| Kirjoittaja | Viesti | ||
     Janne |
Sivusto on supistettu minimalistiseksi - vanhat yhteystiedot yms. on viimein poistettu (johan siellä oli vuoden pari ihimisiä jotka eivät olleet aikoihin olleet töissä), myös Clubiin liittymislinkki on poistettu. Samoin koko portaalietusivu ja myös os.amiga.com: ssa on tehty karsintaa. amigadev.net ja Amiga-Anywhere.com eivät auenneet täällä joten en tiedä mitä niille on tehty vai ovatko down toistaiseksi. Ainakin Amiga-Anywhere.com:n kauppa oli jo viime vuonna kiinni ja sanottiin silloin että aukeaa tammikuussa. KMOS valmistelee uutta esiintuloa? | ||
| Jupp3 |
"Garry Hare, CEO of KMOS and Amiga" Eli oliko hän sittenkin...?  | ||
| miksuh |
Jokatapauksessa, ton ikunan avautuminen ei kai ole ihan ollu tarkotus | ||
| vieras |
Uusia tuuliako? | ||
| itix |
Hmm... Näköjään Amiga Inc. alkaa panostamaan desktoppiin. | ||
| Joanna |
Samaa tavaraa, samoja ideoita ja samoja valheita (mm. ratsastetaan Amiga käyttäjäkerhoilla) jne kaupattiin ihmisille ja firmoile vuonna 2001 huonoin seurauksin... Nyt on 2005, ja homma alkaa alusta? | ||
| hooligan/dcs |
| ||
| Ibe U |
| ||
| Ibe U |
Ihan uteliaisuudesta mitä siellä pitäisi lukea? | ||
| Janne |
>"It has taken the rest of the industry 15 years >to catch up to Amiga. Now they never will." Tuo oli tuolla kyllä jo pari vuotta sitten. | ||
| miksuh |
| ||
| Ibe U |
Lähinnä keskitytään negaatiivisten mielipiteiden esille tuomiseen, mielenkiinto ei edes näytä kohdistuvan amigaan vaan lähinnä entisen harrastuksen morkkaamiseen... Monilla ei edes ole amiga laitteita enään itsellään, pyöritään foorumeilla ja heitellään nasevia kommentteja... jotta ihmiset tuntisivat huonoa omaatuntoa/typeriksi/huijatuiksi siitä että edelleen tukevat amigaa ja haluavat uskoa sen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa... Jos nyt ihmiset tekisivät amigan eteen hommia niinkuin tekivät 3 - 5 vuotta sitten niin amigalla saattaisi jopa olla mahdollisuus, pitkästä aikaa olisi jotain esiteltävää.... | ||
| Janne |
>ettehän uskonu niiden paitojenkaan tulevan Minä uskoin. Mutta ei se silti tarkoita että uskoisin "Now they never will" -retoriikkaa. T-paidat on vähän helpompi juttu. | ||
| Boogie/GE |
- Suurta tyydytystä suoden, tähän käyn maahan lepäämään Potkikaa, vielä kun voitte, joku päivä se ei enää ole mahdollista! Any attention is great - Not! | ||
| Bill |
| ||
| itix |
Garry Hare on ilmeisesti sutinut pöydän kaikesta tarpeettomasta. Saa nähdä onko tullut muitakin muutoksia. | ||
| Joanna |
Mutta se että oliko 2001-2002 parempaa aikaa kuin nykyään, sen jätän muille arvioitavaksi. Ainakin itse olin silloin huomattavasti optimistisempi näihin herätysyrityksiin kuin niitä nyt viimeiset vuodet seuranneena. Tänä aikana olen mm. oppitut paljon siitä kuinka pahasti osa harrastajista elää harhojen vallassa ja kuinka uskomattoman hatarilla tiedoilla projekteihin on lähdetty. | ||
| Fabio |
| ||
| miksuh |
| ||
| Janne |
Amiga Inc.:n aikaan ei ainakaan ollut. | ||
| Janne |
a) Vain siksi että JOTAIN ylipäätänsä tapahtuu ja kehittyy (riippumatta siitä onko tämä jotain tiedossa tai muuten erityisen hyvää) b) Vaiko vasta sitten kun jotain todella MAHTAVAA tapahtuu ja ilmestyy (vrt. Amiga oli 1980-luvulla oikeasti upea tietokone) Kaiken viimevuosien hypen jälkeen valitsen itse b):n. Se ei enää riitä minulle että mitä tahansa tapahtuu, sen jonkin täytyy oikeasti olla hyvää. Toki kukin saa valita itse. Yritin vain valottaa omaa näkökulmaani - ja tuntuisi että muutamat "kriitikot" tässä ketjussa ajattelevat samoin. | ||
| Jope |
Konkreettisia tekoja on ollut niin kovin vähän, mutta ideoita ja lupauksia paljon enemmän. | ||
| Boogie/GE |
En nyt lähde vääntämään mitään pötkövertausta tuostakin, NE KUN EIVÄT perille asti mene. Oliko se minkä aikaa upea siellä 1980-luvulla, taidat tarkoittaa sitä, että Amiga500:lle ei ollut lainkaan vertailukohtaa ja se oli vielä viimeisen päälle halpakin tietokoneeksi. Eli Amiga500:nen oli se verraton 'huippukliimaksi' ? Itse asiassa, onko millään alalla tapahtunut vastaavaa viime vuosikymmeninä, vai onko uusi huippunäyttökortti samanlainen kokemus (just more instant) jollekin uusionörtille ?? Joo, ja taas piruilen® koska toistat noita Amiga-vähättelymaneereita Huomasitko muuten: http://www.pirkanmaansanomat.fi/kulttuuri/taidemuseosiren/view | ||
| hooligan/dcs |
Nimenomaan A500. Sen jälkeen ei ole ollutkaan kuin alamäkeä. Ei pätkän vertaa vähättelyä vaan 100% faktaa. Onko Boogielta unohtunut historia näin nopeasti? | ||
| itix |
Katsoen julkisuutta ja käyttäjämääriä niin huippu oli silloin 80-luvun lopulla... | ||
| MarkoS |
Niinpä, mutta tekeekö joku niin? Sen sijaan käydään taas läpi kaikki mahdolliset pohjakosketukset. Mahtavatko samat henkilöt joka ilta ennen nukahtamista käydä mielessään läpi kaikki mokansa? ...Pääsiäinenkin lähestyy taas. Mahtaako paavi vihdoinkin tänä vuonna julistaa Ben Yoriksen pyhimykseksi? ;-) | ||
| Janne |
>Vähättelyä joka lausunnossa Balanssia vuosien ylisanoille? Hei c'moon... Amiga oli oikeasti teknisesti aikaansa edellä 80- luvulla ja sen jälkeen etumatka on tasaisesti murentunut vaikka etenkin Commodoren aikaan hanattiin vielä vastaan jonkin verran ja sittemminkin kivoja teknisiä vimpaimia on tehty. Mutta vain kultaisella 80-luvulla Amigan tekninen etumatka oli oikeasti kiistaton kotimikroissa niin hardiksen kuin käyttiksenkin osalta (jälkimmäisen osalta vielä 90-luvun alkupuoliskokin). Vaikka se voi tuntua myöhempien aikojen ja asioiden vähättelyltä, niin tietyllä tapaa A500 tosiaakin oli "huippukliimaksi". En tiedä miksi tämän toteaminen olisi vähättelyä. Tiedän kyllä millainen Amiga oli 90-luvun lopulla huippuunsa laajennettuna. Niitä oli lähipiirissä useita ja joku mainitsikin lehtityöt. Tuli otettua selvää. Mutta en ymmärrä miten tämä muuttaa sitä tosiasiaa että Amigan kultavuodet 80-luvulla olivat kiistatta ansaittuja (Amiga oli HYVÄ) ja sittemmin asia ei ole ihan näin. Ei Amiga menettänyt asemiaan vain siksi että PC:tä markkinoitiin tms. paremmin. Kyllä se PC meni jossain vaiheessa ihan rehellisesti ohi, vaikka Amiga jossain yksittäisissä jutuissa ehkä edelleenkin loistaa. Ja jos Amiga Inc., Hyperion tai kukaan haluaa tilannetta muuttaa, pitäisi nyt keksiä ja tempasta jotain sellaista joka taas kerran oikeasti tavalla tai toisella olisi HYVÄÄ... ei vain vanhan menestyksen lämmittelyä teknisellä perässäjuoksulla. Kukaan ei edes tiedä mitä KMOS aikoo ja silti porukka on fiiliksissä että KMOS aikoo tehdä jotain... Fine, sopii. Mutta sovitaanko että minä en ole fiiliksissäni ennen kuin tiedän mitä KMOS aikoo, näen onko se hyvää ja vasta sitten iloitsen jos se mitä he tekevät ja toimittavat ansaitsee innostukseni. Niin kuin silloin 80-luvulla. Minä ainakin innostuin Amigasta siksi että se oli oikeasti ihan ******** hyvä... en siksi että sillä oli kulttimaine. Onko liikaa pyydetty että nytkin KMOS tai kuka tahansa ansaitsisi innostukseni toimittamalla jotain innostuksen arvoista (kuvainnollisesti - tarkoitan markkinoita ylipäätänsä, en toki sitä että KMOSin tarvitsisi juuri minua miellyttää)? (En sano että ainoa tapa millä uusi Amiga olisi innostava olisi toistaa 80-luvun menestys - tietenkin 2000-luvulla menestys on ansaittava uudenlaisin keinoin, eikä 80-luvun konstit onnistu. Mutta olisi kiva että uusi Amiga, mitä se ikinä onkaan, olisi kuitenkin jollain uudella tavalla oivaltava, innostava, loistava ja ******** hyvä... ei vain samaa vanhaa päivitettynä ja viisi vuotta muuta tietotekniikkaa jäljessä kuten nyt tuntuu olevan. Se voi olla välivaihe, fine, mutta ei se minua saa innostumaan.) >Huomasitko muuten: En tietääkseni koskaan ole väittänyt tai luullut olevani Suomen ainoa J.S...? | ||
| Janne |
>Itse asiassa, onko millään alalla tapahtunut vastaavaa viime >vuosikymmeninä, vai onko uusi huippunäyttökortti >samanlainen kokemus (just more instant) jollekin uusionörtille Varmaan jollain alalla on tapahtunut vastaavia mullistuksia, mutta ei varmaankaan nykypäivän kehitys ole yhtä hurjaa askeleiltaan kuin Amigan tulo omalla tavallaan oli aikoinaan. Mutta en minä sitä peräänkuuluta. Ei Amigan tarvitse räjäyttää pankkia uudestaan ollakseen hyvä. Mutta sen tulisi olla aidosti hyvä ollakseen hyvä. Nykyisellään OS4 (kuten myös MOS) edustavat monella tapaa vuosia mainstream-käyttiksiin verrattuna vanhentunutta tekniikkaa. Samoin hardware. Sano minulle, ihan oikeasti, mikä tässä on sitä hyvää josta Amiga muistetaan? OS4:n käyttäjäkokemus ja jotkin fiitsörit voi puhutella pientä joukkoa (ja ehkä sieltä löytyy joku sulautettu markkinarako), mutta sallinette että en vielä innostu vain siksi että jotain tapahtuu. Joskus tulee aika todeta että keisarilla ei todellakaan ole vaatteita. En toki sano etteikö Amiga voisi vielä pukeutua, mistäs sitä tietää mitä ässiä KMOSilla on hihoissaan, mutta sovitaanko että innostun sitten kun siihen on aihetta? Siis kun ulkona tai edes muuten esillä on Jotain Hyvää Josta Innostua. Ei vanhentunutta hardista ylihintaan käyttiksen kera josta puuttuu modernissa mielessä vaikka mitä... | ||
| JPQ |
pegasos2 rauta on laadukkaampi. | ||
| KimmoK |
@vieras Vanha AmigaDE esittely siellä vain näkyy. sitä on päivitetty viimeksi vuoden 2002 aikana. Iät ja ajat olen purnannut esim amiga.com foorumeilla siitä että heillä on hurjasti väärää tietoa sivuillaan. Nyt näyttää luuta lakaiseen osan siitä skeidasta pois. .... Sivustolta löytyy samat osiot kuin ennenkin paitsi muki & paita myymälä. | ||
| Joanna |
| ||
| JPQ |
| ||
| Fabio |
| ||
| rrebel |
| ||
| hooligan/dcs |
Softatarjonta? | ||
| Thematic |
| ||
| Fabio |
| ||
| Fabio |
| ||
| rrebel |
| ||
| hooligan/dcs |
Mielestäni aika koominen keskustelun aihe. Mutta luetellaan nyt mieliksesi muutama softatyyppi jolle Amigalla ei ole tarjontaa mutta "PC"-puolella löytyy. - DVD-poltto - Ajantasaiset musiikinsävellys-ohjelmistot - Office-paketit - Kunnon selaimet - Java - CAD-ohjelmistot - Ajantaisaiset 3d-mallinnussoftat - Ajurituki nykyaikaisille näytönohjaimille, laitteille, äänikorteille etc. - Pelejä .. etc. etc... | ||
| Fabio |
| ||
| hooligan/dcs |
MINÄ tarvitsen CADia kotona kun liittyy työhön. MINÄ muusikkona tarvitsen sävellyssoftia. MINÄ tarvitsen javaa hyödyntääkseni webbiä. MINÄ tarvitsen 3d mallinnusohjelmistoa luodakseni 3d-malleja. Se on hiton hienoa jos SULLE riittää tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta. | ||
| Fabio |
| ||
| Rebb |
"musiikinsävellysohjelmistoa tarvitsee ammatti muusikot" Musiikin tekeminen on aika yleinen harrastus, ja kyllä ne harrastelijatkin musiikkinsa tekevät musiikinsävellysohjelmistolla. 3d mallinnus lienee aika yleinen harrastus myös. Jos tavallinen kotikäyttäjä ei tarvitsisi viimeisimpiä 3d kiihdytettyjä kortteja, olisi monet näytönohjainvalmistajat olleet konkurssissa jo pitkän aikaa Se että sinulle riittää tietty perusohjelmisto ei tarkoita sitä että se riittäisi kaikille. | ||
| Jupp3 |
>Siis mihin tavallinen kotikäyttäjä tarvitsee CADia, musiikinsävellysohjelmistoa, javaa, 3d mallinnusohjelmistoa, viimeisintä 3d kiihdytettyä näyttökorttia ? Tuota reittiä päästään kysymykseen "Mihin kukaan tarvii ylensäkään minkäänlaista tietokonetta?" | ||
| Fabio |
| ||
| deeq/RNO |
- DVD-poltto Frying Pan vaikutti ihan lupaavalta ja tukee myös DVD-polttoa (myös double layer tuki tulossa) - Ajantasaiset musiikinsävellys-ohjelmistot HD-Rec on ihan lupaavan oloinen sekvensseri josta löytyy myös softasynat ja muut kilkkeet. Soundstudiosta lupailtiin myös mahdollista ahi-versiota vuoden 2005 alkupuolella. - Office-paketit OpenOfficea ovat sunnittelemassa porttattavaksi. Valmistunee joskus ensi vuosituhannella ;) - Kunnon selaimet Mozillan porttaus vielä kesken. Toivotaan että saavat nopeasti kasaan. - Ajantaisaiset 3d-mallinnussoftat Hyperion on ainakin puhunut porttaavansa Real3D:n jossain vaiheessa. - Pelejä No classicille niitä löytyy ainakin pilvin pimein Mutta oikeassa olet että tällä hetkellä tarjonta on kyllä heikkoa ja ohjelmat ovat päässet vanhenemaan. Ei voi muuta kuin toivoa että tilanne paranee lähitulevaisuudessa. | ||
| antime |
| ||
| Britelite |
pulliainen ostaa sen koneen jolle varmasti löytyy tarvittavat (ja tarpeettomat) softat, eikä sitä jolle softat tulee ehkä joskus jos joku sattuu tekemään. | ||
| Pete |
Vai on urheilu terveellisempää. Monestikko olet telonut itsesi tietokonetta käyttäessäsi | ||
| JPQ |
ammattimuusikoksi ? minä ainakin tosin spektaakkeli muusikoksi joten valolaitteistakin ja lasereista pitää ottaa selvää... enkä sitäkään ymmärrä kun eräs (jätän sanomatta koska ei ole olennaista) sanoi parhaaksi yhtä musa softaa ja nehän on makuasioita. useimmat uudet liian hienoja mulle nyky tietojeni mukaan. Pete: niinpä ja jaa tervellisempää ? tosiaan urheilu surkastuttaa aivot. Sen olen havainnut. | ||
| hooligan/dcs |
Hyvin suurella todennäköisyydellä isompaa prosenttia kuin mitä kaikki tämänhetkiset Amigistit edustaa. | ||
| Joanna |
Se mitä Fabio ei näytä tajuavan on se että vielä tänäkinpäivänä löytyy ihmisiä jotka tekee kaiken tietokoneelta tarvitsemansa käyttäen Commocore 64:sta. Olisi varmaan monienkin tämä sivuston lukijoiden mielestä aika kornia tulla ehdottamaan että kun kerran kuuslankulla tekee kaiken tarvittavan niin ei Amigaa olisi koskaan tarvittukaan. Tarkemmin kun mietin.. ei taida olla yhtään hommaa joita olisi Amigalla tullut tehtyä joita ei joku tuntemani olisi tehnyt kuuslankulla.. Sivuntaitosta musiikkiin, Tohtorinväitöksestä kuvankäsittelyyn. Ok.. webbiselaimia ei silloin aikoinaan ollut, mutta se johtuu enemmänkin webin puutteesta. Tietääksni semmoisenkin saa 64:lle samoin kuin muut tarpeelliset kilkkeet. | ||
| itix |
Gigabitin ethernetit ja UltraDMAt ovat turhaa koreilua :P | ||
| Boogie/GE |
Javaa ei Amigalle kyllä löydy. Mutta käytä noita duunin koneita tehokkaasti niin ei jää himaan hommia Mutta jos saan suositella niin turha sinun on Amiga/Pegasos -ongelmia kerrata, jos tarpeet on tuolla tasolla! Sama kuin lähtisi metsälle ilmakon kanssa, himassa lojuisi kuus vaimoa ja 112 skidiä vatsat kuristen. Eli ihan vaan kun ottaa järjen käteen, sitten laittaa paperille kaksi saraketta, toiseen tarpeet ja toiseen ratkaisut, niin ei ihan uskoisi alimmalle riville siunaantuvan PegII/A1:n - Hmmm... Toisaalta jos noilla käyttää tosissaan Lainuukkaa, niin miksei kaikki noi onnistuis ?!? Janne: Joo, kumma juttu etten esim. tuntenut itseäni lukuunottamatta ketään A500:n omistajaa, jolla olisi 80-luvulla ollut kiintolevy koneessaan. Siinä sitä olikin revoluutionia oikein olan takaa ! Enkä ollut ainoa laatuani, toisissa kaupungeissa oli vastaava ilmiö myös. Eiköhän se wintoukka oikeasti saavuttanut Amigan vasta Doomin (1994) myötä ja tämä on piipin totuus, tuohon aikaan käytössä oli paljon 486:sia ja muutamilla hi-boylla jopa 90/120 Pentiumeita. Mutta tietty, oma historia näkyy niistä samoista tirkkarei'istä joista maailmaa katsoo | ||
| Boogie/GE |
| ||
| hooligan/dcs |
Kunhan totesin ettei väite "Siis pc on todella edellä amiga vain ja ainoastaan raa'assa laskentatehossa," pidä paikkansa. Joo kyllähän mä voisin tehdä poppia vaikka deluxe musicilla ja cadailla jollain -91 minicad ohjelmalla.. mutta kun ne nyt ei satu olemaan riittäviä tähän päivään. Ei ne olleet silloinkaan. | ||
| JPQ |
Boogie/GE: nuotinnus riippuu jos kirjoitat rock bändille menee jotenkin mutta rumpujen nuotinnus esim. on vaikeaa jo silloin. Muutenhan Deluxe Music kelpaisi pitkälti mulle mutta controlleri tuki on kamala puute. hooligan/dcs: kuulu määrittele vain omasta puolesta riittävyys minulle just passeli on Bars&Pipes ja Deluxe Music ja OSS. | ||
| Boogie/GE |
Huumorin tuonne puolen: Deluxe Music ja mCAD, siis tarkoitin MaxxonCAD, iso M. Vielä noista vanhoista Amiga-softista. Jonkin matkaa 90-luvulle asti, oli osa Amigan softista win-softia edellä, jopa 'valovuosia'. Tämäkin on kylmäävä totuus. Suomeen Amigan raskaita sovelluksia myytiin vain muutamia kappaleita, tämä siis maahantuojien - ja lähinnä konevalmistajan puolelta - huonoa markkinointipolitiikkaa konttori/ammattipuolelle. | ||
| Boogie/GE |
Ensinnäkin. AmigaOS4/MOS, sekä näiden kummankin hardwaren, niiden tarkoitus on todellakin kehittyä ja ovathan ne suhteellisen tehokkaita näilläkin alustoillaan jo nyt. Varsinainen vastaus. Tottakai Amiga500:sta muistellaan hienosta grafiikasta ja äänistä, mutta se ei ollut pääasia. Se kaikki varmuus, helppokäyttöisyys, monien ohjelmien käytön yhtäaikaisuus ja yleisesti samettisen pehmeä tuntuma. Ovatko nämä sinulta unohtuneet?! JPQ: Tarkoitan, että harrastajalle sopivaa. Pystyy tekemään biiseistä demoja treeneihin, pohjia omiin biiseihin/soittoharjoituksiin, et cetera,.. ? Ei sentään mitään orkesterisovituksia, kuullostaa meinaankin ammatilliselta humppaorkesterilta Ja noillekin kannattaa tehdä tracker-pohjalta. RockBase'n'Vamp. | ||
| Janne |
>ketään A500:n omistajaa, jolla olisi 80-luvulla ollut kiintolevy >koneessaan. Siinä sitä olikin revoluutionia oikein olan takaa ! Minulla oli, mutta ei se ole se pointti. "Revoluutionia" oli hulppea värigrafiikka, mahtavat stereo/sampleäänet, kotimikro jossa oli pre-emptiivinen moniajo jne. Amiga oli oikeasti HYVÄ verrattuna aikalaisiinsa 80-luvulla. Se ansaitsi maineensa ja paljon enemmänkin. Muistan ja muistelen Amigaa todella hyvällä ja olen iloinen että muukin maailma alkaa muistella samoin. Retro on jopa pop. Mutta ei se automaattisesti tarkoita että se mitä KMOS tekee T- paitojen jälkeen olisi saman innostuksen arvoista. Katotaan mitä sieltä tulee, mutta sovitaanko että arvioidaan sitä sitten omilla meriiteillään. Jos se on HYVÄÄ niin auliisti yhdyn mielipiteeseen. Mutta vasta sitten. >Se kaikki varmuus, helppokäyttöisyys, monien ohjelmien >käytön yhtäaikaisuus ja yleisesti samettisen pehmeä tuntuma. >Ovatko nämä sinulta unohtuneet?! Eivät toki. Kuinka voisin unohtaa kun käytän niitä koko ajan. Cue in... MacOS X. | ||
| Janne |
>Eiköhän se wintoukka oikeasti saavuttanut Amigan vasta >Doomin (1994) myötä En ole tästä oikeastaan mitenkään eri mieltä... Viimeistään silloin. Käyttistasolla vasta Windows 95 mielestäni toi vuotta myöhemmin riittävän perustason että Windowsia voitiin verrata Amigaan (siinä oli mm. pre-emptiivinen moniajo). 90-luvulla Amigalla oli vielä käyttisetumatkaa. Hardispuolella etumatka mureni jo hieman aikaisemmin. Enkä tiedä miksi kukaan kuvittelee että vähättelisin Amigan saavutuksia. Mielestäni ne ovat kiistattomia. Amiga oli jotain ainutlaatuista. En vain halua tänä päivänä palvoa nimeä ja jokaista pientä kehitysaskelta vain siksi että se liittyy vanhan menestyksen "uuteen tulemiseen" - haluaisin että se uusi tuleminen, jos sellaista tulee, edustaa jotain oikeasti hyvää. Ei vain vanhan gloorian uudelleenlämmittelyä. Ei kai tuota liene niin vaikea ymmärtää? Etenkin kun se on vain oma mielipiteeni, en väitä että muiden tarvitsee kokea samoin. | ||
| Miikka |
Varsinkin kun noista "raskaan" sarjan amigasoftista MaxxonCAD jne. ei ole juuri näkynyt waretta missään. Joten usein jää sitten tiedot niistä vain hajanaisten esitteiden varaan. NO, amigan softa oli usein aika hyvin kopiointisuojattua ja crackit usein huonosti toimivia. Siinä oli yksi hyvä syy sanoa, että pee softa, ei toimi ... IFX ja scala mm400 kyllä toimii ihan yhtä "hyvin", niitä ei ole suojattu. Mulla on niistä origit jäljellä. Mulla oli itse asiassa jotain 90 luvun taitteesta jotain paperi-esitteitäkin jopa. Mistähän tulivat ja mihinkähän ovat kadonneet. JPQ: Viittitkö lähettää sen mailin uudestaan. Kämmäsin käyttispartition kumoon ja hävis incoming/send. Nyt nekin on siirretty data-partitiolle. Juu, kaikille tiedoksi, ei ollut beta-vika. Ihan itse pyysin maxtorin kovalta enemmän, mitä se pystyy. Aika nopeasti saa kovan sekoamaan ... Miikka | ||
| Boogie/GE |
Tikuttaa vaan runsasmitoin aina kun Ammua mollataan Tuo 'tapahtui joskus 1980-luvulla' -levahutti mustan aukon rakoselteen ja lauma pikkupiruja plamahti sisuuksiin. Se teksti näytti punavalkosilla laseilla ihan tammikuun 4:ltä 1982 ja siinä sitten pamahti meikäläisen tiakkariharrastukset harmaana pölähdyksenä taivahille. Sitä ehtii koneelle väsyneenä, pitkän päivän jälkeen, lukasee aina positiivista Amiga-harrastajan foorumia, mutta eikös mitä. Sieltähän präiskyy naamalle aina semmoset sitruunat ja pläväytykset, ettei aina uni maistu. Nukkuiskohan sitä paremmin Mac vierellään, epailemma?!? Sitäpaitti, hiihoo, näillähän vermeillä toi MacX:kin toimii Joten ei hätiämitiä. Pitääs pystyä säätään toi oma herkkyystaso tualt yhestoist jonnekin 0-kolmoseen ja sit vaan lasit takas päähän - Pingaangs mä nyt forumille, ping... haloo, ping,.. Wait, hei wait, nyt alkaa laota. Onks tää vehje päällä, taptap, kröhöm, yksi, kaksi, kolme,.. ja anteeksipyytävä ruikutus katoaa horisontin alle (pakko koisaa katos real-Z). | ||
| JPQ |
Miikka: miksen viitsisi ? eli pistän saman tien. ps. täälläkin kovis merkki arvelluttavana joidenkin pitämä mutta maxtor ei sentään. | ||
| Joanna |
--- Yleisenä kommenttina ... Itse näkisin tilanteen jonkinmoisena evoluutiona.. Siis tilanne kehittyy sekä softa että rautapuolella kokoajan jollain tavalla. Kaikista kehityssuunnista (kuten Windows) ei välttämättä pidä, mutta syystä tai toisesta ne menestyy liiankin kanssa. Jotkut taas olivat hyviä ideoita eivätkä levinneet ansaitsemaansa suosioon (BeOS, Acorn Archimedes). Amigan raudan kehityksen 'huipentuma' oli se pirisarja joka saatiin A1200+4000 koneisiin. Valitettavasti se jäi huipuksi *VAIN* siksi ettei sen jälkeen enää tehty uusia ja se oli viimeinen. Jos itse laskisin Eri amigamallien painoarvoja suhteessa omain aikansa muihin laitteisiin (jätän tässä kaikki pikkusarjat väliin, kuten CDtv:t yms) niin nimeäisin Kolme tärkeää konetta. A1000,A500 ja A2000. Amiga 1000 oli tienraivaaja. Laite oli -85 myyntiintullessaan vielä liian kallis kansantietokoneeksi (jotain 1300 senaikaista jenkkitaalaa ilman monitoria), mutta ominaisuudet herättivät kummastusta ja ihastusta läpi käyttäjäkentän. Amiga 500 oli se Amiga jonka saattoi saada kotiin joko omilla työpalkoillaan tai vanhemmilta pyytämällä. Se sisälti kaikki A1000:n hyvät ominaisuudet + hieman uudemman käyttöjärjestelmän (ROM:illa!) mahdollistaen koneen paremman laajennettavuuden. A500:n varaan rakentui mm. maine euroopassa Scenekoneena ja pelilaitteena. Amiga 2000 vuorostaan löi parhaiten läpi yhdysvalloissa, tosin osittain ilman omaa syytään. Siellä VideoToaster teki siitä vuosikymmenten kestohitin, ja antoi sille lähtemättömän maineen pomminvarmana työkaluna. Lisäksi koneen laajennettavuus oli paras massa-Amigoista (niitä 100kpl sarjoina tehtyjä T-malleja en laske). Se, miksi en nimeäisi A3000, A1200, A4000 on hyvin yksinkertainen. Yksikään näistä ei enää Liikuttanut Maailmaa. Vaikka ne olivatkin kehittyneempiä koneita kuin edeltäjänsä, niin vallankin A1200 ja A4000 julkaisun aikaan (90 luvun puolella) oli jo selvää että Commodore oli syystä tai toisesta menettänyt otteen kehityksen kärjestä. Ehkä se suurin syy jonka minä löytäisin (siihen aikaan seurattuani Commodorea developerina) oli etteivät myöhemmät johtajat enää halunneet tehdä suuria investointeja Erikoispiirien kehitykseen.. Se on kallista hommaa, mutta ilman OCS-piirisarjaa ei Amigaa olisi koskaan ollut. OCS tuli myyntiin -85 ja AGA -92 ... Eli AGA:n myyntiin tuloon meni 7 vuotta. Aika ei sinällään olisi ollut ongelma, mutta noiden vuosien aikana (kun kehitys Commodorella kiersi kehää) muu maailma rynnisti eteenpäin nopeudella johon Commodorella ei oltu varauduttu. (+ heidän PC-kloonibisnes tuotti ikäviä tappioita) Kyllähän siellä oli projekteja myös -92 jälkeen, mutta viimeiset vuodet olivat enemmän/vähemmän räpiköintiä pienenevillä resursseilla aikaa vastaan. --- Tiedän että jotkut edelleen pitävät AmigaOS:aa kaikista parhaana kautta aikain ja minustakin sillä *ON* monia hyviä ominaisuuksia... Mutta sen vertaaminen ominaisuuksiltaan nykyisin saatavilla oleviin tarjokkaisiin osoittaa auttamatta sen jälkeenjääneisyyden (ellette usko minua, kysykää Hyperionilta). Suurin ongelma (joka tunnettiin jo vuosikymmeniä sitten) on alkuperäisen AmigaOS:n rakenteen sopimattomuus ympäristöön jossa tarvitaan suojattua ja käyttiksen tasolla hallittua muistinkäyttöä. Asiaa mietittiin aikoinaan paljonkin ja silloin se todettiin teknisesti mahdottomaksi rikkomatta yhteensopivuutta. Ja OS2.x/A3000 aikaan ohjelmosto-yhteensopivuuden suuri rikkominen oli ehdottomasti Tabu... Jos Hyperion sen haluaa tehdä ja siltäosin päivittää OS:n ajantasalle (tai siis edes samalle vuosisadalle kuin muut) niin se on *nyt* tehtävä, kun kerran systeemi on muutenkin ollut pakko siirtää toiselle prosessorille. Tällähetkellä ei ole olemassa juurikaan natiiveja OS4-ohjelmia joten niitten kanssa yhteensopivuus ei olisi ongelma. Ja vanhojen kanssa?.. No ei se tietääkseni nykyiselläänkään aja esim WarpOS tai PowerUp ohjelmia (tai Jit-68K:ta) ja vanhimpiin ohjelmiin pitää jokatapauksessa olla UAE -rauta-emulaatio, joten silläkään puolella ei ero olisi iso. | ||
| Ibe U |
Itse jatkan amiga harrastustani ja toivon että jonain päivän amiga olisi taas joka suhteessa vertailukelpoinen muihin nähden. Janne: Suhtautumisesi on liian kriittistä. | ||
| Janne |
>Janne: Suhtautumisesi on liian kriittistä. Ok... Omasta mielestäni se on realistista. Vaan eipä sillä, älköön kukaan ymmärtäkö väärin - mielestäni kehitys on hyvästä joka paikassa ja jos OS4 yms. projektit joku päivä tuottavat todella jotain merkittävää niin nämä ovat tietysti hyviä ensiaskeleita sen kannalta. Mielestäni minulla on kuitenkin pointti (se että Amiga oli aikoinaan oikeasti HYVÄ kone josta sopi olla innostunut siitä syystä - nykyisin suurin innostus perustuu vain toiveisiin tulevaisuuden lupauksista tai unelmista, siitä mitä ehkä joku päivä taas ollaan). Kaiken tämän jälkeen perustan oman innostukseni mieluummin siihen mitä on Täällä Tänään. T: Janne, tällä kertaa Windows XP:n ääressä | ||
| Janne |
>Jos itse laskisin Eri amigamallien painoarvoja >suhteessa omain aikansa muihin laitteisiin >(jätän tässä kaikki pikkusarjat väliin, kuten >CDtv:t yms) niin nimeäisin Kolme tärkeää >konetta. A1000,A500 ja A2000. Olen erittäinkin samaa mieltä tästä arviosta. Amigalla oli kulta-aikansa, jolloin se ansaitsi menestyksensä teknisellä erinomaisuudellaan. Olisi ehkä ansainnut vieläkin enemmän menestystä, mutta ei ole helppo olla edellä aikaansa. Se on se Amiga jonka minä haluan muistaa. Se joka oikeasti mullisti kotimikromaailmaa. En Amiga Inc.:n räpellyksiä DE-ideoiden kanssa tai vanhentunutta ja bugista AmigaOne-SE/XE:tä. En tiedä mikä tässä näkökannassa nyt sitten on Amigaa väheksyvää tai liian kriittistä - jos mitä mielestäni nostan Amigaa jalustalle. Koska Amiga on kiistatta ansainnut jalustansa kotimikrotietokoneiden aikajanalla. | ||
| Jope |
Kiva kone edelleen ja sillä voi mukavasti suorittaa ne asiat, jotka sillä luonnistuu.. Minullakin tulee aina olemaan ainakin yksi Amiga kotona, jolla voi sitten säädellä kun alkaa Windows/Linux-into loppumaan. Kuitenkin: niin kuin Janne ja Hooligan tuossa yrittivät vähän vinkata, ei Amigasta (uudesta eikä vanhasta) ole enää tarjoamaan suurelle yleisölle yleistä ratkaisua, joksi PC (ja vähän nykyään myös enenevissä määrin Mac) on muodostunut. Softan kirjo ei ole sitä, mitä se joskus oli, "kilpailevilla" alustoilla on menty tarjonnassa ja softien ominaisuuksissa kovasti ohi.. Ja kyllä, ihmiset oikeasti haluavat käyttää niitä softia ja ominaisuuksia, mihin valtavirtakäyttikset tarjoavat mahdollisuuden. Ei pidä takertua siihen, että itse ei käytä - luonnollisestikaan ei käytä, kun ei ole päässyt moisiin tottumaan alternative-alustaa käyttäessään. Monet muut tietävät, mitä aidan toisella puolen on, eivätkä halua siitä luopua katsellessaan oman aitauksensa ulkopuolelle. Esim itsekin olen pari kertaa viettänyt Amiga only-hetkiä ja Windows-maailman softan monipuolisuus on minutkin pilannut. Missä Firefox? Missä Putty? Mitenkäs on nykyaikaisten office-sovellusten tuottamien dokumenttien tuen kanssa? Jos Nokian Series 60/80-alustoillekin on Putty saatu, niin miksei kukaan Amigalle ole väsännyt natiivia nykystandardeja noudattavaa ssh-clientia? (en pääse ainoallekaan shellikoneelleni kiinni Amigan nykyisillä ssh1:tä tukevilla clienteillä) Tätä kaikkea (ja vielä lisää) tarvitaan, että Amiga pääsisi edes samalle linjalle kilpailijoidensa kanssa loppukäyttäjän kannalta. Mutta entäpä sitten? Miten jatketaan? Mistä saadaan se pieni lisätuuppaus, joka saa massat kiinnostumaan mahdollisesta kolmannesta vaihtoehdosta? Ei riitä, että tarjotaan samat asiat, tuotteen/tuotteiden pitää olla jotenkin parempia, houkuttelevampia. Minä en ainakaan omista niitä rahoja, millä plattikselle saadaan ostetuksi myös kunnon softatukea. :-( | ||
| Fabio |
| ||
| Janne |
>Jotkut pärjää vähemmällä ja joillekin mikään ei >riitä. jokainen ottaa itse vastuun siitä mihin >rahansa kuluttaa, ja ei kannata aina uskoa mitä >markkinaihmiset sanovat vaan kannattaa itse >testata mikä sopii itselle parhaiten. No se on toki totta. Ei minun tarkoitukseni ainakaan ollut ehdottaa, että kukaan vaihtaisi suosikkiaan. Yritin itse vain selittää mihin perustan oman valintani ja mielipiteeni. | ||
| Janne |
>Ei riitä, että tarjotaan samat asiat, >tuotteen/tuotteiden pitää olla jotenkin >parempia, houkuttelevampia. Sehän se. Vuonna 1985 Amiga oli parempi, houkuttelevampi. Siksi se oli HYVÄ. En ymmärrä miksi on niin tavatonta peräänkuuluttaa samaa - jos joku siis meinaa Amigaa kehittää muussa kuin retro- tai puhtaassa harrastusmielessä. | ||
| Thematic |
| ||
| hooligan/dcs |
Kerro toi firman johtoportaalle =) | ||
| Boogie/GE |
Joo, samoin Turku, Lahti ja Keuruu. Erilainen stoori on ne harvat, jotka Amigalla siihen aikaan tekivät jotain edes puoliammatillista. Pelkkä A500/A2000 SCSI-interface levyineen maksoi niin maltaita ettei niitä harrastajat hankkineet. Juuri 80-luvun lopussa olin Amigoita/pelejä ja ohjelmia myymässä, joten näin aika läheltä massaa, en pelkästään harrastajia. Jos minun mielestäni todelliseen merkitykseen mennään, niin vain A1000:nen oli käänteentekevä, A500 ja A2000 enää lämmittelyä ja bisnestä tuon päälle. Vasta uusilla malleilla (A3000 ja myöhemmin A1200/4000) oli taas enemmän jotain 'käänteentekevää' kehitysmerkitystä. A3000:sta sai tilaamalla UNIX-koneena, tai mustana erikoistornina, mutta ei tällaisia myyty! Realismikin on sellainen asia, josta voi vaikka äänestää Käyttikset vaativat realismia - Huomaa kyllä, että me jotka käytämme Amigoita pääasiallisesti, joudumme myös tekemisiin muiden koneiden kanssa, toisin kuin ne jotka eivät - Tämäkin on silavantuoksuinen fakta. Käyttiksestä oheisohjelmineen saa jäävuorenhuippunkuvan muutamassa tunnissa. Jope: Niinpä, mutta KUKA Amigaa on suurelle yleisölle ollut tyrkyttämässä?! Se on oikein kiva kun osaa vaatia Amigalta samoja juttuja kuin mainstreamilta, kuka osaa vaatia päinvastoin. Mielestäni tuo edellinen ei osoita kovinkaan suurta älyä, jälkimmäinen enemmänkin, vielä pidemmälle menee se joka kehittää sitä mitä puuttuu - Eikös se uusi-suuruus ole aina tullut kulman takaa, yllätyksenä lähes kaikille? | ||
| Boogie/GE |
Janne: Vuosi 1985 oli aika b-busta, vain A1000:nen ilmestynyt ja sitä sai todella rajoitetusti. Harva oli tuolloin liikenteessä ja meistä luultavasti ø. Vasta 1987 toi A500:sen enipojille. Vai onko täällä joku joka hankki A1000:nen armon vuonna 1985 ? | ||
| Janne |
>A1000:nen ilmestynyt ja sitä sai todella >rajoitetusti. Harva oli tuolloin liikenteessä >ja meistä luultavasti ø. Vasta 1987 toi >A500:sen enipojille. Totta. Tosin 1985:n merkitys tietysti Amigan julkistusvuotena (A1000:ssa oli kuitenkin ne olennaiset upeat fiitsörit vaikka saatavuus ja hinta ongelma olivatkin) oli merkittävä asia. | ||
| Boogie/GE |
Siihen aikaan jokainen Fish-korppukin oli taivaan lahja (Fred Fish aloitti levydistrot loppuvuodesta 1985) ! Oi niitä aikoja Hekumoitiin Amiga1000:sta MBitin ja Printin artikkeleista, Amiga oli meikäläiselle must, mutta rahallisesti yhtä kaukana kuin saksalainen MB. Hey, heittäydyn aponköyteen ja... siirryn sulavasti legendaariseen vertaukseen. Jos nyky-Amigat olisi autoja, niin Mersuja ja Ferrareita. Tavallinen mummukka/papparainen ostaakin sitten Ladan ja hakee varaosat halvalla Biltemasta, kaikkea löytyy kivasti ja jälleenmyyntiarvokin on anuksesta. | ||
| Jope |
Nythän ainakin Hyperion kovasti puhuu, että lähtevät sillä asenteella, että pienen piirin ilo tuo OS4 tulee olemaan, mutta varmasti sielläkään ei pidettäisi pahana Amigan suurta läpimurtoa. Kauppiaana tiedät varmasti minua paremmin, millaiset haasteet on saada putiikki kannattamaan pienillä volyymeillä ja ostajamäärillä. Tuleeko ikinä mitään OS4:n jälkeen, jos ei lumipallo lähdekään pyörimään? Noilla firmoilla on niin paljon rahaa tässä jo kiinni, että siellä täytyy olla takana myös pitkän tähtäimen suunnitelma. | ||
| Joanna |
Amiga1000:sia olen muistaakseni nähnyt kaikkiaan kuusi eri laitetta vuosien varrella. Kaksi niistä oli yksityisillä jo ennenkuin ehdin ostaa omaa A500:stani, loput ovat olleet yliopistolla ja tutkimuslaitoksilla. Jope: Tuota en tiennyt Hyperionista... Ainakin Eyetech on aina (sen mitä olen nähnyt/lukenut) kertonut julkisuuteen tekevänsä (sitten joskus ruusuisessa tulevaisuudessa) isoa bisnestä näillä laitteilla. Toivotaan että Hyperionin kavereiden huumori kestää tehdä sitä harrastuspohjalta vielä muutaman vuoden. Siinä on kumminkin paljon korjattavaa, ajantasaistettavaa ja laajennettavaa ennenkuin sitä voi sanoa valmiiksi. | ||
| JPQ |
nimimerkki utelias muttei juuri nyt unelias. | ||
| Jope |
| ||
| Joanna |
Ah. niin juu., pariin muuhun tonniseen törmäsin myöhemmin kun teimme niihin 512-1M muistinlaajhennukset sisälle. Mutta ne eivät olleet enää 1000:n kuumana aikana. | ||
| Ville |
, DDR-muistit käyttöön jne. Ei siinä, kyllä tuo OS4 varmana pyörii tosi rivakasti AmigaOnessa (en ole päässyt testaamaan itse). Mutta silti esim. prossutehoo ois voinu laittaa varalle vaan nii paljon ku resurssit suo. Muuten, omaan classic-kokoonpanooni olen tyytyväinen kyllä, enkä katso sokeasti jotain megahertsejä ym. WB pyörii loistavasti jo nyt. Mukava harrastus tää Amiga... | ||
| Ibe U |
| ||
| Frn |
Prossutehoa on varalla niin paljon kun prossukortteja voi päivittää. | ||
| JPQ |
sisältävää jäähdytystä joka ainakin minulle aika plussaa. Tosin en tiedä onko AmigaOneista yhdessäkään PPCtä joka ei tarvi liikkuvia osia sisältää jähdystä. No Pegasos2 G3/600mhz on sellainen. | ||
| Seppo |
Tällä hetkellä noiden nykyisten AmigaOne-koneiden suorituskyky on enemmän kuin riittävä OS4:sen ja nykysovellusten pyörittelyyn. | ||
| KimmoK |
PPC CPU oli Hyperionin ja Amiga Inc:n valinta. MAI:n ArtisiaS oli ainoa tarjolla oleva PPC northbridge jossa oli AGP kyky. Rahaa ei ole ollut oman northbridgen (uuden Agnuksen?) tekemiseen. Ne ovat olleet rajoitteet. | ||
| itix |
No en usko että AGP-tuki oli merkitsevä sillä Pegasos II todistaa että se on mahdollista saada vaikka NB ei sitä tukisikaan. Mutta MAI Logicin ArticiaS taisi olla ainoa... esim. Marvell Discovery II on "communications controller". > Rahaa ei ole ollut oman northbridgen (uuden Agnuksen?) tekemiseen. Noh, ei kyllä aikaakaan tahi tekijöitä. | ||
| Joanna |
- Mac oli onniistuneesti tehnyt 68k-PPC siirron. - Oli jo olemassa PPC turboja joilla kehitystä voitiin tehdä ja osia kokeilla. - Voitaisiin luvata uusi käyttis myös turbotettujen klassikko-laitteiden omistajille - X86 laiteen teko olisi johtanut vaatimukseen niiden *kaikkien* tukemisesta, eikä yksilöllisen (= kopiosuojattu) raudan hinta kuitenkaan olisi ollut kilpailukykyinen. 604e/Mpx väylien siltapiirien ominaisuudet ovat olleet PPC puolella pitkään ongelma. Kyllähän sekä IBM että Motorola ovat jonkinlaisia viritelmiä myyneet julkisuuteen, mutta niihin verratuna Jopa April-S näyttää dokumenttien mukaan hemmetin hienolta. Lähinnähän se on ollut sitä ettei PPC:tä traditionaalisesti käytetä ns. pöytäkoneisiin (poislukien Apple-Mac, joilla on oma siltapiirisuunnittelu), jolloin esim AGP:t ja vastaavat ominaisuudet on olleet piireissä vähemmän tarpeellisia. | ||
| Thematic |
- aika moni ei tykkää x86:sta - osa AmigaOS:stä kiinnostuneista on liian "heikkoja", ja saattaisivat x86-raudalla liukua vähitellen johonkin toiseen järjestelmään. | ||
| Janne |
>saattaisivat x86-raudalla liukua vähitellen johonkin toiseen >järjestelmään. Emmekö ole aika syvällä (ongelmissa) jos tällaisiin perusteluihin joudutaan turvautumaan...? Eipä silti, ikävä kyllä olet aivan oikeassa että tuotahan syytä Hyperionkin väläytteli! | ||
| Miikka |
Onko se peggyn AGP 1X vai 2x ? Miikka | ||
| Janne |
standardiltaan (?) eli siis tukee toki samoja kortteja kuin 2x. Väittävät että Pegasos II:n AGP 1x on nopeampi kuin Articia S:n AGP 2x koska Articia S ei yllä ao. nopeuteen oikeasti. Mene ja tiedä ovatko oikeassa. Selvää on ettei kummankaan AGP ole muun maailman tasolla, mutta tärkein - eli se että voi moderneja käyttää AGP-ohjaimia täyttyy molemmilla. Tosin ajurit ovat sitten rajana. | ||
| ajk |
| ||
| Jupp3 |
| ||
| itix |
No mitäs vikaa siinä on? Muuta kuin että väärä endianess estää nykyiset OS4/MOS-tyyliset ratkaisut? @Miikka: 1x @Janne: "Väittävät että Pegasos II:n AGP 1x on nopeampi kuin Articia S:n" Marvellin siirtokyky näyttäisi olevan parempi kuin ArticiaS:n. Joskaan en usko että sillä on normaalikäytössä mitään merkitystä. Kiva bonus, ei mitään muuta. Oikeastaan tavallinen PCI-näytönohjain olisi ihan riittävän nopea näille koneille. | ||
| Thematic |
Sepä se, ja rakenne, jossa ei ole varsinaisen toiminnan kannalta mitään järkeä. Vaan näkymätön tuote saa paljon anteeksi, kunhan se myy. | ||
| Moderaattori |
|