Hyperion on oikea taivaan lahja Amiga-maailmalle. Loistavia porttauksia, Warp3D ja nyt he työstävät AmigaOS 4.0:aa. Viimeisin tuotos on Descent: Freespace. Tätä peliä olen odottanut kuin kuuta nousevaa jo 68k-ajoista asti, ja kun kuulin että demo on julkaistu, olin ensimmäisenä imuroimassa sitä koneelleni. Paketin koko on lähes 27 Mt ja imurointi kesti 16 minuuttia ADSL:llä. Asennusohjelma on taattua Hyperion laatua, ja asennus kesti vähän alle kymmenen minuuttia. Demo vaatii kovalevytilaa reilut 45 Mt.

Hyperion on tehnyt myös Freespaceen kätevän Launcherin, josta pääsee nopeasti pelaamaan tai hienosäätämään asetuksia. Minulla ainakin Launcherin taustat yms. olivat hieman sekavat, mutta se johtui jostakin patchista. Vaihdoin päälle hardware-renderöinnin, triplapuskuroinnin, isoimmat tekstuurit, very high detail -tason ja cachet maksimiin. Joko kaikki tai ei mitään :). Sitten pelaamaan.

Peli käynnistyi ongelmitta, ja pääsin luomaan pilottini. Alkuvalikko on hangaari, josta pääsee liikkumaan eri osastoille. Kävin ensin setupissa. Sieltä laitoin skill levelin hieman sopivammaksi... eli very easy. Setupista pääset muokkaamaan pelin HUD-näyttöä juuri haluamaksesi. Minusta on perin hupaisaa, että HUD:sta löytyy myös "Kill gauge", eli montako vihollista on tippunut. Voit säätää pelin näppäinlyhenteitä, joita on vähintäänkin paljon. Mutta mitä muutakaan voi odottaa, kun pitää ahtaa kaikki avaruushävittäjän painikkeet A4000:n näppäimistölle.

Nyt olin valmis aloittamaan kampanjan. Aluksi sinun on suoritettava harjoitustehtäviä, jotka voi kyllä ohittaakin. Minua alkoi heti mietityttää, että tällä tavallako tulevaisuudessa avaruushävittäjien märkäkorva-wannabe-pilotit koulutetaan... Lyödään aluksen puikkoihin ja toinen huutelee: "Paina A, niin huomaat aluksen liikkuvan." En jaksanut tahkoa harjoituksia läpi, vaan halusin heti tulikasteeseen. Ennen tehtävää sinulle selvitetään tarkkaan, mitä pitää ja ei pidä tehdä, ja skenaario heijastetaan taktiselle näytölle, josta näet mm. alusten sijainnit.

Sitten hyppäsin aluksen puikkoihin. Grafiikat olivat kauniita. Tällaista olinkin odottanut Amigalle: Wing Commander kohtaa D-piirin. Sekoilin näppäinlyhenteiden kanssa, ja alussa taistelut menivät tyyliin "use the force". Hiljalleen näppäimet alkoivat löytyä nopeammin. Nopeus on kiitettävää, eikä siitä ole mitään nokan koputtamista. Ensimmäinen tehtävä oli yksinkertainen vahtivuoro, ja totta kai pari vihulaista yritti hyökätä emoaluksen kimppuun, mutta pysäytimme ne kuin seinään. Jos jäät tehtävän loputtua vielä roikkumaan emoaluksen rinnalle, pääset ammuskelemaan enemmän vihulaisia. Pelitahti on nopea, ja minunkin pitää vielä muokata näppäinlyhenteitä paremmaksi. Pitää myös alkaa opetella tuota väistämistä. Ei riitä, että osut hyvin, sillä vihulaisetkin osaavat ampua. Toisessa tehtävässä hyökkäät vihollisen rahtialusten kimppuun, jotka kestävätkin jo enemmän iskuja. Kahden tehtävän jälkeen demo on tahkottu läpi, mutta se riitti vakuuttamaan minut, ja peli on jo jouluostoslistallani.

Testasin peliä myös WorkBench-ikkunassa, eikä mitään ongelmia ollut. Tosin hiirellä pelaaminen ikkunassa on aika hankalaa - kokeile, niin tiedät. CD32-padiakin kokeilin, mutta minusta hiiri+näppis-yhdistelmä on paras. Tämähän on kuitenkin makuasia. Peli tukee myös analogisia ohjaimia, mutta sellaista en itse omista. Pelin demo on saanut jo neljä päivitystä, jotka korjaavat pieniä bugeja ja lisäävät puuttuvia ominaisuuksia. Uusin päivitys kannattaa käydä imuroimassa, jos testaa demoa.