X86 Amiga OS

Kirjoittaja Viesti   Ibe U Keskiviikkona, 13. kesäkuuta, 2007 - klo 14.35:    Kiinnostaisi tietää MorphOS mielipiteitä aiheesta, taitaa olla realistisin vertailu kohta? Amigaworldissä jne. on pitkään vaahdottu aiheesta. Kuinka realistinen muutos tuo olisi. 5 vuotta ? 3 ? Työn määrä ? Kuinka monta kehittäjää tarvittaisiin ? Tuki vain muutamalle emolle ?? PC emojen lyhyt elämän kaari ? Eli tarkoitus EI ole spekuloida olisi se mielekästä vai ei, vaan miten mahdollista se olisi ???? Siitä varmaan kaikki ovat samaa mieltä että lähes kaikki rautaan liittyvä kehitys pysähtyisi kukaan ei enään ostaisi PPC emoja koska kohta tulee super siisti ja edullinen x86 emo   Joanna Keskiviikkona, 13. kesäkuuta, 2007 - klo 15.01:    Mahdollista toki jollain aikavälillä, mutta ennenkuin aikaa pystyy arvioimaan pitää vastata useisiin olennaisiin kysymyksiin. - Mistä versiosta tuo projekti lähtisi. Vai kirjoitetaanko kaikki alusta? - Mikä sen lisenssi on? Ja miten huolehditaan ettei IP hajoa taivaan tuuliin? - Miten järjestetään Byte-order riippuvuus.. (vaikuttaa taaksepäin yhteensopivuuteen radikaalisti) - Minkälainen taaksepäin yhteensopivuus? (UAe, Jit ilman chipsettiemua vai?) Ja kaikki tuo ennenkuin oli edes riviäkään koodia   Jupp3 Keskiviikkona, 13. kesäkuuta, 2007 - klo 17.23:    Yksi kysymys on se, että pitäisikö X86-AmigaOS:lläkin olla erillinen "X86-Amiga", vai voiko kaupasta käydä ostamassa Amiga-yhteensopivan X86-emolevyn, johon tilataan erikseen AmigaOS pakollisen esim. usb-porttiin liitettävän hardware-kopiosuojauksen kera (tai ostetaan hieman kalliimpi, mutta valmiksi säädetty paketti amiga-jälleenmyyjältä) Tähän asti mielestäni ongelmana ei niinkään ole ollut käytetty prosessoriarkkitehtuuri vaan se, että tuki on ollut vain erittäin rajatulle emolevyvalikoimalle. Välikädet (MAI, Eyetech, muut jälleenmyyjät A1:n tapauksessa) ja lisenssit nostavat väkisinkin hintaa "ei niin edulliseksi", jolloin ero nykytilanteeseen ei olisi kovinkaan erilainen... Ja jos tuo yksi "amigaksi valittu" sattuukin olemaan poikkeuksellisen buginen, ja sen valmistus lopetetaan niin...   itix Keskiviikkona, 13. kesäkuuta, 2007 - klo 18.10:    > 5 vuotta ? 3 ? Korkeintaan yksi vuosi. Kokeneelta ehkä puoli vuotta. > Työn määrä ? Ei paljon. > Kuinka monta kehittäjää tarvittaisiin ? Yksi riittää. Jos on useampi niin hoituu tietysti joutuisammin (endian fixaukset, joidenkin ajureiden tekeminen, BIOS ym). > Tuki vain muutamalle emolle ?? Vain yhdelle piirisarjalle. Ainakin aluksi. > PC emojen lyhyt elämän kaari ? Sopivien emolevyjen löytäminen voi olla hankalaa jos paras tuettu näytönohjain on tyyliin Radeon 8500/9100. Kaikissa nykyisissä x86-emoissa taitaa olla kuitenkin PCIe... Sinänsä ei PPC:nkään elinkaari ole kovin pitkä. Pisimmillään 2-3 vuotta. Käytännössä vaikka käyttis portattaisiin x86:lle niin raudan saatavuus ei paranisi tippaakaan. Yhteensopivaa rautaa pitäisi metsästää kissojen ja koirien kera, mutta toisaalta rautaan ei tarvitsisi sijoittaa tuhansia euroja ja kynnys kokeiluun on matalampi. Yhtä kaikki, tuskinpa MorphOS kuin OS4:nkaan olisivat suositumpia x86:llakaan. AROS on osoittanut ettei ihmisiä kiinnosta.   jPV Keskiviikkona, 13. kesäkuuta, 2007 - klo 19.15:    Jotta ihmisiä alkaisi kiinnostamaan, niin pitäisi ainakin olla valmiimpi paketti, mitä mikään noista kolmesta ei vielä ole.   TSK Keskiviikkona, 13. kesäkuuta, 2007 - klo 20.05:    > Tuki vain muutamalle emolle ?? > Vain yhdelle piirisarjalle. Ainakin aluksi. Just näinhän se on. Ei se käyttis porttaamalla alkais maagisesti toimia joka koneessa saman tien (eikä läppäreissä). Ja tukemalla yhtä emoa ja maksamalla lisenssejä jne. se x86 kone maksais ihan yhtä paljon kuin nämä PPC koneet. Eli mikään ei muuttuisi. > 5 vuotta ? 3 ? > Korkeintaan yksi vuosi. Kokeneelta ehkä puoli > vuotta. > Työn määrä ? > Ei paljon. Aika mielenkiintoista että se itse porttaaminen (ei ajurikehitys) olisi kuitenkin näin helppoa loppujenlopuksi. (Niin no miksei.) > AROS on osoittanut ettei ihmisiä kiinnosta. Tästä mulla on ollut mielessä aloittaa oma viestiketju että miksi AROS ei tosiaankaan kiinnosta ihmisiä ? Miksi se ei kiinnosta ? Kertokaa ! Se on x86:lla. On Amiga-API-yhteensopiva. Toimii qemu:n avulla Wintuskan päällä kaikissa x86-kokoonpanoissa myös läppäreissä. Ja silti ei kiinnosta vaikka se on ihmisten vaatimusten mukainen ? Joku vaan ryhtyy virittämään AROS:iin 68k- ja PPC-emulaattoreita ! Niin ja onhan toki WinUAE edelleen olemassa. Nykykoneiden tehot riittää senkin pyörittämiseen kepeästi.   jPV Keskiviikkona, 13. kesäkuuta, 2007 - klo 20.13:    TSK: No mua ei ainakaan AROS kiinnosta sen takia, että se ei aja vanhoja Amigan softia sellaisenaan. Eli ohjelmistotuki on olematonta. Vai jokos siihen on tullut joku sisäinen 68k-emulaatio ala Trance tai Petunia? Ja toisekseen kun sitä joskus reilu 10 vuotta sitten alkoi seuraileen, niin ei tuntunut vuosikausiin etenevän mihinkään, joten kiinnostuskin ehti lopahtaa . Mutta ilman muuta tärkein juttu on, että pitäisi päästä ajamaan jo olemassa olevia softia ilman uudelleenkääntämisiä tms.   TSK Keskiviikkona, 13. kesäkuuta, 2007 - klo 20.58:    No miksei Trance:n tai Petunia:n kehittäjät porttaa softiaan AROS:ille ? Tätä minä peräänkuulutan että miksei ketään kiinnosta edes tukea AROS:ia jotta siitä saataisiin tehtyä semmoinen tuote että se kiinnostaisi kaikkia ?   Ibe U Keskiviikkona, 13. kesäkuuta, 2007 - klo 21.13:    Aroksesta Mä en halua mitään kloonia, tuolla tarkoitan sitä että haluan brändätyn valmiin tuotteen. Eli käytännössä Amiga tarra on tärken   itix Keskiviikkona, 13. kesäkuuta, 2007 - klo 22.30:    "Tästä mulla on ollut mielessä aloittaa oma viestiketju että miksi AROS ei tosiaankaan kiinnosta ihmisiä ? Miksi se ei kiinnosta ? Kertokaa ! Se on x86:lla. On Amiga-API-yhteensopiva. Toimii qemu:n avulla Wintuskan päällä kaikissa x86-kokoonpanoissa myös läppäreissä. Ja silti ei kiinnosta vaikka se on ihmisten vaatimusten mukainen ?" Ehkä suurin ongelma on ettei AROS:lla ole oikein päämäärää. Se vain seilaa yksikseen vailla mitään suuntaa. Se ei ole binääriyhteensopiva, mutta siinä on silti kaikki mahdolliset puutteet jotka Amigasta voi löytää. Amigan API itsessään ei ole kovin hyvin enää ajantasalla - esim. graphics.library on suunniteltu vain 8-bittiselle grafiikalle, Intuition on täysin homeessa, DOS ei tue yli 4GB:n tiedostoja ja AROS:n DOS on lähdekooditasolla muutenkin aika huonosti yhteensopiva. MorphOS ja OS4 pystyvät ajamaan 68k-ohjelmia mikä tekee niistä ainakin joillekin hyödyllisiä. Trance ja Petunia on sidottu käyttöjärjestelmän arkkitehtuuriin eikä niitä voi portata AROS:iin noin vain (ja Petunia on PPC assemblyä...). Jos AROS/x86:sta haluaa 68k-yhteensopivan koko arkkitehtuuri ja kehitysympäristö on laitettava uusiksi.   Joanna Torstaina, 14. kesäkuuta, 2007 - klo 0.03:    Ei kiinnosta kun ei ole ohjelmia.. Systeemi itsellään tarjoaa niin vähän uutta (nähdäkseni) sellaiselle joka on aikoinaan seurannut Amigan kehitystä ettei siinä ole sellaisenaan iloa, enkä aio itse alkaa johonkin päivittäisten välttämättömyystuotteiden (Selaimen tms.) porttaukseen ja kun (kuten Itix mainitsi) yhteensopivuus taaksekkinpäin jo olemassaoleviin Amigan ohjelmiin on heikko verratttuna vaihtoehtoihin, niin ei se edullisuus auta. MorphOS:lle sentään oli useampikin ihan kelvollinen natiivi peli ja hyötyohjelma, ja osa aiemmista os3.x antiikeista toimi siedettävästi (olen luultavasti hieman vaativa tässä) mutta ei se silti..   Jupp3 Torstaina, 14. kesäkuuta, 2007 - klo 10.26:    >No miksei Trance:n tai Petunia:n kehittäjät porttaa softiaan AROS:ille ? Edellinen vaihe olisi tietenkin mahdollisuus ajaa 68k-koodia ilman JIT-kääntäjää. Sekä MorphOS:lla että AmigaOS4:llä tämä tehtiin ennen JIT-kääntäjää. Joka tapauksessa, millä tahansa toteutuksella tehty "mahdollisuus ajaa toisen prosessoriperheen koodia" vaatii aikamoista pohjustusta käyttöjärjestelmään... Potentiaalisia ongelmakohtia ovat mm. tiedonsiirto natiivin ja emuloidun koodin välillä (endianisuus), mahdollisuus kutsua natiivin libraryn funktioita emuloidusta koodista (ja toisin päin) jne.   Jarmo Piippo Torstaina, 14. kesäkuuta, 2007 - klo 13.10:    Eikö se Amithlon muuten taannoin ollut kohtalaisen valmis toteutus tuollaisesta, vai muistelenko väärin?   Joanna Torstaina, 14. kesäkuuta, 2007 - klo 14.58:    Amithlon oli Linux kernelin pöäälle rakennettu koko koneen emulaattori (tavallaan kuin UAE / AmigaForever, mutta toteutettuna niin ettei sitä Linuxia juuri näe) joten sitä ei voi verrata tuohon. Amithlonissa oli käsittääkseni tosin mahdollisuus ajaa x86 binäärejä, mutta kuitenkin itse Amigakäyttis ajettiin Emulaationa käyttäen alkuperäistä 4.x 68k koodia. Aros, MorphOS ja nyttemmin (ei alkujaan) myös OS4 perustuvat siihen että koko käyttöjärjestelmä on natiivikielinen (kirjoitettuna Cllä suurimmaksi osaksi) ja loppukäyttäjänohjelmat ovat joko natiiveja tai ne ajetaan 68k-CPU emulaatiolla.   Jarmo Piippo Torstaina, 14. kesäkuuta, 2007 - klo 16.24:    Okei, eli muistelin väärin. :-) Tosin tuokin olisi "aidomman" oloinen ratkaisu kuin esim. WinUAE.   Joanna Torstaina, 14. kesäkuuta, 2007 - klo 16.32:    argh.. Nolo typo.. siis "alkuperäistä 3.x 68k koodia" ..   itix Torstaina, 14. kesäkuuta, 2007 - klo 16.36:    Amithlon on tavallaan AmigaOS portattuna x86lle. Ainoa vika vain ettei mitään ole portattu x86:lle, mutta käyttöjärjestelmän moduulit (Exec, Intuition, Gfx) voitaisiin korvata yksitellen x86-natiivilla koodilla. Amithlon olisi mielestäni paras lähtökohta Amigan x86-portille. Runko on jo valmiina ja se on taaksepäin yhteensopiva. Ei MorphOS:ssakaan alussa ollut PPC-koodia kuin Exec, loput kirjastot ajettiin 68k-emulaattorissa suoraan Kickstart ROM:sta.