Vuosi lähestyy taas loppuaan ja lehden 12. vuosikerta siirtyy samalla historiaan. Lehti ilmestyi tänä vuonna vain kaksi kertaa, kun allekirjoittanut keskittyi hoitamaan yhdistyksen lakisääteisiä velvoitteita, kirjanpitoa tilikausilta 1999-2004. Ja valmistuivathan ne! Ensimmäistä kertaa yhdistyksen historiassa kirjanpito on nyt ajan tasalla. Vuosikokouksessa Tampereella tilinpäätökset vahvistettiin ja myönnettiin yksimielisesti vastuuvapaus tilikausien aikaisille hallituksille. Puserrus oli kova, mutta kyllä se kannatti.

Erityiskiitokset uudelle tilintarkastajallemme Antti Sirenille, joka antoi hyviä neuvoja kirjanpidon jatkoa varten ja tarkasti viimeisintä aiemmatkin tilikaudet, jotka eivät varsinaisesti hänelle kuuluneetkaan. Kiitos myös Janne Sirénille, joka teki valtavan pohjatyön viiden ensimmäisen tilikauden kanssa ja viitoitti tien kirjanpidon ajantasaistamiselle. Tästä ei enää lipsuta, vaikka todeta täytyykin, ettei yhdistyksen kannalta ole kovin tervettä, että kirjanpitäjä ja taloudenhoitaja (ja puheenjohtaja ja päätoimittaja ja...) ovat yksi ja sama henkilö. No, lupaan etten karkaa yhdistyksen rahojen kanssa Bahamalle :) - yhdistyksen taloudellinen tilanne on muuten tällä hetkellä varsin hyvä.

Tilinpäätösten viimeistely ja vuosikokouksen järjestely ottivat voimille enemmän kuin uskoinkaan. Hyvinhän kaikki lopulta meni ja helpotus oli melkoinen, kun saimme jälleen tarjottua harrastajille uutta nähtävää ja kokeiltavaa. Väsymys iski vasta Ouluun kotiuduttuani, ja harvoin on ollut tämän tytön takki niin tyhjä, vaikka olo olikin muuten helpottunut. Liekö ollut takki tyhjä muillakin, sillä tämän Saku-lehti jäi aika laihaksi. Seuraavaan lehteen toivoisin lisää kirjoittajia - missä olette te kaikki Pegasoksen ja AmigaOnen omistajat? Classic-kirjoittajakaartilta ei valitettavasti tahdo enää jutunjuurta löytyä, ja eniten lukijoitakin kiinnostaisivat uudet laitteet!

Niin, olihan niitä vastoinkäymisiäkin - kabinetista sammui ilmastointi juuri kun tapahtuman piti alkaa, ja loppupäivä vietettiin jokseenkin subtrooppisissa tunnelmissa. Kyllä läheisyys lämmittää! Valokuvaraporttia työn alle ottaessani jouduin toteamaan, että oman digikamerani kuvat ovat hajalla ilmeisesti reistaavan CF-kortin vuoksi. Siksipä tähän lehteen tarkoitettu vuosikokousartikkeli siirtyy seuraavaan numeroon yhdessä vielä tarkastamattoman pöytäkirjan kanssa. Yritän saada myös valokuvaraportin koostettua vuoden loppuun mennessä.

Ai niin - olen viimein saanut CD:llä muinaisen Amigani levyjen sisällön itselleni, kiitos Boogien, joka pakkasi romppeet talteen SCSI-levyiltäni ja poltti niitä yötä myöten CD-levyille. Ehkäpä jossain vaiheessa minulla on aikaa uppoutua siihen kaikkeen, mitä Amigassani jäi kesken koneen hajottua. Niillä levyillä on kokonainen aikakausi Amiga-muistoja. Vaihdossa meni iso kasa Amiga-rompetta, mm. A3000:ni rippeet. A500:n ja CD32:n jätin sentään vielä itselleni.

Viikko sitten laitoin myös valtavan kasan atk-roipetta, näyttöjä ja tulostimia vaihdossa TFT-näyttöön paikallisessa atk-liikkeessä. Yksi monitoreista oli PanaSync Pro 5G, joka palveli sekä Amiga 1200:ni että myöhemmin Amiga 3000:ni näyttönä, omalla pöydällään huoneen nurkassa. Siinä samassa nurkassa 5G napotti kaikki nämä lähes viisi Amigatonta vuotta, vaikka konettakaan ei enää kaverina ollut. Samalla pöydällä on Amigan peliohjaimia, Saku-levykelehden korppuja ja muuta pientä unohtunutta tilpehööriä. Nyt jo minulle tarpeetonta mutta muistoja mieleen tuovaa tavaraa.

Kun 5G nostettiin paikaltaan puhdistettavaksi ja poisvietäväksi, jäi nurkkaan melkoinen aukko. Samalla sisimmästä lähti jotain pientä, enkä valehtele jos sanon että kosteus hiipi silmänurkkaan. Nyt pöydällä on enää vain epämääräinen, pölyinen kasa vanhaa romua, joka täytynee raivata pois jouluun mennessä.

Laitteet ja romppeet lähtevät, mutta muistoja ei kukaan voi viedä. Luodaan ensi vuonna niitä taas lisää Saku-lehdessä - ja ehkä tapahtumissakin?

Rauhallista loppuvuotta ja joulunodotusta kaikille,

Anu Seilonen
päätoimittaja

Sivun alkuun