Posti

Kirjeitä toimitukselle

Kemppaalan Timon mainioon Paloma-artikkeliin viitaten haluaisin huomauttaa muutamasta mieleeni juolahtaneesta asiasta. En tiedä, miten Kemppaala on onnistunut mainitsemassaan Picasson firmware-päivityshässäkässä, mutta ainakin minun molemmissa korteissani homma on toiminut kuten pitääkin: isketään päivitys sisään ja ollaan onnellisia. Picasso kuitenkin vaatii uudehkon firmwaren, jotta Paloma toimisi, sama koskee Conciertoa. Omissa korteissani on tällä hetkellä v7.4, ja se toimii mainiosti niin Paloman kuin Conciertonkin kera. Kanavien hausta kommentoin vain sen verran, ettei se minusta kestänyt sen pidempään kuin muillakaan laitteilla. Kappaleeseen Paloman kuvasta, omalla ruudullaan tai Workbenchin päällä, en voi kommentoida, koska en (useankaan lukukerran jälkeen) pysty tajuamaan, mitä ihmettä Timo oikein tarkoittaa. :) BTW, Pablo "ulostaa" S-VHS/CVBS-signaalia, mutta "kuvan" resoluutio on tietääkseni sama kuin Palomallakin (704x548) eli 800x600-resoluutiolla kuvaan jää ilkeät mustat reunat. Fullscreeniä jos haluaa käyttää, Pablo tukee myös 640x480 resoluutiota. PalomaWall-ohjelmaa en etsinnöistäni huolimatta mistään onnistunut löytämään, joten luulenpa, että Laszlo Török on julkaissut sen vain Picasson mailing-listan välityksellä. Voin kuitenkin toimittaa ohjelman halukkaille vaikkapa sähköpostilla. Huomauttaisin vielä PalomaTV:stä sen verran, että uskoakseni tämä mainittu kaatuilu johtuu jostakin muusta "systeemistä", koskapa minulla kyseinen ohjelma on vakaa kuin peruskallio. Ohjelmasta tosin puuttuu muutamia toimintoja, jotka siinä soisin olevan. :-/ Enivei, Paloma on toiminut minulla vallan mainiosti ilman mitään sen kummempaa hässäkkää, niin A4000:ssa kuin A3000:ssa. PalomaTV osaa valita "sopivimman" näyttötilan, joten loin XXXxXXXX-tilan, johon PalomaTV automaattisesti aukeaa. Hieman vääntämällä sain siitä 150 Hz tilan (edellyttäen luonnollisesti, että monitori jaksaa). Huomattavaa on myös, että vaikka televisiokuva on 24-bittinen, ruudun jolle se avataan PiP-ikkunassa ei tarvitse olla kuin 8-bittinen. Itse asiassa minulla oli jotain muutakin sanomista, mutta olen onnekseni autuaasti unohtanut mitä. Mutta lukekaa se kirjoittamani Paloma-artikkeli Sakusta #26, se oli paaaaaljon parempi. ;-) Sami Ylönen

Timo Kemppaalan artikkeli Canal Digitalista Sakussa #33 pisti ihmettelemään. En tiedä, onko Kemppaala kirjoittanut artikkelinsa kovassa kiireessä vai miten, mutta mukaan on päässyt epätarkkuuksia tai virheitä. Koska minulla ei kotiteatteriartikkelin kirjoittamisen jälkeen ole enää voimia kirjoittaa omaa näkemystäni laajemmin, päätin kirjoitella asiasta vain lyhyesti. Voin yrittää kirjoitella joskus tulevaisuudessa digi-TV-aiheista artikkelia, sitten kunhan ala hieman kehittyy ja on enemmän kerrottavaa (eli kuten kotiteatteriaiheesta parhaillaan). Nyt ala on vielä sen verran lapsenkengissään, ettei se eroa analogisesta satelliitti-TV:stä kovin merkittävästi. Vanhana Canal Digitalin analogitilaajana sain itsekin joskus alkukesästä kirjeen, jossa kerrottiin analogisten lähetysten loppumisesta Suomessa. Kirje sisälsi tarjouksen: tilaamalla Canal+ ja Entertain-kanavapaketit saisin ilmaiseksi digitaalivirittimen vuodeksi käyttööni sekä satelliittilautasen mikropäineen ikiomaksi. Lisäksi ao. kanavapaketti maksaisi 199 mk/kk normaalin 240 mk/kk sijasta ensimmäisen vuoden aikana, ja saisin vielä kaupan päälle kolme ilmaista F1-monikanavalähetystä. Kaikki tämä vieläpä ilman liittymismaksuja. No, mikäs siinä - laitoin hakemuksen vetämään, ja parin viikon sisällä alkoi Canal Digitalilta tulla postia. Monessa erässä... Ensin tuli paksu kirjekuori, joka sisälsi ohjelmalehdet ja älykortin. Sitten tuli viritin. Lopuksi tuli lautanen. Kaikki eri päivinä... :) Lautanen oli varsin laadukas, metallia ja noin 80 cm kokoinen, mikropäänä oli universal-mikropää 9.750 ja 10.600 GHz localeilla. Koska minulla oli jo ennestään kääntyvä, polarmount-jalustalla oleva 1,3-metrinen parvekkeella ja siinä vastaava mikropääkin asennettuna, raahasin lautaspaketin varastoon. Myöhemmin lahjoitin lautasen kaverille osakorvauksena auton korjauksesta. Vastaava lautanen mikropäineen maksaisi kaupassa noin 500 mk. Avatessani digivirittimen pakettia koin posiviitisen yllätyksen: heti laitteen takapaneeliin vilkaistuani ratkesi ongelma analogiseen satelliittilaitteistooni liittyen. En halunnut luopua analogisista kanavista, ja siksi olin jo aikonut hankkia "kahden talouden" mikropään, johon saa kaksi viritintä. Mutta Philipsin laitteessapa olikin näppärä satelliittisignaalin läpivienti analogiselle laitteistolle! Nyt tarvitsi vielä keksiä, mistä vapaa AV-sisäänmeno digivirittimelle, kun AV-laitteiston liitännät ovat jokseenkin käytössä... Niinpä liitin digivirittimen analogisen virittimeni, Pace MSS500:n taakse yhteen sen neljästä scartista (dekooderi 2:n scarttiin) ja muutin siinä aiemmin olleen kytkennän VCR-scarttiin. Näin sain kätevästi yhden AV-sisäänmenon lisää, kuin tyhjästä. Nyt sekä analoginen että digitaalinen satelliitti-TV toimivat sulassa sovussa rinnakkain (molempia ei tietenkään voi käyttää yhtäaikaa), ja Pacen viritin reitittää kulloinkin katsottavasta laitteesta AV-signaalit TV:lle ja AV-vahvistimelle, josta ne edelleen jakautuvat nauhureille, ja näin esim. nauhoitus toimii kaikilla nauhureilla mistä tahansa lähteestä. Kemppaalan artikkelia kommentoidakseni täytyy ensinnäkin todeta, että edes 1,3-metrisellä lautasella (joka antaa Philipsissä vihreän signaalipalkin kelillä kuin kelillä) ei vastaanotto ole virheetöntä. Esimerkiksi BBC Prime -kanavalla on todella pahoja häiriöitä. Olen valittanut tästä Canal Digitalille, josta kerrottiin, että ongelma on uplink-päässä Norjassa ja siten en voi omin toimenpitein vastaanottoa parantaa, kun vika ei ole siinä. Lisäksi valitettavaa on myös siinä, että kanavia pakataan samalle transponderille aivan liikaa! Esimerkiksi Nelosen ääni on surkeaa MP3-laatua, puheessa ja musiikissa S:t kurlaavat - pakkaus on selvästi kuultavissa. Myös kuvassa näkee pakkauksen, kuva on hetkittäin aivan suttuinen nopeissa liikkeissä tai kuvan vaihtuessa (huomaa viimeistään kun nauhoittaa videolle ja katsoo kuva kuvalta). Eniten häiritsee kuitenkin ääni, jossa olisi todella parantamisen varaa. Analoginen, maanpäällinen Nelonen tarjoaakin paremman kuvan ja äänen. Onneksi sentään tärkeimmät kanavat, niistä joista maksetaan eli Canal+-elokuvakanavat tarjoavat jokseenkin moitteettoman kuvan ja äänen. Monikanavaääntä tosin jäin kaipaamaan, mutta eipä Philipsissä ole edes digitaalista äänilähtöä. Lautasen suuntaus on ensikertalaiselle varmasti aikaa ja hermoja vievä toimenpide. Vaikeaa se on varsinkin digitaalivirittimen kanssa, jossa on sisällä aktivoitumaton älykortti, eikä siten mitään tule näkyviin useisiin minuutteihin, vaikka lautanen olisi jo suunnattu. Älykorttihan aktivoidaan satelliittilähetyksen kautta, eikä kuvaa tule ennen kuin viritin on ollut oikeassa suunnassa, kanavat viritettynä muutamia minuutteja! Analogisella tämä on vielä helpompaa, kun voi yrittää suunnata PAL-kanavan avulla ja tuleehan salatuissa D2MAC-lähetyksissäkin salattu kuva sekä tekstitys näkyviin, yleensä äänikin. Onneksi digivirittimessä on sentään signaalinvoimakkuusmittari. Mikropään liitäntä ja satelliittisignaalin läpivientiliitäntä ovat muutekseen kierrettävillä F-liittimillä, ei suinkaan BNC, kuten Kemppaalan artikkelissa. BNC-liittimiäkin olen tavannut joissakin vanhoissa analogisissa, räkkimallisissa yhteisantenniasennuksiin tarkoitetuissa satelliittivirittimissä, mutta en koskaan kotikäytössä. BNC olisi epäkäytännöllinen kotona, koska varman liitoksen tekoon johdon päähän vaaditaan puristuspihdit, ja liittimet ovat kertakäyttöisiä. Canal Digitalin käyttämä salaus ei suinkaan ole Viaccess, niin kuin Kemppaala kirjoitti. Viaccess-salausta käyttää Viasat, joka lähettää mm. TV1000- ja Cinema-elokuvakanavia sekä pohjoismaisia TV3-kanavia digitaalisena satelliittipositiossa 5°East. Samat kanavat löytyvät myös analogisina D2MAC-normilla lähetettyinä, samasta suunnasta kuin Canal Digitalin digitaalipakettikin (1°West). Canal Digital käyttää Conax-nimistä salausta ja CAM-moduli on valmiina Philips-virittimen sisällä. Viaccess-salauksenpurkua Philipsissä ei tietääkseni ole. Tässä asiassa on menty takapakkia, sillä analogiaikana asiakkaan oli mahdollista tilata kumpikin kanavapaketti (Canal Digital ja Viasat) käyttöönsä, koska kaikki kanavat tulivat samasta suunnasta ja virittimissä oli kaksi korttipaikkaa, eikä erillistä CAM-modulia tarvittu. Nyt kanavat tulevat eri suunnista ja vaativat eri CAM-modulit, joten kaikkien kanavien tilaus vaatii joko sivusyötön tai kääntyvän lautasen sekä kaksi viritintä tai CAM-modulia. Hankalaa! Modeemi ei suinkaan ole välttämätön asia digitaali-tv:ssä, muutenhan järjestelmää ei voisi käyttää ilman lankaliittymää. Modeemia tarvitaan vain jos haluaa tilata elokuvia PPV-menetelmällä (Pay Per View) kioskikanavilta käyttämällä automaattista tilauspalvelua. PPV-järjestelmää on käytetty kokeellisesti jo analogisissa järjestelmissä, eikä silloinkaan tarvittu modeemia. Ja mikäli ei osaa tilata oikeaa ohjelmaa digitaaliviritintä käyttäen, voi aina soittaa asiakaspalveluun ja hoitaa tilauksen suullisesti. Langattomissa perheissä tämä onkin ainoa tapa hyödyntää Kiosk-palveluja. Lopuksi vielä kommentti Kemppaalan väitteeseen salaamattomista kanavista. En osaa sanoa, onko meillä sitten erilaiset virittimet, mutta ainakin minun Philipsilläni aukeavat myös salaamattomat kanavat. Suunnista 13°East (Eutelsat) ja 19°East (Astra) löytyy kummastakin noin 500 digitaalikanavaa, joista osa on salaamattomia. Astrasta saa digitaalisena samat kanavat, jotka löytyvät analogisella virittimellä PAL-lähetyksinä. Koska kanavat ovat etupäässä saksalaisia ja niillä esitettävät elokuvat ja sarjat on saksaksi dubattuja, ei kanavilla ole paljoakaan käytännön arvoa. Ainoa poikkeus voisivat olla tällä hetkellä vielä analogiset Viva-musiikkikanavat, jotka valitettavasti siirtyvät lähiaikoina Astraan, vertikaalipolarisoiduille transpondereile. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden seuraaminen Suomessa vaikeutuu, koska Astran vertikaaliset kanavat ovat todella heikkoja. Jos Vivat tulisivat myös digitaalisina, olisi niitä mahdollista seurata, sillä Astran digitaalikanavat kyllä näkyvät erinomaisesti myös Suomessa. Tällöin ilmaisille digikanaville tulisi ensi kertaa jotakin järkevää käyttöä. Jossain määrin käyttöä voisi olla Astrasta löytyvälle digitaaliselle radiolle (Canalsat Radios). Se pesee pohjoismaisen veljensä, maksullisen Music Choicen mennen tullen. Homma toimii täysin graafisesti - kun katsoja menee ao. kanavalle, viritin kehottaa ilmeisesti ranskaksi odottamaan hetkisen. Tämän jälkeen ruutuun tulee ilmoitus, jossa kehoitetaan painamaan SERV-näppäintä. Kun siitä painaa, latailee viritin hetkisen, minkä jälkeen ruutu tulee täyteen pieniä ikoneita, joiden päällä voi liikkua nuolinäppäimillä. Jokaisen ikonin kohdalta löytyy radiokanava, ja ikoneita on kolme ruudullista. Kanavia on siis monta kymmentä! Painamalla OK ikonin päällä saa ao. radiokanavan ohjelmatiedot (tosin ranskaksi), ja eräillä kanavilla tämäkin on tehty graafisena, ulkoasu muistuttaa hieman webbisivua eli mukana on mm. kuvia. Lisäksi radiokanavat lähettävät todella hyvää musiikkia. Monilla kanavilla näkee parhaillaan soivan kappaleen esittäjän sekä kappaleen nimen. Aivan toista kuin maksullinen Music Choice! Joten hienosti aukeavat myös maksuttomat kanavat Philipsillä, en tiedä tarkoittiko Kemppaala tekstissään kenties sitä, että älykortin on oltava virittimessä paikoillaan, että ylipäänsä mitään voi katsoa, sillä ilman korttiahan tuo vuokraviritin kieltäytyy täysin yhteistyöstä. Huonona puolena vuokravirittimessä ilmaisten kanavien suhteen on muistipaikkojen riittämättömyys. Laitteessa on 999 muistipaikkaa, josta Canal Digitalin automaattinen kanavahaku varaa itselleen muistipaikat 1-500. Näitä kanavia käyttäjä ei voi poistaa, ei lisätä eikä muuttaa numerointia. Omia kanavia voi virittää 500:sta ylöspäin, mutta kun jo Eutelsat-suunnasta tulee tuo muistialue täyteen, niin mihin tallentaa loput? Viritin etsii vain niin monta kanavaa kuin sillä on vapaita muistipaikkoja. Kunnon digitaalivirittimessä tulisikin olla vähintään 2000 muistipaikkaa! Esa Heikkinen

Saku pyrkii asiantuntijoiden avulla selvittämään ongelmasi ja vastaamaan palautteeseesi Posti-palstan kautta. Voit lähetellä mielipiteitäsi, kysymyksiäsi ja vastauksiasi seuraavaan osoitteeseen postitse. Saku c/o Anu Seilonen Sammaltie 51 90650 Oulu Internet: thoriel@sci.fi Sakunet: 65:10/6.0 (Anu Seilonen) BBS: Amiga Zone, (015) 348 968 (24h)

[ Vakiot ] [ Sivukartta ]