjekirja on edelleen lukemisen arvoinen etenkin SCSI-osionsa kohdalta. Myös SCSI-väylä vaatii ehdottomasti aktiiviterminoinnin molemmissa päissä ketjua. Ebaystä löytyy CD- ja ehkä myös DVD-asemia, joissa on vakiona 68-pin liitin, mikä tarkoittaa sitä, että yksi pullonkaula eli Wide->Fast -konvertointi on mahdollista jättää pois. Kyseisistä asemista useimmat sisältävät myös sisäisen aktiiviterminaattorin, jonka olemassaolo selviää vain käyttöohjeesta. Esimerkkinä nämä ehdot täyttävästä hyvästä asemasta on nimillä IBM RS6000 ja Plextor PX-40TSI (97H7796) kulkeva asema. Optisen aseman kaveriksi kannattaa hankkia esimerkiksi Acard AEC-7730A LVD SCSI to SATA Bridge Adapter ja kytkeä siihen SATA-SSD-levy.
Acard AEC-7730A LVD SCSI to SATA Bridge Adapter.
|
| Väylälaajennukset puolalaisittain |
|
Amiga 4000 -tietokoneiden viimeisimmät väylälaajennukset ovat Elbox Mediator PCI 4000D, 4000Di ja 3/4000T MK-II sekä Matay Prometheus PCI. Kaikki ovat alun perin väylälaajennusten luvatusta maasta eli Puolasta. Elbox valmistaa edelleen useampia Mediator-malleja ja on passiivisesta kotisivustaan huolimatta vielä olemassa, valmistaa ja myy suoraan Mediatoreita ja huoltokin pelaa. Matay sen sijaan on mennyt konkurssiin, ja 2001 julkaistu Prometheus on ollut open sourcea vuodesta 2012, joten sitä on mahdollista valmistaa itse omaan käyttöön, jos löytyy riittävä osaaminen ja välineet. Merkittävä ero on että A4000D-malliin tarkoitetut Mediator PCI 4000D MK-II ja Mediator PCI 4000Di MK-II korvaavat Commodoren alkuperäisen tytärkortin, kun taas Prometheus kytketään tytärkortin väylään. A4000T-mallin Mediator PCI 3/4000T MK-II lisätään kätevästi emolevyn päälle siten että emolevyn alkuperäiset Zorro-väylät jäävät käyttöön.
Mediatorin kanssa nopein ja suuriresoluutioisin mahdollinen näytönohjain on Elbox ATI Radeon 9250 PCI 256 MB, jonka on oltava viisivolttinen malli ja vielä sellainen, jossa muisti on kokonainen 256 MB eikä segmentoitu kahdesta 128 MB:n osasta.
Elbox ATI Radeon 9250 PCI 256MB (5 Volt only), nopein Classic Amigassa toimiva näytönohjain.
Äänikorteista suositus on Terratec TTSOLO1-SL VER1.2 PCI, koska se toimii sekä OS3.9:n että OS4.x:n kanssa. Pelkkään OS3.9-käyttöön voi parhaan äänenlaadun perässä hankkia lisäksi Terretec Terratec TT801-QD -äänikortin.
Verkkokorteista suositus on Realtek 8029 PCI, koska se on ainoa joka toimii sekä OS3.9:n että OS4.x:n kanssa, mutta on valitettavasti vain 10 MB kortti. Pelkkään OS3.9-käyttöön voi hankkia lisäksi Realtek 8139D PCI 100 MB -verkkokortin. Kaikkien korttien pitää olla 5 voltin versioita, koska 3,3 voltin versiot kärähtävät.
Prometheuksen korttien käytöstä ei ole allekirjoittaneella ole kokemusta, mutta se käyttää osittain samoja kortteja.
Sivun alkuun
|
| Muistilaajennukset jotka laajentavat vanhaa enemmän kuin uutta |
|
E3B/Amigakit-yhteistyönä tehty ZorRAM 256 MB ja uudempi kilpaileva Individual Computers BigRamPlus 256 MB mahdollistavat OS1.3-3.9:n Fast-muistin laajentamiseen vielä emolevyllä ja turbokortilla olevan muistimäärien yli. OS4.0 ja OS4.1 Classic -käyttöjärjestelmissä korttien muisti toimii vain swap-muistina. Kummankin kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei kytke niitä vahingossa väärin päin Zorro-väylään.
Kokemus on osoittanut, että ZorRAM toimii hyvin Mediatorin kanssa. BigRamPlus:n myyntiteksteissä taas varoitetaan, ettei tuotetta ole testattu missään väylälaajennuksessa. Ainakin ZorRAM-kortteja on mahdollista käyttää jopa neljä samassa koneessa, jolloin OS3.9 ja vanhemmat käyttöjärjestelmät saisivat 1 GB:n Fast-muistin, mutta tämä kyllä syö korteille varattua osoiteavaruutta siinä määrin, että muiden lisäkorttien käyttö jäänee haaveeksi.
|
| FastATA 4000 MK-VI CF/SATA |
|
Tämä maksimissaan 16,6 MB/sek nopeuksinen IDE-laite ei Amiga-käytössä voi vetää vertoja SCSI-väylän nopeudelle ja rinnakkaistoiminnalle. FastATA 4000 MK-VI CF/SATA tarjoaa kuitenkin nopeinta Amigan IDE-väylää edullisille lisälaitteille. Tuotenimi koostuu kolmesta eri piirilevystä. Zorro-pääkortti on täysi kahden portin IDE-ohjain, jonka mukana toimitetaan yksi IDE-to-SATA -adapteri ja yksi IDE-to-CF-adapteri, joka sentään on monista CF-adaptereista poiketen sen verran hyvä että siinä on Master/Slave-jumpperi. Adapterien kanssa korttiin voi siis kytkeä yhden SATA-laitteen, yhden CF-kortin ja kaksi IDE-laitetta, joista toinen lienee järkevää olla kirjoittava DVD-asema. OS4.0-yhteensopivuus luvataan tuotetiedoissa, mutta useimmat sanovat, ettei tämä toimi OS4.1 Classicin kanssa.
FastATA 4000 MK-VI CF/SATA.
Vielä muutama vuosi sitten E3B valmisti Zorro-väylään Deneb-korttia, joka toi USB:n sekä OS3- että OS4-käyttäjille, mutta kyseiset kortit ovat loppuunmyytyjä. Elbox ja Amigakit myyvät edelleen Elbox Mediator -yhteensopivaa Spider II USB 2.0 PCI -korttia, mutta sen hinta on kova siihen nähden että sen sanotaan toimivan vain OS3-puolella, ja sen vaatiman rekisteröidyn Poseidon-USB-pinon tilanne on vähintäänkin epäselvä. Merkittävintä mitä Deneb USB tuo on OS4.1 Classic -käyttäjän ulottuville nopeimman tavan kytkeä A4000 lähiverkkoon eli USB-verkkokortit.
|
| Kuusi levykeasemaa samassa koneessa |
|
Amiga 4000:n levykeasemakokoonpanoissa järkevintä lienee kaksi sisäistä asemaa ja kaksi ulkoista asemaa. Ian Steadmanin Amiga Floppy Drive Adaptor V2 mahdollistaa tavallisten modifioimattomien PC-korppuasemien käyttämisen Amigassa. A4000-käytössä kyseinen laite aiheuttaa DF0-levyoperaation yhteydessä myös sisäisen DF1-aseman vauhtipyörän tyhjäkäyntiä silloin kun DF1-asemaan on jätetty myös korppu jota ei käytetä. Pitkän sähköpostikeskustelun jälkeen Ian keksi kuitenkin paikan hyppylangalle, jolla kyseinen ongelma saadaan poistettua. Kyseinen adapteri vaatii myös Amiga 4000:n korppuasemakaapelin, jossa DF0- ja DF1-liittimet ovat todella etäällä toisistaan.
Sitten kun emolevy on varustettu neljällä korppuasemalla, voidaan lisätä vielä pari Catweaselin kautta. Individual Computersin Catweasel MK 2 Anniversary Edition on edelleen saatavilla oleva levykeasemaohjain, joka Amiga 4000 -koneessa kannattaa kytkeä IDE-väylään siten että itse IDE-väylä läpiviedään tämän kortin kautta, ja muut IDE-laitteet toimivat normaalisti sen perään ketjutettuna. Catweaseliin voi kytkeä kaksi levykeasemaa. Tavallisen PC-korppuaseman ja 5,25" lerppuaseman kytkeminen lienee suositeltavin vaihtoehto. Catweasel ei osaa bootata korppuja, mutta sen ajurit voi laittaa latautumaan automaattisesti OS3.1-3.9:n kanssa ja jättää hankkimatta edelleen hintavaa ja hieman harvinaistakin aitoa Amiga high density -korppuasemaa. HD-korppuoperaatiotkin ovat oletettavasti nopeampia kuin Amiga high density -korppuasemassa, joka toimii aina puolinopeudella (150 rpm). Catwasel MK 2 Anniversary:n perään ei kuitenkaan voi kytkeä saman valmistajan myös hienoa TrueIDE-laitetta, koska TrueIDE vaatii toimiakseen koko osoiteavaruuden ja blokkaa tärkeitä rekistereitä, jotka Catweasel MK2 "varastaa".
|
| Lotharek SD Floppy Emulator Rev F |
|
SD Floppy Emulator Rev F on 3.5"-paikkaan kytkettävä kahta tai yhtä korppuasemaa simuloiva laite, joka väittää sekä kirjoittavansa että lukevansa korppuimageja. Tämä vaatii ADF-tiedostojen kääntämisen omaan laitteen tukemaan formaattiin, mikä sujuu kätevästi massa-ajona. A4000-käyttö vaatii suunnittelijan mukaan oman firmware-päivityksensä, jonka sain häneltä sähköpostina. Kyseinen firmware on paljon uudempi kuin yksikään laitteen tuotesivulla, ja firmware-versiohistoria laahaa pitkällä perässä, mutten saanut silläkään laitetta lataamaan tiedostoja.
Jotkut A4000-käyttäjät ovat saaneet tämän toimimaan, mutta valittavat luku/kirjoitusvirheistä saamatta tukifoorumista mitään kummoisempaa vastausta. Kovin keskeneräisen tuntuinen tuote, mutta pistetään se tuon valmistajan ataristisuuden piikkiin. ;) Laite vaatii myös kahden alkuperäisen Amiga-korppuaseman sähköisen irtikytkemisen, joten se lienee käytännöllisin ulkoisessa lisälevyasemakotelossa ja jossain pikku-Amigassa. Laite on myynnissä eräänlaisena alihankkijana toimivan puolalaisen Lotharekin sivulla, ja tuesta vastaa yksin laitteen ranskalainen suunnittelija.
Sivun alkuun
|
| Käyttöjärjestelmä ja käytön järjestelemättömyys |
|
Amiga 4000:n kanssa iso puute on laitekohtaisen softan ja ajureiden puute sekä niiden dokumentointi. Esimerkiksi Elboxin sivuilla olevat Mediatorit, siihen kytkettävät kortit sekä niiden ajurit eivät ole selkeästi dokumentoitu tietylle käyttöjärjestelmäversiolle. Allekirjoittaneen asentaessa OS4.1 Classic -käyttöjärjestelmää tuli ilmi, että se tunnistaa useimmat Elbox-tuotteet suoraan, mutta esimerkiksi Spider USB 2.0 PCI -kortin ja FastATA VI SATA -kortin väitetään olevan epäyhteensopivia OS4.1 Classicin kanssa.
Mistä sitten tietää, onko Elboxin Mediator PCI Software -osion tai Mediator Driver Guide -osion sisältö OS3.1, OS3.9, OS4.0 tai OS4.1 Classic -käyttöjärjestelmälle? Eipä juuri mistään, eikä Amiga OS myöskään varoita Windowsin tapaan, kun väärän käyttiksen ajuria yrittää asentaa. Allekirjoittanut rampautti OS4.1 Classic -asennuksen asentamalla Catweasel MK2 Anniversary Editionin mukana tulevan ajurilevyn. Onneksi kuitenkin Amigan installerit ovat usein ASCII-muodossa ja niistä pääsee katsomaan, mitä asentui minnekin ja poistamaan ne OS3.9:n puolella.
Saman asian tiimoilta Individial Computersin Jens totesi toukokuisessa sähköpostissa "I don't support OS4". Vai niin, mutta joku Amigan laitevalmistajista voisi näyttää suuntaa muille ja ilmoittaa tuotetiedoissaan selvästi, mitä käyttöjärjestelmiä tukevat virallisesti, ja mieluummin myös jos johonkin on saatavana 3rd party -tukea. Toivottavasti maaliskuussa 2013 uutisoitu Hyperion Entertainmentin ja Individual Computersin yhteistyösopimus muuttaa Individual Computersin tuotteita OS4-ystävällisemmiksi.
Asiaa ei helpota se että liian monet ajuriohjelmoijat ovat jättäneet lippulaivan, ja siellä missä vielä on ohjelmointivoimaa, tehdään asiat puolinaisesti. Tästä esimerkkinä OS4.1 Classic, joka ei tue A4000T-natiivia SCSI-ohjainta eikä Blizzard-korttien SCSI-ohjainta. Lisäksi OS4.1 Classic tukee vain yhtä PCI-verkkokorttia täysin. Bounty olisi yksi vaihtoehto saada toimivaa vanhaa rautaa uudempiin käyttiksiin, olettaen että riittävän ison joukon intressit kohtaisivat.
Edellisten ja vähän muunkin lisäksi OS3.9 BoingBageineen onkin ihan must-juttu kaikille, jotka haluavat classic-pelejä tai ohjelmia käytellä. En ainakaan näe järkeä pitää classic-rautaa, ellei siellä ei käytä joko classic-pelejä tai classic-hyötyohjelmia.
Jos A4000 tai A4000T on varustettu Cyberstorm PPC -raudalla, niin OS4.1 Classic on omituisesti vaihtelevine saatavuuksineen kuitenkin arvokas lisä käytölle. OS4.1 Classic -asennusta ensi kertaa tehdessäni oletin, että voin laittaa kaikki mahdolliset kortit kiinni Mediatoriin ja menoksi, mutta asia ei ollutkaan niin ongelmaton. Esimerkiksi yhdistelmä Radeon 9250 256 MB, ZorRAM 256 MB ja Picasso IV aiheutti osoiteavaruuden riittämättömyyden ja surullisen kuuluisan väriresetloopin asennuksen alussa. Picasso IV:n jumpperointi hitaampaan tilaan auttoi jotain, mutta lopulta päätin luopua sen käytöstä kyseisessä koneessa, sillä Radeon ja Indivision AGA MK2 A4000/CD32 kuvanlaatuineen ja resoluutioineen saa Picasso IV:n näyttämään kovin ikävältä.
OS 4.1 Classic -asennuksesta iso plussa sille, että sen voi käynnistää ilman korppua suoraan Cyberstorm PPC -SCSI-ohjaimessa kiinni olevalta SCSI-CD- tai DVD-asemalta. Vihdoinkin saatiin tuo yksinkertainen ominaisuus, joka on ollut Windows-puolella olemassa vähintään XP-ajoista. OS4.1 Classic - asennuksessa tärkeitä ovat Classic Amiga PPC Equipped Models & AmigaOS 4.1 Classic Hardware Compatibility List, sekä OS4.1 Classic FAQ, josta julkaistaan aina uusi versio tarpeen mukaan ja OS4.1 Classic Disk Setup Article.
Artikkeli on kriittinen tuodakseen rakenteluun ja osien hankintaan pettymyksiltä säästävän näkökulman: on hyvin yleistä, ettei kaikki suinkaan toimikaan kaiken kanssa. Artikkeli on tuskin virheetön, ja jos jotain korjattavaa on, voin julkaista päivitetyn version aikanaan. Jos kuitenkin sait näistä tiedoista jotain uutta kokeiltavaa tai hankittavaa, koen että olen onnistunut artikkelin kirjoittamisessa. Pääpointtina haluisin korostaa, että rautaa kannattaa takoa kun se on kuumaa eli nyt kun rautaa - esimerkiksi niitä Mediatoreita - vielä saa, niitä kannattaa ostaa ja ehkä pitää valmistajayritykset olemassa ja Amiga-maailmassa pidempään. A4000 ja A4000T, kuten muutkin Classic Amigat, eivät ole pelkkä muisto Amigan kulta-ajoista, vaan parhaimmillaan elämys joka voidaan kokea uudelleen uusilla mausteilla ja kaikilla herkuilla.
Klassikko on arvostettu ja esimerkillinen teos miltä tahansa taiteen tai tieteen alueelta. Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. - Wikipedia
Tampereella 10.6.2013
Hannu-Henrik "Hanzu" Kuittinen
Sivun alkuun
|
|
