Nuorin Saku-foorumin "jäsen"?...

Kirjoittaja Viesti   kitaramies94 Maanantaina, 27. huhtikuuta, 2009 - klo 17.56:    Tuli mieleen kun koulussa kavereille puhun amigasta niin usealle se on ihan hepreaa, eli eivät monet mun ikäset tiedä amigasta oikeestaan mitää... Oon 14 ja toukokuussa 15, eli oonko nuorin Saku-foorumin ns. jäsen?   Tohtori AvioTurmio Tiistaina, 28. huhtikuuta, 2009 - klo 2.13:    Veikkaan että nuorin olet, mutta olen itseasiassa katsellut noissa ulkomaisten Amiga foorumien ja käyttäjähaastattelujen kohdalla että aika yllättävän nuoria käyttäjiä (18-20 v) kuitenkin löytyy kohtuu useinkin että mitä ilmeisimmin Amigalle yhä tulee uusia käyttäjiä sitten kuitenkin vaikka pitkään kuvittelinkin että ne vain enää vähenisivät. Sillä kun lasketaan että periaatteessa ei oikein enää viimeiseen noin 10-vuoteen ole ollut niin houkuttelevia syitä että joku joka vain haluaa käytellä tietokonetta valitsisi nimenomaisesti Amigan ja tätä kautta alkaisi käyttäjäksi niin tuskin nuo nykyiset 18-20 vuotiaat sitten silloin 8-10 vuotiaana kuitenkaan ihan vain tietokoneen käyttämisen vuoksi ovat Amigan saaneet ja sitä tähän päivään asti käyttäneet, että kyllä niiden motivaatio liittyä Amigapiireihin varmaan jostain muualta tulee, mutta kiinnostaisi tietää että mistä. Eli esim. sinä Kitaramies94, mistä sinä olet mielenkiintosi Amigaan saanut ja onko se pelkkä Retropelaaminen niinkuin viestien perusteella vaikuttaisi kun lähinnä olet puhunut A600:sta sen verta kuin merkille olen pannut etkä esim. OS4:sta jne. Joten jos haluat uteliaisuutta tyydyttää niin kerrohan tarinasi Amigan käytön suhteen.   kitaramies94 Tiistaina, 28. huhtikuuta, 2009 - klo 8.35:    Okei eli: n. 5-vutiaana saatiin serkun vanha A600 ja todella hyviä pelejä, 12 alkuperäistä ja n. 30 kopiota. Ei paljon mutta tarpeeksi (nyt niitä on enemmän). Pienenä tuli pelattua pääasiassa Fire & Icea (joka on yhä lempipelini kaikista maailman peleistä), Superfrogia, Zoolia, Fury of the Furriesia, Cannon Fodderia ja montaa muuta... N. kolme vuotta tuli Amigalla pelailtua kunnes se meni rikki ja tyhmiä kun oltiin, vietiin se kaatopaikalle vaikka taisi vika olla vain levyasemassa ja virtalähteessä. Kaduttaa... Säästettiin kaikki pelit, joystickit, hiiret ja muut lisälaitteet. Sitten vuoden 2008 syksyllä ostin uskomattoman halvalla Amiga 500 paketin ja kun pelasin pitkästä aikaa vanhoja pelejä (varsinkin Fire & Icea) hyvä etten itkenyt =). Mutta silti A600 oli jotenkin lähempänä sydäntä ja piti semmoseen sitten tuhlata se 120 € (ostin aika ison paketin) ja nyt olen tyytyväinen kunhan saan vähän lisää RAMia A600:een... Eli ihan tunne-/muistopohjaisesti Amigasta välitän.   kitaramies94 Tiistaina, 28. huhtikuuta, 2009 - klo 17.13:    Mites muut? Miten ootte kiinnostunu Amigasta?   Bud Tiistaina, 28. huhtikuuta, 2009 - klo 17.44:    Ekan koneen a500 sain v.89 silloin tuli pelattua super cars, lotus, california gamesia ym vastaavia pelejä. Eniten taisin pelata Pinball Dreamsia. Pääpaino oli demoissa joita tuli kerättyä ja tällä hetkellä löytyy n. 500 kpl diskettiä. Seuraavaksi saapui taloon A1200 jossa oli silloin huikea 420mb kovalevy. Nykyisin kone tornitettu jossa voodoo 3 näyttökortti, cd ja dvd tallentavana asemana. Koneessa on demoja vaikka kuinka paljon ja moduleita ja muita musa tiedosto n. 3500 kpl. Niitä pidetään tunne arvoltaa niin arvokkaina että ei voi millään niitä hävittää. On tuolla talleessa a600.   kitaramies94 Tiistaina, 28. huhtikuuta, 2009 - klo 19.49:    Hmm.. tuli mielee et onko järkeä tornittaa... Jotenki tuntuu et vähän typerää ku Amigan oma ulkonäkö on omaa luokkaansa (hyvässä mielessä) ja ei Amigasta ole tarkoitus tehdä mitään supertietokonetta. Noita laajennuksia tuntuu olevan vähän liikaa ;| Mutta lisää vaan tarinoita. Vois oikeestaa alottaa uuden keskusteluaiheen...   jPV Tiistaina, 28. huhtikuuta, 2009 - klo 20.51:    Kiva nähdä nuoriakin Amigisteja toisinaan :-) Todennäköisesti olet nuorin täällä... varmaan keski-ikä on jossain 30 vuoden kieppeillä? Itse tutustuin Amigaan varmaan aika tyypillisen kaavan mukaan. 80-luvun lopulla C64:n omistajana alkoi näkemään hienoja juttuja Amigasta lehdissä ja sitten kavereilla/kaupoissa pääsi nauttimaan upeista äänistä ja graffoista. Ja lopulta sai raavittua rahoituksen omaan viissataseen. Pelikäyttöön tuskin kannattaa tornitella konetta. Varsinkaan vanhempia malleja. Aiemmin oli perusteltua esim. A1200:n kohdalla, kun halusi enemmän massamuisteja, zorro-väyläkortteja graffakortteineen hyötykäyttöä ajatellen jne.   Trynvald den lilla Keskiviikkona, 29. huhtikuuta, 2009 - klo 1.35:    Minä olla 7 vuosi   kimmok Keskiviikkona, 29. huhtikuuta, 2009 - klo 10.33:    Meidän Ilari (2.5v) diggasi MOSsia Saku kokouksessa. Ilarin iskällä on vaan Ilarin oman Amigan rakentelu pahasti vaiheessa.   JMA Keskiviikkona, 29. huhtikuuta, 2009 - klo 12.40:    jPV:n "tarinan" vois kopioda myös minun kohdalle. Eli 64:sen kautta amiga 500:seen. Siitä sitten 1200:seen, johon aikanaan tornitukset, PPC:t, ym. Nyt ollaan ihan PC:n (ja vanhan kunnon kuusnepan) varassa. Kunhan tässä rikastuu rittäävästi, niin kyllä amiga rautaa tulee varmasti taas hommattua.   jPV Keskiviikkona, 29. huhtikuuta, 2009 - klo 12.43:    Sukulaislapsetkin tykkäävät pelailla Amiga-pelejä, vaikka kotona onkin PS3:t guitarheroineen. Tosin kovin nuorelle tuntuvat Amigan pelit olevan monesti liian vaikeita pleikkaripeleihin verrattuna. Menestyksekkäitä pelejä ovat olleet esim. "kukantappopeli" Kid Chaos, Hugot, Worms, The Settlers, Lotus, Rod-land... nykyään on joypadkin niitä varten Amigassa, kun eivät oikein osaa joystickia käytellä. Joka kerta pitää kuitenkin päästä pelaileen heti ensimmäisenä :-) Kunhan vähän kehittyvät, niin pitää antaa vaikeempia klassikkopelejä ;) PS. anonyymitrollit vois vetää välillä wappusimaakin, jos vaikka jutut paranis.   Jope Keskiviikkona, 29. huhtikuuta, 2009 - klo 15.46:    Perustarina täälläkin, penskana sain neban, se päivittyi sitten myöhemmin Amigaan 89/90 taitteessa.   Mikko Keskiviikkona, 29. huhtikuuta, 2009 - klo 21.11:    Mulla taas hieman erinlainen tarina. Eka kone Commodore PC 10-III. Siitä sit vasta Amigaan. 90-luvun alkupuolella.   jpq Keskiviikkona, 29. huhtikuuta, 2009 - klo 22.27:    31vuotta ollaan ja sain ekan amigan joskus 93 noin. Oli vähän kiva ylläri kun odotti saavansa commodore 64 näin luovalle ihmiselle... ja käyttiksen ja muutaman ohjelman takia käyttelen edelleen joskus. kiire vähentää aikaa aika paljon kylläkin ja se että miten vähän on hommia jotka oikeasti mukavin tuolla tehdä.   amiga600er Torstaina, 30. huhtikuuta, 2009 - klo 8.02:    Ikään on 35 vuotta. Ensimmäisen tietokoneen sain omilla kesärahoilla ostettua vuonna 1986 huhtikuun tienoilla. c64c+1541c+pari joikkaa. Siihen tuli ostettu kasettiasemaa ja action replay ynnä muuta lisäsoftaa. Paljon tuli pelejä purettu ja trainattu ja kopioitua. Lähes kaikki pelit oli vuosien 1986-1992, mitä Suomesta sai. Kaikkehan ei Suomesta vaan saanut ja varsinkaan tuolla maaseudulla. Aina haaveilin amigasta, mutta ei ollut rahaa ostaa sitä. Tällä sotaratsulla c64c mentiin sitten vuoteen 1995, joilloin ostin omilla rahoilla pc 486. Ensimmäisiä c64 emulaattoreita tuli sillä kokeiltua. 1999 hommastin sitten pc II 450 Mhz koneen ja laitoin ensimmäisen amigaemulaattorin siihen. Edelleen oli polte, että jos joskus sitten saisin oman amigan ihan oman. vuonna 2004 hommasin ensimmäisenksi c64c+1541II+ muuta roinaa ja saman vuonna hommasin amiga500+ lisämuistin. Olihan se mukavaa päästä sitä amiga räpeltämään. En ollut tyytyväinen tai tarve ei ollut siinä. Hommasin amiga 600 ja amiga 1200, joita olen sitten laajennullut (samalla sain pari muutakin amiga konetta, jotka olen myynyt). Nykyään löytyy seuraavat laitteet c64c (jiffydos) + 1541 ultimate c64c (jiffydos) + sisäänrakennuttu 1581 c64c + 2* 1541II + action replay Muutama kasettiasema+ paljon levykkeitä+alkuperäisiä levypelejä c64dtv (modattu)+1541-III amiga 600+ 1mt chip lisämuisti +venäläinen laajennusmuisti 8mt fastram+kiintolevy+ whdload amiga 1200+blizzard 030@50+kiintolevy Tässäpä kaikki. Olen tyytyväinen amiga ja commodore harrastaja. Näillä aina silloin tällöin teen jotain. Rakentelen ja virittelen. En tiedä, milloin ne sitten hajoavat lopullisesti. Aika näyttää. Vuonna 2008 tuli osttetu sitten neliytimellinen pc. Tässäpä kaikki tietokoneet, mitä olen vuosien varrella tarvinnut. 80-luvun tietotekniikka-aikaa edelleen kaipaa. Odotin aina innolla uutta mikrobittiä ja c-lehteä. Nykyään en enää jaksa mikrobittiä lukea.   amigamies Sunnuntaina, 3. toukokuuta, 2009 - klo 19.20:    @Trynvald den lilla: vaikket varmaa tällä foorumilla paljoa vieraile nii tiedoksi vaan että useimmat 7-vuotiaat osaavat taivuttaa sanoja.   kitaramies94 Sunnuntaina, 10. toukokuuta, 2009 - klo 8.02:    Hei Amiga600er, onko sulla vielä niitä amiga 600:n lisämuisteja?   Thematic Torstaina, 18. kesäkuuta, 2009 - klo 17.16:    Kuusnepaan syvennyin pelien pelaamisen ja hieman tekemisenkin (BASIC) merkeissä, mutta tilalle tuli Amiga 1200 alkuvuodesta 1994, jolloin kävin lukiota. Muistan harkinneeni myös CD32:sta, mutta hintalappuhan oli suunnilleen sama, joten piti olla vähän kaukonäköisempi. Ohjelmointi Amigalla kuitenkin jäi lähes ajatuksen tasolle, työkalujen ja dokumentaation hankkiminenhan ei ollut C64:llä niin kiireellistä. Amiga toimii edelleen, ja sitä on merkittävästi laajennettu ainakin viidesti, ja esim. 40 GB:n ATA-kiintolevy on adapterilla kiinni phase5:n SCSI-ohjaimessa. Tuon jälkeen on järjestyksessä hankittu AmigaOne, Amiga 500 ja Pegasos, joista ensinmainittu on ollut jatkuvassa käytössä siitä lähtien, kun OS4-ennakko toimitettiin. Se oli jonkin aikaa myös ei-kaupallisessa yleiskäytössä.   Skry Tiistaina, 28. heinäkuuta, 2009 - klo 10.33:    Perustarina täälläkin, kuusnelosesta se kaikki alkoi. Sittemmin on ollut omistuksessa lukematon määrä viissatasia, pari A600 ja muutama A1200, joista viimeisin tuli silloin aikoinaan ahdettua at-torniin "kun kerran kaikki muutkin niin tekee". 90-luvun lopuilla rakkaani sitten vihdoin luovutti maallisen olemassaolonsa suhteen ja siirryin kokonaan Intelin ihmeelliseen maailmaan. Nyt, kutakuinkin ten years after, tuli hommattua A1200 jota nyt tässä sitten rakennellaan innolla ja surkealla budjetilla. Suunnitelmissa on myös 2,5v jälkikasvuston tutustuttaminen kyseiseen laitteeseen jo hyvissä ajoin, jos vaikka saataisiin sitä uutta verta vielä vähän lisää mukaan. Täytyy myöntää että siinä raavaan miehen silmät kostuivat kun avasin laatikon, ja pitkästä aikaa Amyn sulomuodot hivelivät vanhoja silmiäni. Juurille palaaminen on aina herkkä hetki.   APache Keskiviikkona, 29. heinäkuuta, 2009 - klo 1.32:    EHh... Itselläni eka kone oli kuluisa C=64, jonka taidot karttuivat melkoisesti. Tietotekniikka rupesi kiinnostamaan. Sittemmin pääsin ostamaan 1989 A2000B-koneen, vai oliko se vuosi 2000?..En muista.. Ostin koneeseen lisälevyaseman, sekä genlockin.. Pystyin tekemään vidoiden tuottamaan kuvaan live-efektejä.. MOnissa tapakusissa editoinkin tekstejä videonauhoihin. KUn koneen kapasiteetti rupesi käymään vähiin mietin turbon tai uudemmaan koneen ostamista. A4000/030 tui tähän kuin pyynnöstä vuonna 1992. Se olikin koneenani useita vuosia, kunnes.. käräytin sen noin 1996 Olin päivittänyt konetta useilla kymmenillä tuhansilal merkoilla jotka valuivat bittitaivaaseen Sain nalitonisen takaisin 3 vuotta sitten, enkä jumalauta siitä luovu.... Niin.... Amigan kautta tuli video-editointi harrastukseksi, sekä myös SCSI-laitteiden tuntemus.   Rakki Torstaina, 20. elokuuta, 2009 - klo 22.07:    Tässä mun 5 senttiä. Eka kone oli TMC-600 vuonna 1985. Harvinaisen koneesta teki se, että se oli suomalaista tekoa. Eipä kyllä, pelivalikoima oli muistaakseni Musta aukko ja Labyrintti. Koneen kohtaloksi muodostui äidin ullakon siivous n. 1991 -> kaatopaikalle, meinas mennä järki. Ovat meinaan aidosti harvinaisia ... 1987 sain vihdoin 2 C64:n + kasettiaseman + kaksi kasettia kämäisiä pelejä. Myöhemmin kaveriksi tuli levyasema (OC-118N) + kosolti pelejä. Huimaa Basic-ohjelmointia tuli niinikään harrastettua. Kone meni pikkuveljelle, joka myi sen pennillä eräälle tahvolle joka ei suostu sitä myymään enää takaisin vaikka on kysytty . 1990 taloon tuli 16v lahjaksi Amiga 500 ja tietenkin modulaattorilla (ei lisämuistia, ainoastaan 512kt vakiomuisti). Vuosien varrella koneeseen tuli hiljalleen 512kt lisämuistia, lisälevari jne. TV:ksi tuli tuliterä grundig koneen loppuaikoina. Kone tuli myytyä 200 markalla kun ostin A1200:n. A500 oli kyllä niin loppuun käytetty, että huh huh. A1200 tuli ostettua 1995 jonka ympärille tuli ajan myötä tornikotelo, 68030 Blizzard + 32Mt muistia, Micronikin tornikotelo, ensimmäinen zorro-laajennuskortti, 2.5gt Quantum Bigfoot, 4x CD-rom ja viimeisenä WLAN kortti. Olipa kaverina lukuisia modeemeja, mm. U.S Robotics 28800 josta tuli maksettua 1000 markkaa (urgh). Korppuja oli parhaillaan 2000 kappaletta ja CD-ROM:eja satakunta (kyllä, kaikki amigalle). Suomalaisissa Amiga BBS:ssä tuli pyörittyä n. 1995 - 1997 ja samalla sai nähdä kuinka BBS:t ja amiga harrastus tuntui inhottavasti hiipuvan vaikka tuolloin tarjontaa oli vielä suht hyvin. Ehkä parhaiten on jäänyt mieleen BBS:stä Hard disk cafe (muistaakseni Rovaniemeltä), sen sysopit HSTBullah ja Patrician olivat joskus hieman ärtsyä sakkia . Huvitti kun löysin tuosta a1200:lta vanhoja termiksen lokeja hdc:ltä ja muutamalta muulta suomalaiselta bbs:ltä. 1997 lähdettyäni opiskelemaan amiga alkoi jäädä ja 1998 - 1999 se jäi pölyttymään vuoteen 2005 asti jolloin aloittelin harraastusta uudelleen. Tämä edellä mainittu a1200 tuli myytyä pois muutama kuukausi sitten, olihan se 12 vuotta talossa ja nyt suunnittelen uutta konetta. Amigoja on ollut koko ajan ja niitä on ollut ainakin se 40 - 50 kappaletta (a500, a600, a2000, a1200, cd32) mitä milloinkin. A1000, A1500, A3000 ja A4000 ovat kokeilematta. Eka pc (kannettava pomi 166Mhz) tuli ostettua 1997 ja sen jälkeen on näitä kämäisiä pc:tä ollut tähän vuoteen saakka kunnes kone vaihtui Imacciin, tuntuu melkein samalta kuin Amiga-aikoina ja koneen käyttö on taas kivaa . Onhan tuossa myös C-One odottelemassa kasausta. Ai niin, ne korput ja cd:t - ne tuli toimitettua TOSEC-projektille koska näihin on tullut käytettyä aika paljon aikaa elämän aikana ja olisi tuntunut hieman turhalta hukata joitain harvinaisuuksia.   innos Perjantaina, 21. elokuuta, 2009 - klo 13.46:    Se siitä luulosta, että olisin ns. viimeistä amigasukupolvea. Protracker oli koukuttaja numero uno. Ikää 28.