| 
| Kirjoittaja | Viesti |  |       
 tl
 
 | Ootteko havainneet/kuulleet, että jossakin tietyssä maassa valmistetut Amigat tai tietyt versiot olisivat keskimäärin laadukkaampia? Muistelen kaverin joskus hehkuttaneen, että Made in W-Germany sen olla pitää. Laaduntarkkailun kohteina tässä topicissa voitaisiin pitää A500 emoa, korppuasemaa ja muuntajaa.| Maanantaina,  20. marraskuuta, 2006 - klo 20.05: |  | 
 
 Ja toisekseen, mitä veikkaisitte A500:ssa heikoimmaksi lenkiksi? Mä olen esimerkiksi kerännyt noita muuntajia melkoisen arsenaalin, ja onpa niitä on jo muutamia päässyt hajoamaankin.
 
 
 |  |       
 itix
 
 | Korppuasemat tulivat Commodoren ulkopuolelta joten sen suhteen Amigan valmistusmaalla tuskin on merkitystä.| Maanantaina,  20. marraskuuta, 2006 - klo 20.24: |  | 
 
 Amiga 500:n muuntaja on minusta kestävä mutta ei kestä jos se putoaa vaikkapa pöydältä. Samaten jos sitä ylikuormittaa liian monella lisälaitteella. Mulla yksi muuntaja hajosi tuppuessaan muutossa lattialle, toinen hajosi kiintolevyllisessä A1200:ssa, kaverilta tippui A500:n muuntaja pöydältä ja päreiksihän se meni. Mutta ei kai sitä normaalikäytössä saa hajoamaan?
 
 
 |  |       
 itix
 
 | Ne A500:n erikoispiiritkin taidettiin tehdä kaukoidässä ja ne koneet ainoastaan kasattiin Länsi-Saksassa? Vai mitenhän se oli?| Maanantaina,  20. marraskuuta, 2006 - klo 20.26: |  | 
 
 
 |  |       
 Jarmo Piippo
 
 | Joidenkin mallien kuoret kellastuvat herkemmin kuin toisten. Joku KS1.2-vanhus saattaa olla yhä melkein kuin uuden näköinen, ja joku uudempi taas ihan keltatautinen. Pelkkä ulkonäköseikka toki, mutta eroja siis vaikuttaisi olevan tuossakin. Valmistusmaan/erän vaikutusta tuohon en kyllä tiedä.| Maanantaina,  20. marraskuuta, 2006 - klo 21.26: |  | 
 
 
 |  |       
 itix
 
 | Muoviin täytyy sekoittaa UV-säteilyltä suojaavia komponentteja ettei se kellastu. Se myös maksaa enemmän.| Maanantaina,  20. marraskuuta, 2006 - klo 22.11: |  | 
 
 
 |  |       
 Dammu
 
 | Kyllä minusta korppuasemat on heikoin lenkki, paljon on liikenteessä "rikkinäisiä" A500:sia joiden ainoa vika on rikkinäinen korppuasema. Toki tuo koskee kaikkia versioita.| Tiistaina,  21. marraskuuta, 2006 - klo 17.41: |  | 
 
 Virtalähteiden kanssa ei ole käynyt kuin yksi vika, joskus 15v sitten yksi virtalähde tippui pöydältä ja rikkoontui, mutta sen sain korjattua. Muistaakseni joidenkin komponenttien tinaukset irtosi ja korjaukseksi riitti että ne vain juotti uudestaan kiinni.
 
 Laadusta puhuttaessa pitää mainita rev 6A emon muistipaikat emolla, osassa emoista ne piirien reiät on tukossa ja osassa auki, jälkimmäinen toki mukavampi jos meinaa asentaa muistia lisää. Itselläni on kiertänyt vajaa kymmenkunta rev 6A emoja ja tuota ei voi ulkonta päätellä mitenkään, ei esim sarjanumeron perusteella, vaan ne on sekaisin. (eri tuotantolinjat?.. vaikkakin kaikki w.germany)
 
 
 |  |       
 macce2
 
 | Levykeasemat taitaa tosiaan olla heikoin lenkki| Tiistaina,  21. marraskuuta, 2006 - klo 17.54: |  | 
 
 
 |  |       
 Jarmo Piippo
 
 | Fat Agnus -piirin kanta emolevyllä on joissakin malleissa löysä, kosketus alkaa pätkimään ja tulee muistivirhettä (vihreää ruutua tms.). Joissakin malleissa taas se on ikuinen.| Tiistaina,  21. marraskuuta, 2006 - klo 21.14: |  | 
 
 Virtalähteen osien juotosten irtoamista olen korjannut minäkin, tosin ei ollut oma kone vaan tuttujen.
 
 
 |  |       
 hb
 
 | Terve. Päädyin tätä lukiessani ällistelemään tuota levyaseman kestävyyttä. Omassa A500:ssa, joka on hankittu vuonna '87, sisäinen levyasema toimii edelleen täysin ok.| Perjantaina,  8. joulukuuta, 2006 - klo 20.57: |  | 
 
 Ihme juttu sinänsä, kun kone on joutunut vuosien (vuosikymmenien!) aikana kärsimään vaikka minkälaista rääkkäämistä, mutta edelleen koko laite pelittää kuin uusi.
 
 Lisälevareita sitten on vastaavasti hajonnut ainakin neljä tai viisi kappaletta. Jotakin tämä varmaan sitten kertoo commodoren tuon aikaisesta laadusta?
 
 Itsellä on sellainen fiilis, että myöhempien A500:ten asemat olisivat olleet helpompia hajomaan. Nämä levyasemat, jotka "raksuttivat", eivätkö "rouskuttaneet", jos ymmärrättä mitä tarkoitan...
 
 
 |  |       
 Jarmo Piippo
 
 | hb: Monissa halvoissa lisälevareissa oli hihnaveto kumiremmillä, jokainen tuollaisista omistani on jo hajonnut. Vanhat, suoravetoiset sen sijaan toimivat kaikki vieläkin.| Lauantaina,  9. joulukuuta, 2006 - klo 11.23: |  | 
 
 
 |  |       
 tl
 
 | Jarmo (tai kuka tahansa) : osaatko sanoa miten nämä vanhat ja uudet ulkoiset levarimallit voi helpoiten erottaa toisistaan?| Lauantaina,  9. joulukuuta, 2006 - klo 12.21: |  | 
 
 
 |  |       
 Jope
 
 | Ovat sitten jotain korkeita mekanismeja..| Lauantaina,  9. joulukuuta, 2006 - klo 23.07: |  | 
 
 Kaikki nuo slimline-levarit (PC:n levarin kokoiset), mitä olen nähnyt ovat olleet suoravetomoottorilla..
 
 
 |  |       
 Jarmo Piippo
 
 | Ei välttämäti... Romu-romuläjän päällimmäisenä näkyi tuolla olevan yksi väsähtänyt RF332C, joka on litteimmästä päästä lisälevareita. Pelti auki ja haa, hihnavetohan se siellä. Tai hihnapeto pikemminkin. Sellaista siitä seuraa, kun tavaraa saa myydä sikana säkissä, tai siis peltipiilossa. :-/| Sunnuntaina,  10. joulukuuta, 2006 - klo 0.04: |  | 
 
 
 |  |       
 hb
 
 | Joo, suoravetomoottorilla nuo kaikki minunkin kaikki levarini ovat olleet. Kuori auki kun noita olen pyörittänyt, niin näyttää siltä että lukupää vaan seilaa, eikö löydä uraa.| Sunnuntaina,  10. joulukuuta, 2006 - klo 0.04: |  | 
 
 
 |  |       
 Jope
 
 | Otahan Jarmo pari fotoo tuosta, mua kiinnostais nähdä tuollainen matala hihnaveto. :-)| Sunnuntaina,  10. joulukuuta, 2006 - klo 11.52: |  | 
 
 
 |  |       
 Jarmo Piippo
 
 | Käskystä. :-)| Maanantaina,  11. joulukuuta, 2006 - klo 11.18: |  | 
 
 Ulkokuva, elikkä matala levari on tosiaan kyseessä:
 
 Kuva 1.
 
 Koneisto päältäpäin:
 
 Kuva 2.
 
 Ja purettuna, pyöritinlautasen ulkokehää kiertää musta kumiremmi, joka menee kuvan vasemmassa yläkulmassa olevalle pyöritinmoottorille:
 
 Kuva 3.
 
 
 |  |       
 Tero S.
 
 | Tuo RF332C on siitä aika tympeä, että liitäntä on 26-pinninen normaalin 34-pinnisen sijasta. Noiden käyttö sisäisenä asemana ei siis heittämällä onnistu.| Maanantaina,  11. joulukuuta, 2006 - klo 11.32: |  | 
 
 
 |  |       
 Jope
 
 | Ah niin meinasit tosiaan SLIMLINEE .. heh, en oo koskaan purkanut noita mekanismeja noin pitkälle, vaikka tuotakin sarjaa on ilmestynyt hyllyyn jokunen kappale.| Maanantaina,  11. joulukuuta, 2006 - klo 16.14: |  | 
 
 Mielenkiintoista.. Ehkä paksu magneettivauhtipyörä ei sitten enää mahtunut tuohon form factoriin silloisella teknologialla. :-)
 
 Kiitos kun jaksoit napsia!
 
 
 |  |       
 itix
 
 | Tero S: Hmm... muistelisin että purin yhden RF332C-levarin A600:n sisäiseksi levyasemaksi eikä siinä ollut muuta ongelmaa kuin eject-napin paikka...| Maanantaina,  11. joulukuuta, 2006 - klo 16.50: |  | 
 
 
 |  |       
 Jope
 
 | Itix, ootko varma ettei ollut normaali "tuumankorkea" Rocteci?| Maanantaina,  11. joulukuuta, 2006 - klo 17.20: |  | 
 
 
 |  |       
 itix
 
 | Jaa-a. Vaikea olla varma kun tästä on jo kymmenen vuotta aikaa. Tässä kyseisessä yksilössä jonka purin oli pieni piirilevyn jatke ja on/off kytkin.| Maanantaina,  11. joulukuuta, 2006 - klo 18.33: |  | 
 
 Mutta voi hyvin olla että muisti pettää...
 
 
 |  |       
 Jarmo Piippo
 
 | Jope: Tarkoitat ilmeisesti tuolla "magneettivauhtipyörällä" sitä suoravetoisissa malleissa piirilevyn alapuolella olevaa, litteää tahtimoottoria? Joo, tässä mallissa ei ole piirilevyn alapuolella mitään, sen takia on saatu noin matalaksi. Veikkaisin, että tämä on jotain tuon ajan läppäreissä käytettyä mallia.| Maanantaina,  11. joulukuuta, 2006 - klo 21.37: |  | 
 
 Itselläni on torni-A1200:ssa sisäisen korputtimen liitännässä Senator-lisälevarin koneisto, se kävi siihen ihan sellaisenaan. Suoravetoisena koneistona ollut myös luotettava, toimii yhä täysillä, vaikka on vuodelta 1990.
 
 Nuo hihnavetoiset ovat kaikki tehneet niin, että alkavat vanhetessaan "vouaamaan", eli pyöritysnopeus ei ole tasainen. Ensi alkuun ne vielä lukevat aiemmin kirjoitettuja korppuja, mutta tallennus ei enää ole luotettavaa, lopulta edes lukeminen ei onnistu. Siksi en noita aio edes yrittää korjata, koska vikahan uusiutuisi kuitenkin, eikä epäluotettava asema ole enää tervetullut koneisiini. :-)
 
 
 |  |       
 Tero S.
 
 | Pikkuisen lipsutaan offtopicin puolelle mutta minkälainen homma Noihihn RF332C:iin on vaihtaa se hihna ja onko tuolle hihnalle jotain speksejä kellään antaa? Näyttää omakin asema hyytyneen siltä osin.| Keskiviikkona,  13. joulukuuta, 2006 - klo 11.54: |  | 
 
 Suoravetoisisista asemista puolestaan kysyisin, kuinka paljon mekaniikkaa pystyy vaihtamaan. Olen pistänyt merkille, että monien eri valmistajien asemia pyörittää Sankyon moottori.
 
 
 |  |       
 Jarmo Piippo
 
 | Ei lipsuta, alkuperäisessä viestissähän kyseltiin heikointa lenkkiä, ja tuo hihnavetohan se on, vieläpä kirjaimellisesti. ;-)| Keskiviikkona,  13. joulukuuta, 2006 - klo 13.09: |  | 
 
 Uuden, oikeasti tuohon malliin sopivan hihnan löytyminen lienee huomattavan epätodennäköistä. Vähänkin vääränlaisella ei pyöritysnopeus ole tasainen, ja tallennusjälki sitten sen mukaista.
 
 Suoravetomalleissa ongelmia tulee varmaan lähinnä lukupäiden ikääntymisestä, ja siirtymisestä pois urien kohdalta mekanismin kuluessa. Yhden tuollaisen olen saanut kikkailtua vielä toimimaan, muttei sillä tallentaa kannata, pelata pelejä vain tms.
 
 
 |  |       
 Esa Haapaniemi
 
 | Itse olen ainakin korvannut muutamissa CD ja DVD asemissa kuluneen/luistavan/venyneen... hihnavedon hankkimalla Oululaisesta erikoistiivisteitä (en muista nyt liikkeen nimeä) myyvästä liikkeestä täysin vastaavan hihnan, joka heidän katalogissaan on saattanut olla O-rengas. Hintakin on jäänyt paljon alle vastaavan hihnan hankkimiselle huoltopalvelusta. Lisäksi tuo on pienellä lisätutkimisella saatavana myös nykyään kestävempänäkin versiona.| Torstaina,  14. joulukuuta, 2006 - klo 7.13: |  | 
 
 
 |  |       
 Jarmo Piippo
 
 | Esa: Yritä muistaa tuon liikkeen nimi? Itsekin tarvitsisin LP-levysoittimeeni uuden vetohihnan, tuolta kuulostaisi voivan löytyä. Siinä sen ei edes tarvitsisi olla ihan täsmälleen alkuperäistä vastaava, sillä suuri levylautanen tasaa nopeusvaihtelut massallaan, toisin kuin noissa korppuasemissa.| Perjantaina,  15. joulukuuta, 2006 - klo 1.03: |  | 
 
 
 |  |       
 Esa Haapaniemi
 
 | JP: Helpompaa sinun (minulle) on käydä itse katsomassa. Liike löytyy, kun ajaa Kärkkäisen ja PohjolanTekniikan välistä (Gigantista poispäin) ja| Perjantaina,  15. joulukuuta, 2006 - klo 7.49: |  | 
 kääntyykin oikealle T-risteyksessä. Se on joko
 ensimmäinen tai toinen liike vasemmalla.
 
 Noiden liikkeiden mainitseminen ei ole mitään mainontaa, vaan paikallistuntemusta...
 
 
 |  |       
 JPQ
 
 | Esa Haapaniemi: ei todellakaan ole kun et puhu heidän tuotteistaan.| Perjantaina,  15. joulukuuta, 2006 - klo 10.13: |  | 
   ja sekin minusta hyvin ok jos ne todella tarjoaa jotain ylivertaista.
 Esim. jos löytää TFTeen joka todella ostamisen arvoinen.
 
 
 |  |       
 Jarmo Piippo
 
 | Esa: Okei, eiköhän se tuolta alueelta löydy, ei jäänyt kovin monta vaihtoehtoa. :-) Kiitos.| Perjantaina,  15. joulukuuta, 2006 - klo 18.25: |  | 
 
 
 |  |       
 Jurbo
 
 | Jos joku löytää RF332C:hen sopivan vetohihnan, viitsisikö ostaa samalla useamman ja postittaa yhden minulle? Maksaisin luonnollisesti muutaman euron vaivanpalkkaa.| Keskiviikkona,  10. tammikuuta, 2007 - klo 22.35: |  | 
 
 
 |  |