AmigaOS 4.1 classic

Kirjoittaja Viesti   Reksa Käyttäjätunnus: reksa Rekisteröity: 8-2011 Keskiviikkona, 24. elokuuta, 2011 - klo 9.59:    Olisi muutama kysymys AmigaOS 4.1 classicista... Miten nopea/hidas tuo on verrattuna OS 3.5:een (060:llä), jos sitä käyttää esim. CyberStorm604/180Mhz:n kanssa? Valuuko PPC:n lisäteho raskaampaan käyttikseen, vai jääkö jotain ylikin?-) Minkälaiset nettisoftat tuossa tulee mukana? Miten hyvin toimivat esim. Miami/Aweb yhdistelmään verrattuna? (Tai toisesta päästä, esim. Macin OSX:n nettisoftiin verrattuna?) Kannattaako tuo hankkia pelkästään nettisoftien takia? Millainen on printterituki? Löytyykö kummoinen valikoima ajureita...? Ja vielä, onko kellään kokemusta PageStreamista OS 4.1:n kanssa, joko emulaattorimoodissa tai PPC-versiosta natiivitilassa?   eha Käyttäjätunnus: eha Rekisteröity: 10-2009 Keskiviikkona, 24. elokuuta, 2011 - klo 14.09:    Minulla ei ole tuota classic kovoa enää, eikä siinä aikoinaan ollut OS4.stakaan. Mutta kuulin tyypiltä jolle myin oman 060/PPC korttini A1200 koneestani, että 5-x käyttis oli nopeampi kuin 3.5 ja softatuki vallan mainio. Tietenkin muistia pitää olla reilusti enemmän kuin 3.5:llä. Pelkästään nettisoftien takia sitä ei tietenkään tule hankkia, vaan tuon muun lisän ja tulevaisuuden. Printterituki on vielä melkoisen samanlainen kuin 3.5, ja mm. Turboprint68xxx versio toimii siinä vallan mainiosti. Ja PageStream minulla on ollut AmigaOnessa ensin 68xxx versiona ja myöhemmin 5.x PPC versiona. Tukea löytyy.   Reksa Käyttäjätunnus: reksa Rekisteröity: 8-2011 Perjantaina, 26. elokuuta, 2011 - klo 14.30:    Mutta eikös Turboprintinkin kehittely loppunut vuosia sitten, eli siihen ei enää saa ajantasaisia ajureita...? Vai onko siitä tullut joku uusi versio OS4:lle? Mustavalko- tulostus hoituu kyllä ongelmitta PGS:n kautta PS-laserille, mutta jos kaipaa värimustesuihkua tarttisi olla vähän uudempaa ajuria... Ikävä 'ominaisuus' 4:ssa on, se ettei kuulemma tue A4000T:n SCSI-ohjainta. Liekö tähän tulossa parannusta uusissa versioissa, onko siitä ollut puhetta? Asennukseen kumminkin tarvittaisiin CD-asema jos speksejä on uskominen. Vai onnistuuko asennus myös 'käsin', siis OS3.5:n alla tiedostoja siirtelemällä...? Mitenkä sitten kovalevyt, pystyykö ne jakamaan helposti OS3.x:n kanssa, niin että saman levyn partitioista osa on 4:lle ja osa 3:lle? Täytyykö partitiointi tehdä 4:n alla, vai 'kelpaako' sille 3:lla tehty partitiointi?   eha Käyttäjätunnus: eha Rekisteröity: 10-2009 Torstaina, 1. syyskuuta, 2011 - klo 14.34:    En tiedä milloin TPstä on viimeisin versio tullut. Mutta kyllä sille noita uusia ajureita on saanut vielä pari vuotta sitten. Ja värtulostukseen minä sitä olen juuri käyttänytkin. ImageFX ym. toimivat ilman ongelmia. SCSIstä sen verran, että minä sain kyllä AmigaOnen SCSI-II kortin ja sen kautta skannerin sekä kovalevyjä toimimaan. En tiedä onko tuo A4000 tornin SCSi sitten niin erikoinen, ettei sille tukea löydy. Ja tietenkin asennus on suositeltavaa tehdä CD:ltä suoraan, koska sieltä saat buutattua uusimman OS:sin. Guruna voit kyllä nautiskella käsin asentelustakin, mutta minä en ainakaan itse alkaisi. Kovalevyjärjestelmistä löytyy tuki niin vanhoille kuin uusillekin tavoille ja vanhat ovat vain hitaita. En ole ihan varma onko käynnistyspartition oltava uudempaa, mutta jotta se tunnistuisi oikein siellä pitää olla joitakin tiedostoja oikeissa paikoissa. Ja sitä(kin) varten CD:ltä käynnistäminen on suositeltavaa. En minä tiedä onko tuollaisesta epämääräisestä minun mutustani apua. Kyllä suomesta(kin) luulisi löytyvän amigisteja, joilla tuo on asennettu classiseen ympäristöön, jolloin heillä on parempaa ensi käden tietoa. Minä en ala arvelemaan enempää.   Reksa Käyttäjätunnus: reksa Rekisteröity: 8-2011 Torstaina, 1. syyskuuta, 2011 - klo 18.07:    No kiitos mutustakin kun ei muilla ole parempaa tarjota !-) A4000T:n SCSI-ohjain on käytännössä sama kuin A4091. Ainoa hankalaluus minkä olen kuullut siihen liittyvän on että A4000T:ssä se toimii aktiivisena busmasterina eikä Buster 11 kuulemma salli kuin yhden sellaisen kerrallaan. Olisiko tuo jätetty sen takia tuen ullkopuolelle että tuon toiminnon voisi säästää parempaan käyttöön? Pystyisikö muuten A4000T:n SCSI-ohjaimen laittamaan jollain keinolla kokonaan pois käytöstä, myös OS3.x:n alaisuudessa? Sillä taka-ajatuksella että tuon ulkoisen SCSI-II liittimen voisi sitten ottaa CSPPC:n SCSI-ohjaimen käyttöön laittamalla sen kaapeli loppupäästään kiinni T:n sisäiseen SCSI-liittimeen...!   Jani Kuituniemi Käyttäjätunnus: janik Rekisteröity: 10-2009 Torstaina, 1. syyskuuta, 2011 - klo 18.30:    Olen kuullut samaa. Buster rev 9 sallii taas useamman busmasterin. Tuo SCSIhan taisi olla ihan erillinen moduli? Eikö sen voisi vain ottaa irti vai boottaako kone ilman sitä? ps: Olen vilpittömästi kateellinen A4000T:sta   Reksa Käyttäjätunnus: reksa Rekisteröity: 8-2011 Torstaina, 1. syyskuuta, 2011 - klo 21.29:    Erillisellä kortilla se kyllä on, mutta en ole sitä hirvinnyt irroitella. Vieläkö se Dave Haynie on elävien kirjoissa? Hän osaisi varmaan kertoa voiko sen poistaa noin vain :-)! Tai ehkä siinä on joku kryptinen jumpperi jolla sen voi hoitaa siististi pois käytöstä... No, 4000T oli minulle 'onni onnettomuudessa':-). A3000:sta hajosi muinoin virtalähde ja olin sitä jo tornittamassa. Mutta tilaamani kotelo olikin susi, 3000:n äitikorttia ei saanut edes mahtumaan sisään, mitoitusvirhe! Palautin kotelon ja tilasin 4000T:n. Viisi minuuttia tuon tilaamisen jälkeen soitettiin toisesta liikeestä että olivat juuri saaneet 'korjatun' version 3000:n tornista... Pienestä se oli kiinni!-)   Juha-Pekka Kuusela Käyttäjätunnus: jpq Rekisteröity: 10-2009 Perjantaina, 2. syyskuuta, 2011 - klo 3.08:    Kade olen jopa 3000 koneesta vaikka onkion tornitettu 1200. ja amigalla en jkuuri ehdi hyötykäyttöä tehdä. pelailut hoidan mielummin muilla koneillani ja tärkeimmän hyötykäytönkin.   Jani Kuituniemi Käyttäjätunnus: janik Rekisteröity: 10-2009 Perjantaina, 2. syyskuuta, 2011 - klo 18.46:    Kyllä D.Haynie on vielä hengissä ja kommentoi silloin tällöin Amiga foorumeilla ja tekee Youtubeen videoita tunnuksella 'hazydave'. A3000 on kyllä ehkä paras Amiga ikinä, sellaiseen voisin ehkä vaihtaa tuon A4000:n..   TSK Käyttäjätunnus: tsk Rekisteröity: 4-2010 Keskiviikkona, 7. syyskuuta, 2011 - klo 19.18:    Mikä siitä A3000:sta tekee niin ihmeellisen ?   Jani Kuituniemi Käyttäjätunnus: janik Rekisteröity: 10-2009 Torstaina, 8. syyskuuta, 2011 - klo 8.34:    No, *mun* mielestä A3000 on vain kokonaisuutena parhaiten tehty. Paljon hyviä featureita, teknisesti hyvin tehty (lukuunottamatta päätöstä käyttää niitä alyttömiä Zip-piirejä Fast-RAM:na), juuri sellainen, kuin high-end Amigan kuuluukin olla. Kotelokin on hieno, sellainen pizza-box *NIX koneita muistuttava. Ne vaan jotenkin iskee muhun. A4000 on siihen verrattuna käsittämätön kludge. Ainoastaan AGA-piirisarja on parannus, muuten se oli askel alaspäin about joka rintamalla vrt. A3000.   Hanzu Käyttäjätunnus: hanzu Rekisteröity: 3-2010 Torstaina, 8. syyskuuta, 2011 - klo 10.36:    Yksi ja puoli A3000 konetta aikoinaan omistaneena, kaksi ja puoli A4000 konetta aikoinaan omistaneena ja nykyään vain 1 ja puoli A4000 konetta omistavana muistuu kyllä A3000 koneesta ne negatiiviset asiat mieleen kuten nämä: -A3000 emolevy ei boottaa ilman Daughterboardia -A3000 emolevyyn pitää tehdä INT2 modaus että turbot toimivat kunnolla -A3000 emolevyn virtaliittimen sijainti on huono -A3000 emolevyn tilaavievät toiset kickstart socket paikat eivät ole hyvää suunnittelua -A3000 emolevyn ZIF ja ZIP muistien vaihtoehtorakenne on typerä -A3000 emolevy on ikävä korjattava lukuisien elkojen ja vielä lukuisampien vastusverkkojen takia -A3000 kotelossa ei ole CD asema paikkaa (vai muistanko väärin?) -A3000 koteloon ei sovi korppuasemat ilman muovietupaneelin poistoa -A3000 koteloon ei sovi paksut Amiga korppuasemat joita on mm. Chinonin high density asema sekä jotkua A500 koneissa käytetyt Chinon double density asemat -A3000 kotelo on vielä ahtaampi kuin A4000 kotelo ja siinä korppuasempaikat peittävät CPU slotin paljon pahemmin kuin A4000 koneessa -A3000 pitkulaisen virtalähteen muodon takia sen tilalle ei voi laittaa MicroATX virtalähdettä kun A4000 kotelossa MicroATX virtalähde menee suoraan alkuperäisiin reikiin En tiedä voiko A3000 SCSI ominaisuudestakaan antaa plussaa enää kun nykyään IDE väylään saa niin paljon nopeampaa tavaraa kuten CF kortteja. SCSI kanssa joutuu vaan joutuu tappelemaan terminointien kanssa ja metsästämään uusimman revision ja vähiten bugeja sisältävää SCSI ohjainpiiriä. Ainoat plussat mitä antaisin A3000 koneelle on +A3000 emolevyn kaikissa revisioissa on aina CPU (kun A4000cr Rev D on ainoa jossa on emolevyyn integroitu CPU) +A3000 emolevyn VGA liitin flicker fixerillä ja silti myös 23P VIDEO portti +A3000 emolevyllä kaikki PLCC piirit kannalla (paitsi FPU joka on juotettu) +A3000 emolevyllä useimmat DIP piirit kannalla En käsitä mistä A3000 sai legendaarisen maineensa varmaan David Haynien hypetyksestä ja siitä että jo silloin teknologia sai ihailua osakseen hyvin kun oli hienosti muotoillut kuoret. Omasta mielestäni paras Amiga on A4000T kaikilla herkuilla. Tilaa se vie, mutta enemmän se vie tilaa että kerskimäärin Amiga harrastajalla on noin 3 Amigaa kotona.   Juha-Pekka Kuusela Käyttäjätunnus: jpq Rekisteröity: 10-2009 Torstaina, 8. syyskuuta, 2011 - klo 13.39:    Hanzu: A3000 sisältää filckker fixerin. ja SCSIstä voi puhuaeedelleen jos skanneria vaikkapa. joskin en tiedä tarkalla. ps. joka mallilla heikkoutensa.   Hanzu Käyttäjätunnus: hanzu Rekisteröity: 3-2010 Torstaina, 8. syyskuuta, 2011 - klo 13.59:    @jpq, juu olinhan minä tuon flicker fixerin luetellut tuossa plussat kohdissani. Oli vissiin liian pitkä postaus kun et jaksanut lukea sitä kokonaan. Siitä flicker fixeristä muuten tuli mieleen että silloin kun A3000 oli uusi tuli pelattua pelejä Battleforce ja Mechforce jossa natiivi resoluutio oli interlaced moodin joku tila ja se värisi kovasti aina että ei se nyt kovin hyvä siinä se flicker fixer ollut. Nykyään olen kokeillut samoja resoluutioita A4000 koneella 23 pinnisen video portin ja SCARTin kautta kunnon LCD-TV:llä ja siinä on sisäänrakennettuna paljon paremmat värinän poistot koska ei värise ollenkaan, joten se siitä A3000 flicker fixerin ja Amberin tarpeellisuudesta nykymittapuun mukaan. Itselläni on A3 ja A4 USB2.0 skannerit PC:ssä. Silloin kun skannaan niin skannaan sen verran vaativia juttuja että siihen ei vanhat SCSI skannerit kelpaisi, enkä ole kyllä nähnyt että SCSI skannereita enää uutena valmistettaisiin. Esimerkiksi elektroniikka skannauksessa tärkeää ns. "syväskannausta" ei voi monilla vanhoilla skannereilla tehdä eikä niissä DPI arvotkaan ole enää nykyäjan painotekniikkaan tai valokuvaskannauksen vaatimuksiin kelpaavat, että siinäkään mielestä en näe SCSI tekniikkaa minkäänlaisena must juttuna enää Amigan kanssa. Jos jollain on lisää perusteluja miksi SCSI laitteita pitäisi vielä tänäkin päivänä käyttää Amigassa, niin kuulisin mielelläni sillä onhan mullakin neljässä A4000 turbossa SCSI ohjaimet. Yksikään vaan ei ole käytössä...   Jope Käyttäjätunnus: jope Rekisteröity: 11-2009 Torstaina, 8. syyskuuta, 2011 - klo 14.17:    Kolmetonnisessa on nimenomaan paksut chinonit ja mikään muu ei suoraan sovi. Ja paksun chinonin pitää nimenomaan olla A500-tyyppiä, jossa on lovi metallikuoren yläreunassa.   Hanzu Käyttäjätunnus: hanzu Rekisteröity: 3-2010 Torstaina, 8. syyskuuta, 2011 - klo 14.27:    @Jope, ahaa joo. No sitten on kyseessä vielä suurempi puute koska silloin Amiga käyttöön modatut PC korppuasemat jotka ovat litteempiä eivät sovi korvaaviksi asemuksi sitten kun Chinonit hajoavat, mutta jääpähän ainakin sitten tuo muovisen etupaneelin poistamis vaiva pois, kun sitä ei noissa A500 chinoneissa ole. Osaatko sanoa myös toimisiko paikkaan sopiva paksu high density Chinon kolmitonnisessa ollenkaan?   Jani Kuituniemi Käyttäjätunnus: janik Rekisteröity: 10-2009 Torstaina, 8. syyskuuta, 2011 - klo 17.10:    Joo, en mä sitä sanonukaan, ettei A3000:ssa olis tiettyjä suunnittelun "kukkasia" tai muuten vaan höhliä päätöksiä. Oma suosikki se silti on ja sellainen täytynee joskus hommata   jPV Käyttäjätunnus: jpv Rekisteröity: 6-2009 Torstaina, 8. syyskuuta, 2011 - klo 18.49:    Kyllä mä arvostan SCSI:a vielä tänäkin päivänä kovasti. Varsinkin 68k Amigoilla se jouhevoittaa selvästi käyttöä, kun ei kuormita vähäistä prosessoriaikaa turhan päiten kuten kaikilla IDE-ratkaisuilla. Ja ah autuutta jos käyttää useampaa laitetta samaan aikaan. Ei pätkimisiä jne. Nykyäänkin tympii joka kerta käyttää romppuasemaa Mac minissä, kun se on samassa IDE-ketjussa kovalevyn kanssa. Ei ole kiva striimata mitään kovalevyltä samaan aikaan kun polttelee tai käyttää muuten romppuasemaa. Omalla A1200:lla se menee SCSI-kitin kanssa kuin tyhjää, mutta paljon tehokkaammalla nykykoneella silti pätkii ja paukkuu. Eikä mulla ainakaan ole ollut SCSI:n konffaamisessa mitään tappelua koskaan. Aika yksinkertaistahan se on kun vaan pari perussääntöä opettelee. Hankalampaa on ollut IDE:n kanssa, kun nykyään pitää vähän katella mihin liittimeen pistää minkäkin laitteen ja kaapeli tuntuu olevan aina väärinpäin suunniteltu, vaikka siihen ei saa ku pari laitetta :P   Juha-Pekka Kuusela Käyttäjätunnus: jpq Rekisteröity: 10-2009 Torstaina, 8. syyskuuta, 2011 - klo 19.05:    jPV: mikä macmini ? itsellä late 2009 käsittääkseni... ps. SCSIin sitä paitsi saa monia laiteita mitä IDEeen ei kuten tulikin todettua etäisesti.   Hanzu Käyttäjätunnus: hanzu Rekisteröity: 3-2010 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 0.01:    Offtopiciksi ollaan menty, mutta ei kai siinä mitään kun tärkeintä on että hyödyllistä keskustelua syntyy jostain. @Jani, toivottavasti ei ajan kultaamat muistot rapise siinä yhteydessä jos joskus A3000 koneen hankit. @jPV, kiitos, jotain tuon kaltaista halusinkin kuulla motivoidakseni itseni vielä joku päivä käyttämään SCSI ohjaimia kun sellaisia on. @jpq, tosiaankin nyt vasta kun sanoit tuon muistui mieleen, että SCSI laitteita voi olla vaikka 9 kappaletta kun IDE:ssä saat vain pari ja parhaimmilla erillisillä IDE-ohjaimillakin FastATA IV(?) ja Buddha(?) vain sen neljä IDE-laitetta... Toisaalta tosi mikään ei ole muuttunut kulta-ajoista siinä mielessä, kun miettii mitä joutuu SCSI laitteista maksamaan saman kapasiteetin IDE laitteisiin verrattuna ja aina ei edes rahalla löydä sopivaa. Mulla on A4000 koneessa slim mallinen IDE-DVD-RW asema jotta koneeseen jää enemmän tilaa. Onkohan slim mallisia SCSI DVD/CD asemia edes olemassa ja mitä kovalevyihin tulee niin mielummin siedän IDE pätkimistä ja käytän vaikka IDE-CF yhdistelmää kuin pistän saman arvoisen vanhan SCSI kiekon vinkumaan koneeseen. Olikos se myös niin että Amigan SCSI käyttää DMA:ta http://en.wikipedia.org/wiki/Direct_memory_access http://fi.wikipedia.org/wiki/Oikosiirto mutta Amigan IDE on aina ilman DMA:ta kun taas PC-laitteissa DMA on jo ajat sitten tuotu myös IDE laiteohjaimiin. Correct me if I'm wrong... Mielenkiintoista olisi tietää myös AmigaOS 4.1, 3.9 ja 3.1 käyttisten erot suhteessa kun on kyseessä uusimman tekniikan SCSI kovalevyn ja esimerkiksi nopean IDE CF kortin tai IDE SSD levyn suorituskyvystä Amigoissa. Että mikä olisi se systeemi joka tuntuisi nopeimmalta käytössä ja jolta se käyttis latautuisi nopeiten.   Jope Käyttäjätunnus: jope Rekisteröity: 11-2009 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 10.57:    Hanzu, A3000 toi ensimmäisenä HD-korputtimet Amigoihin, eli kyllä käy. Jos otat sen paksun HD-chinonin nelitonnisesta, joudut joko vaihtamaan sen metallikuoren tai loveamaan siihen sen kolon etureunaan. Noita chinoneita on sitten vielä muutamaa tyyppiä. Osa vastaanottaa vain kapean eject-napin, osaan käy sekä kapea, että A3000-tyylin leveämpi eject-nappi. Muistaakseni kapeakin nappi mahtuu ulos A3000:n etupaneelista, mutta ei vaan näytä yhtä siistiltä.   Hanzu Käyttäjätunnus: hanzu Rekisteröity: 3-2010 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 11.54:    @Jope, kiitos tiedosta. Täytyy myöntää että on Amiga-tietämyksessä iso aukko kun en tota tiennyt entisenä A3000 omistajana. Muistaakseni Paula hoitaa aika ison osan floppy toiminnasta ja sen revisioissa ei ole isoa eroja Amigoiden välillä, joten tuo high density tuki on siis jossain muussa piirissä, kun se ei voi paulassa tai CIA:ssa olla muutenhan tuki olisi jopa A500 koneessa, eli siis jos A3000(T), A1200(T) ja A4000(T) tukevat Amigan high density (puolinopeus asemia), niin mikäs muu floppy operaatioihin osallistuva piiri on kaikissa noissa koneissa? Voikos sisäiseksi tarkoitetun high density aseman heittää ulkoisen aseman koteloon ja käyttää sieltä? Eihän noita high density asemia ole järkeä kuluttaa DD käytössä kun ovat käsittääkseni hitaampiakin puolinopeusominaisuuden takia, vai miten on?   zipper Käyttäjätunnus: zipper Rekisteröity: 10-2009 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 11.59:    No mulla on kyllä A500:ssa HD-floppy. Eli oliko niin että ne viritelmät jotka vaativat softaa eivät toimi OS 1.x :ssä?   Hanzu Käyttäjätunnus: hanzu Rekisteröity: 3-2010 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 12.59:    @zipper, melkein mykistävä tieto! Oletettavasti A500:ssasi on muutakin parempaa varustelua kuten Kickstart 3.1 vai? Jos high density asemat tuli A3000 mukana kuten Jope sanoi, niin onko Widipedia taas huono tiedonlähde kun siinä ei ole sanaakaan asiasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Amiga_3000 Tietääkseni A3000 koneita ei koskaan myyty Kickstart 3.1 kanssa vaan enimmäkseen Kickstart 2.04/2.05 varusteltuna. Voisiko siis 2.04/2.05 tai uudempi olla yksi high density floppy support vaatimuksista?   Jope Käyttäjätunnus: jope Rekisteröity: 11-2009 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 14.27:    HD-asemat toimivat suoraan joka Amigassa, jossa on vähintään ks 2.0. 3.1:n kanssa toimivuus parempi, muistaakseni vielä 2.04:ssäkin oli jotain bugia HD <-> DD-tilan vaihtamisen välillä. Asema vaihtaa puolinopeudelle, jos sisään laittaa HD-korpun. Paulan huonouden vuoksi tuo puolinopeus.   Jani Kuituniemi Käyttäjätunnus: janik Rekisteröity: 10-2009 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 14.30:    Toimiiko HD-asemat DD-asemina Amigoissa, joissa on esim. 1.3 ROM?   Jope Käyttäjätunnus: jope Rekisteröity: 11-2009 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 15.00:    Jep, mutta jos laitat (teippaamattoman) HD-korpun sisään, lopputulos on luultavasti lukukelvoton.   jPV Käyttäjätunnus: jpv Rekisteröity: 6-2009 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 17.38:    Hanzu: SCSI2IDE-adaptereilla saa halpoja IDE-vehkeitä kiinni SCSI-väylään. Kuulostavat toimivan ihan hyvin porukalla. Ja ainakaan Amiga-raudalla ne eivät häviä nopeudessa tms aidoille SCSI-laitteillekaan, mutta SCSI:n nopeus-, DMA-, laitepaikka- yms edut saa käyttöön. IDE-laitteilla romppujen polttokin oli melkoista arpapeliä ennen mitään burn proof -asemia. Vähintäänkin piti imaget tehdä ennen polttoa ettei uskaltanut suoraan filesysteemistä polttaa. Jopa mainstream koneillakin piti olla aina sormet ristissa ja hys hys ettei kone vaan töksäyttäis buffer underrunia. Mutta Amigalla SCSI-laitteilla ei tullut yhtään coasteria, vaikka samalla teki mitä tahansa muutakin. Bufferit pysyi aina tapissa. Nykyäänhän laitteita ei tarvi niin paljoa kuin esim yli 10 vuotta sitten, jolloin tallennustila maksoi huomattavasti enemmän. Silloin kun joutui tyytymään esim. useampaan pienempään kovalevyyn yhtaikaa + aputilana useampikin romppuasema ja DAT:ia yms, niin oli mullakin aina SCSI-väylä täynnä laitteita. Ja kun eivät kaikki mahtuneet yhteen koppaan, niin lisänä ulkoista SCSI-tornia jne :P Ja tietysti IDE:kin oli sitten täynnä sellasta varastotilaa, jota ei tarvinnut niin päivittäin käyttää ;-) Mutta ei ois tullu mitään pelkällä IDE:llä :-) JPQ: G4   Juha-Pekka Kuusela Käyttäjätunnus: jpq Rekisteröity: 10-2009 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 17.51:    IDE laitteilla ei oikein amigassa ole ollut mulla polttopulmia joskin en juuri muuta yhtäaikaa tehny joten siksi kait.   zipper Käyttäjätunnus: zipper Rekisteröity: 10-2009 Perjantaina, 9. syyskuuta, 2011 - klo 19.49:    Niin, HD-asemaa A500:ssa olen varmaan käyttänyt vain KS3.1:n kanssa.   jes Käyttäjätunnus: jes Rekisteröity: 10-2009 Lauantaina, 10. syyskuuta, 2011 - klo 0.02:    Käyvätkö siis kaikki soppelit HD-asemat Amigoihin ks. 2.0+? Tuohan olisi hyvä uutinen, kun joskus joku sisäinen asema vikuuntuu, niin vaihtaa tilalle edullisen pc:n HD-aseman.