Kirjoittaja |
Viesti |
Terho Henriksson
| Torstaina, 1. maaliskuuta, 2001 - klo 20.09: | | Kumpi on ylivertainen toiseen verrattuna, Shell-komentokehoite vai tehdä sama asia graafisen käyttöliittymän (esim. Workbench) kautta? Kumpaa käytät mieluiten? Nykyajan käyttöjärjestelmissä suositaan graafista puolta vahvasti. Entä pikanäppäinkomennot? Onko esimerkiksi hyötyohjelmissa menujen käyttö tosiasiassa työn kulkua hidastavaa puuhaa?
|
Juha-Pekka Kuusela
| Torstaina, 1. maaliskuuta, 2001 - klo 21.51: | | Käytän aina sitä mikä helpoimalta tuntuu (sillä hetkellä) siis Amigassa , veljen PC:ssä en koska MS-DOSiin kun se on aivan kamala. Valikot on hyviä kun itse en millään muista eri softien näppäin komentoja ainakaan vielä. (yritän opetalla kuten myös amigadossin & arexxin paremmin tuntemaan)
|
Amigafan
| Torstaina, 1. maaliskuuta, 2001 - klo 22.12: | | Itse olen huomannut, että monet toiminnot voisivat esim. Windows-ympäristössä sujua huomattavasti nopeammin komentokehoitteen kautta. Se on totta että MS-DOS on hiukan old-fashioned ja sitä ei tule käytettyä lainkaan. Myös Macintoshiin on tulossa UNIX-tyyppinen komentokehoite viimein MacOS X käyttöjärjestelmään. Hyötyohjelmissa olen huomannut että näppäinkomennot ovat todella nopeita verrattuna siihen että hakisi nappulakasasta / monimutkaisista valikoista oikeaa vaihtoehtoa. Ainakin useimmiten käytetyissä toiminnoissa.
|
Kimmo Kannala
| Perjantaina, 2. maaliskuuta, 2001 - klo 11.01: | | Olen 80 luvulta asti ihmetellyt ihmisten intoa peuhata komentokehoitteessa, kun vaihtoehtokin oli olemassa. Itse olen käyttänyt nautinnollisesti Workbenchiä jo A500 -ajoista lähtien, A2000:sta kovalevyineen alkoi ekstaasi, jolle ei ole vastinetta muilla platformeilla. Olin suorastaan kauhistunut kun jotkut esimerkiksi A3000 -tasoisessa koneessa tappaa workbench:n takoakseen komentoja puhtaassa CLI:ssä. Aaargh. Järkevät ihmiset hyödyntää parhaat puolet molemmista, itse en kylläkään muista koska olisin viimeksi tarvinnut shell:ssä mitään komentoja kirjoitella. Yhdellä hiiren klikkauksella kun korvaa nätisti kymmenittäin shell -komentoja. Tuo kaikki siis Amigalla. (PC:ssä DOS voi olla parempi kuin Windos...) ;)
|
Tripper
| Perjantaina, 2. maaliskuuta, 2001 - klo 15.40: | | Shellillä saa ihmeitä kyllä aikaan osaavissa (ja nopeissa) käsissä. Itseltäni se ei kyllä ihan luonnistu, mutta parin amigistin menoa kun olen nähnyt niin ei WB kyllä pärjää ainakaan joustavuudessa. Vaikka ohjelmien sun muitten ikonit olisikin hyvin esillä, niin silti välillä täytyy säätää muutakin. Kannatan siis ehdottomasti itse molempien käyttöä, molempi parempi siis :)
|
Sirpa Pöyhönen
| Perjantaina, 2. maaliskuuta, 2001 - klo 18.26: | | Ensimmäisiä asioita, joihin Amigaan tutustuessani tosissaan perehdyin, olivat keskeiset DOS-komennot. Ohjekirja valmiustilassa opettelin uusia komentoja sitä mukaa, kun jotain tarvitsin. Vasta myöhemmin perehdyin syvällisemmin WB:n käyttöön, eikä se ole jaksanut älyttömästi innostaa. (Eikä kesätyö-PC:ni taatusti ole kokenut yhtä intensiivistä konsoli-ikkunan käyttöä ennen eikä jälkeen minun aikani! :-)) Varsinkin KingCON:in käyttöönoton jälkeen operointi shellistä käsin on muotoutunut nopeaksi ja käteväksi tavaksi toimia. Ainoaksi WB:n käytökseni saattaa usein jäädä shell-ikonin napsauttaminen. Sen verran annan siis periksi, että muutaman paljon käytettävän ohjelman ikonit (levyikoneiden lisäksi) pidän WB:llä klikkauksen ulottuvilla. :-) Se, käytänkö graafista sovellusta riippuu paljon käyttötarkoituksesta ja siitä, millaisia vaihtoehtoja saman asian tekemiseen on tarjolla. Äsken poistin WB:ltä FinalWriterin ikonin tajutessani, etten ollut vuoteen koskenut koko ohjelmaan. Nyt, kun n. 80% Amigan käytöstäni liittyy graduntekoon, tekstin ja kuvien tuotto ja katselu hoituu lempitekstieditorin, (La)TeX:in, Gnuplotin ja Ghostscriptin avulla. Teksti/scripti syntyy editorilla, muu action tapahtuu yhdessä shell-ikkunassa. Ei ole tullut vielä ikävä WYSIWYG:iä ja 2 megan graffamuistiakin riittää yleensä vaikka lampaiden syödä!
|
Mika Hanhijärvi
| Lauantaina, 3. maaliskuuta, 2001 - klo 10.47: | | No mä olen sen verran mukavuudenhaluinen, että yleensä suurimman osan hommista teen WB:n kautta, jos se vaan on mahdollista. Mutta pakko myöntää, että SHELL on joissain tapauksissa voittamaton joustavuudessaan ja nopeudessa. Mutta Toisaalta jokapäiväiset hommat hoituu hyvin WB:stä, kunhan käyttää OS3.9:n uusia valikoita/ToolsDaemonia ahkerasti hyväksi. Samaten Dock-commodityt kuten AmiDock helpottaa elämää kummasti. Itse olen yrittänyt siirtää mahdolisimman paljon usein tarvittuja ohjelmia ja komentojonoja valikoihin ja AmiDock:n.Ja toki Dopus 4 on yhä ahkerassa käytössä, jotenkin Magellan ei vieläkään ole vallannut mun konetta, varsinkin kun OS3.5->:ssa on kaikea kivaa uutta. Noin kuitenkin välttyy paljolta turhalta hakemistoikkunoiden aukomiselta. Myöskin OS3.5:sta lähtien käytössä ollut WB:n Arexx-portti on osottautunut kullan arvoiseksi, sillä saa kivasti automatisoitua kaikea. Mitä taas tulee itseohjelmiin, niin lähes poikkeuksetta jos tarjolla on komentorivipohjainen ja graafinen saman asian ajava softa, niin valitsen sen graafisen, paitsi tietty jos se on ihan roskaa.
|
Janne Sirén
| Lauantaina, 3. maaliskuuta, 2001 - klo 13.49: | | Hyvä graafinen käyttöliittymä on ylivertainen, mutta hyvyys ei mikään itsestäänselvyys. Paljon huonoja GUIta on pilaamassa konseptin mainetta. Myös komentoriviltä voidaan saada hyvään käyttöliittymään joitain vaikutteita - tärkeintä on vastata käyttäjän useimmiten tarvitsemiin tavoitteisiin suoraviivaisesti ja mahdollisimman vähällä vaivalla käyttäjälle. Tekniikka sinänsä ei ratkaise - ihmisen palveleminen ratkaisee. Lisäksi helppokäyttöisyys on tärkeää ja siihen päästään graafisella käyttöliittymällä helpommin tarjoamalla työkalut komentoriviä paremmin esille. "C:\>" tai "1>" (vanha AmigaDOS) ei välttämättä auta hirveästi aloittelijaa. :-) Toisaalta hyvän käyttöliittymän pitää olla muutakin kuin helppokäyttöinen - sen pitää tukea käyttäjän kehitystä ja tarjota tehokäyttäjälle mahdollisuuksia tehdä asioita entistä tehokkaammin. Aihe ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Jos se kiinnostaa, suosittelen lukemaan esimerkiksi Alan Cooperin kirjallisuutta, mm. Inmates are Running the Asylum (suomennettu Nörttien valtakunta) on loistava yleisteos aiheeseen. http://www.cooper.com Mutta jos yksinkertaistetaan, niin en minä silti pitkän linjan mikroilijana komentorivistä luopua halua. Koska osaan käyttää sitä, saan sillä kaikenlaista aikaiseksi. Se ei kuitenkaan tarkoita että komentorivistä välttämättä kannattaa jatkossa tehdä mitään keskeistä asiaa - seuraava sukupolvi voi hyvinkin kasvaa paljon tehokkaammaksi skippaamalla komentorivit tyystin.
|
MjT
| Maanantaina, 5. maaliskuuta, 2001 - klo 9.13: | | Kai tähänkin pitää oma 0.64$ laittaa... Yleinen linja lienee oikeassa, että eipä oikein kumpikaan liene parempi. GUI on kyllä helpompi oppia mutta toisaalta siitä voi muodustua melkoinen este tietokoneen tehokkaalle käytölle. Sitten se pakollinen liekitysherkkä mielipide... *IMHO*, GUI:t ovat luolamiesten kalliomaalausten tasoista kommunikaatiota tietokoneen kanssa ja GUI-sukupolvella tulee olemaan hauskaa kun pitää taas opetella ajattelemaan monimutkaisemmin kun puheentunnistus joskus on kehittynyt täysin käytettävälle asteelle. Nykyisen komentorivi-kommunikoinnin siis haastaessa meidät hieman ajattelemaankin mitä sanomme. GUI:lla helpot asiat ovat helppoja, vaikeita asioita taasen ei tunnu voivan tehdä. Komentorivillä helpotkin asiat voivat olla haastavia mutta vaikeat asiat ovat sentään mahdollisia. Selittää varmaan miksi Amiga meille niin mieluisa onkin kun CLI on hyvin esillä eikä sitä yritetä piilottaa pois kuten eräissä systeemeissä. Ja sitten se pakollinen linkki... http://www.performancecomputing.com/archives/articles/1998/september/9809of1.shtml Ja pakollinen loppulainaus... "Use whatever you think of first." - Larry Wall
|
Risto Mäki-Petäys
| Tiistaina, 6. maaliskuuta, 2001 - klo 9.16: | | Itse käytän yleensä komentorivipohaisia ohjelmia, tietenkin audio/videotuotannossa gui-ohjelmia. Mutta ohjelman käytettävyyden ratkaisee kohdallani se miten hyvin sitä pystyy ohjaamaan näppäimistöltä käsin. Tavoitteena on koskea hiireen vain piirrettäessä. Amigan hallinnassa on yleensä riittänyt shell KingCON:illa (VinCEd vaikuttaa melko säädettävältä mutta temppuilee edelleen) sekä suuren tiedostokasan hallintaan DOpus Magellan.
|
Juha-Pekka Kuusela
| Tiistaina, 6. maaliskuuta, 2001 - klo 12.46: | | VinCEdistä totean sen verran aikoinaan sain sen asennettua kunnolla.Ja vähän ajan kuluttua hain netistä uuden version eipäs vaan toiminutkaan enään.Kokeilin sitten kun päälle asennus nähtävästi ei toiminut poistin vanhan tiedostot (ne kaikki jotka osasin liittää kyseiseen softaan) ja asensin uuden version eikä vieläkään toiminut uusi eikä myöskään vanha versio.Siksi pysyn edeleen KingCon:in käyttäjänä.
|
Waimo
| Perjantaina, 23. maaliskuuta, 2001 - klo 19.55: | | Minäkin olen tuota Vincediä harkinnut kun tuo kingcon on alkanut AOS3.9 asentamisen jälkeen välillä guruttelemaan, mutta en ole varma johtuuko se juuri os3.9:tä. Itselläni ei ollut mitään ongelmia kun kokeilin tuota käyttiksen mukana tullutta vinceä. Ja tuohon WB vs. Shell voisin vastata että kyllä wb on ihan kätsy silloin kun hakemistoissa ei ole miljoonaa fileä. Sillä on aika turhauttavaa napsutella kaikki esim.:#?.jpg tiedostot kun sen voi shellistäkin nopeammin... Tietysti voisin latailla magellanin ja sitä kautta kopsutella mutta ei sitä aina jaksa odotella sen latautumista(opus on muuten MAAILMAN paras filemanageri millekään koneelle! :)
|
jPV
| Sunnuntaina, 25. maaliskuuta, 2001 - klo 23.32: | | Tottahan Opusta pitää käyttää WBR:nä, jolloin se on aina päällä latailematta. Vasta silloin sen parhaat ominaisuudet tulevat esille. Perus WB tuntuu todella ankealta ja vanhanaikaiselta kun on tottunut jo parin vuoden ajan käyttämään Magellania...
|
IKE
| Keskiviikkona, 25. huhtikuuta, 2001 - klo 15.49: | | WB vai Shell? Molemmat. Itse olen naputtanut kaikki oleelliset komennot tms. shell/AmigaDOS-scripteiksi ja käynnistän sujuvasti mielen mukaan joko shellistä tai WB:stä. Yleensä käytän WBlauncheria joka toimii todella nopeasti ja sujuvasti. WBlauncher on pieni (kooltaan kiintolevyllä, että pikseleinä ruudulla), mutta erittäin tehokas, kannattaa tutustua. Myös DOpus4 on tehokäytössä aina. Ainoa ongelmani tässä teksti/graafinen keskutelussa on siinä, että miten PC:ssä voi DOSin kautta käynnistää esim. Windows-sovelluksia???? Käsittääkseni ei onnistu? Onneksi Amigassa ei ole tuollaisia rajoituksia!!! Waimo: hhmmm.. soveltuisiko Dopus4 käyttöösi? Se ei ainakaan lataile kovin kauaa. jPV: Tosiaankin, ”kun on pari vuoden ajan”… kaikilla ei ole aikaa sen käytön opetteluun. Pitää joskus totutella tuohonkin, vaikka sinun koneella partyillä tai jossain…
|
Tuomas
| Torstaina, 26. huhtikuuta, 2001 - klo 18.47: | | IKE: Kyllä Windozessa voi DOS-ikkunassa käynnistää ohjelmia. Käytä start-komentoa.
|
Mika Hanhijärvi
| Torstaina, 26. huhtikuuta, 2001 - klo 22.38: | | Joo mutta Windows koneella ei onnistu windows ohjelmien käynnistys jos bootataan DOS tilaan. Amigassa taas Workbenchiä ei ole mikään pakko käynnistää ollenkaan. kaikki graafiset ohjelmat toimii ilmankin sitä.
|
|