AmigaOS seminaarityö

Kirjoittaja Viesti   drjhghhggh Sunnuntaina, 16. elokuuta, 2009 - klo 17.43:    CT20A2601 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö AmigaOS http://www.it.lut.fi/kurssit/08-09/CT20A2601/seminars/reports/Amiga_OS.pdf   kitaramies94 Sunnuntaina, 16. elokuuta, 2009 - klo 20.54:    Hyvää tekstiä   röhvessöri Sunnuntaina, 16. elokuuta, 2009 - klo 20.58:    En tiedä minkälaiset käytännöt siellä Lappeenrannassa on mutta sovitaanko että Wikipedia jätetään vastaisuudessa lähdemateriaalin ulkopuolelle?   jpq Maanantaina, 17. elokuuta, 2009 - klo 3.59:    Ainoahan todellinen ongelma toisin tuo väittää oli markkinointi (koska pceelle toteutus olisi rampattanut sen vallan) ja miettii missä oltaisiin jos pc tekniikasta olisi luovuttu vielä silloin kuin oli oikeasti useita vaihtoehtoja... ps. oliko tuossa asiavihreitä arvon röhvessöri? (en jaksanyt niin hyvin lukea).   Tohtori AivoTurmio Maanantaina, 17. elokuuta, 2009 - klo 8.01:    Ainoa virhe jonka itse huomasin oli Amiga 32CD = Amiga CD32 Ja tietysti sitten joitain koneita jäi mainitsematta ja lisäksi kun kyse oli OSseista, niin olisi varmaan ollut paikallaan mainita myös versiot 1.2 ja 1.3 koska ovat kuitenkin olleet laajalti käytössä A500 koneissa ja muutoinkin tietysti merkittäviä. Samoin olisi varmaan ollut paikallaan mainita että Kickstart aluksi käynnistettiin levykkeeltä ja myöhemmin sitten oli koneessa suoraan. Mutta kaikenkaikkiaan varsin mielenkiintoinen tutkimus, eikä mielestäni etenkään tällaisen tutkimuksen kohdalla ole tarvetta sorsia Wikipediaa vaikka röhvessöri sitä mieltä olikin. Yhtä laillahan vaikka lähteenä viitattu Amiga 4 - Exec kirja olisi voinut sisältää omasta päästä heitettyä / virheellistä asiaa. Ja toisaalta Wikipediaa oikeastaan tarkataan tällaisen artikkelin osalta varmaan tarkemmin kuin aiemmin mainittua kirjaa koska niin moni Amigisti lukee sen ja valittaa virheistä. Lähinnähän wikipedioissa heikkoa tietoa on ns. mielipide kysymys kohdat, eli vaikka sellainen että mistä johtui ettei Amiga OS poistanut PC:tä markkinoilta kun taas perusteellisessa tutkimuksessa mentäneen tarkemman tiedon varassa ja tehdään perustellumpia päätöksiä. Tämän tutkimuksen mielipide kysymys kohtahan on pitkälti heitetty samanperusteisesti kuin wikipedioiden vastaavat useimmiten heitetään. Eli ilman viimeisen päälle perusteellista tutkimusta ja vain sillä perusteella kuin äkkiseltään voisi ajatella syyksi esimerkiksi. Joten toisaalta voisi röhvessöriltä kysyä että jos nyt teen vastaavanlaisen tutkimuksen ja viittaan tähän tutkimukseen juuri tuohon mielipide kysymys kohtaan, niin kelpuutatko sen sitten paremmin lähteeksi kuin wikipedian? Mutta ihan mielenkiintoinen tutkimus kun tutkijat eivät ole sinänsä omanneet aiempaa kokemusta Amiga OS:stä, ja ihan hyvin ovat kuitenkin asiasta saaneet tongittua.   röhvessöri Maanantaina, 17. elokuuta, 2009 - klo 9.46:    Mitään suuria asiavirheitä en itse ainakaan huomannut. Mitä tulee lähteiden käyttöön, niin totean heti alkuun, etten ole teknisen alan "röhvessöri" saati professori tai tohtori muutenkaan. Humanistisella puolella voidaan olla lähteiden käytössä vähän erilaiset lähtökohdat, ja minä katson asiaa nimen omaa siltä kantilta. Wikipedia ei vain yksinkertaisesti kestä lähdekritiikkiä. Wikipediasta näyttäisi löytyvän tähän sopiva artikkeli. ;) http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4hdekritiikki @AivoTurmio Jos tarkoituksena on tutkia mielipiteitä, niin hyväksyn sekä wikipedian että tämän tutkielman lähteeksi erilaisista mielipiteistä. Faktatietona en kumpaakaan käyttäisi. Teknisissä tiedoissa viittaisin ennemmin vaikka CBM:n omaan kirjallisuuteen.   Jope Maanantaina, 17. elokuuta, 2009 - klo 12.16:    Mua hämmentää, että kickstarttia pitää aina jotenkin rinnastaa biosiin. Joo, prossu suorittaa molemmista koodia, kun kone bootataan ja molemmat tekee vähän rautatarkistuksia siellä koodissaan, mutta siihen yhtenäisyydet loppuvatkin. Amigan käyttis pyörii osittain kickstart ROMista (ennenkuin sitä aletaan patchaamaan), BIOS taasen sisältää standardoidun joukon IO-rutiineita ja kyvyn ladata käyttöjärjestelmän koneen muistiin pyörimään massamuistilta.. Ei sieltä perusbioksesta mitään moniajokerneliä löydy.. (ei nyt oteta huomioon noita linuxbiosksia tai asuksen webinsurffailubioksia)   kitaramies94 Maanantaina, 17. elokuuta, 2009 - klo 18.02:    Buhuu.. Heti ku tulee jotai uutta juttuu ni ei ku ettimää virheitä. Kyrsii tommonen   jes Maanantaina, 17. elokuuta, 2009 - klo 20.06:    Ihan mielenkiintoinen ja kattava seminaarityö.   hooligan/dcs Tiistaina, 18. elokuuta, 2009 - klo 8.38:    Sulatetut järjestelmät... Terminatorissa oli AmigaOS o_O? woot woot   arsipaani Tiistaina, 18. elokuuta, 2009 - klo 14.42:    www.cs.helsinki.fi/u/jplindst/exec.ps.gz Näitähän löytyy, onpa joku tehnyt amiga os "klooninkin", joka ilmeisesti on ollut nokialla käytössä... http://www.cs.tut.fi/~albert/BOAR/   Jope Tiistaina, 18. elokuuta, 2009 - klo 23.59:    Kitaramies, uutta juttua 15 vuotta vanhoista asioista. Miksi pitää kirjoittaa historiaa uudestaan väärin, kun oikeakin tieto on saatavilla?   jpq Keskiviikkona, 19. elokuuta, 2009 - klo 6.43:    kitaramies94: totuus on minua häiritsee asiavirheet varsinkin jos ne antaa väärän kuvan "tyttöystävästä". röhvessöri: tiedän ettet ole oli vain tai jotenkin arvasin mutta nimimerkkisi sai hyvälle tuulelle. hooligan/dcs: en tiedä noista mutta saamieni tietojen valossa amigaa on ainakin käytetty jossain teollisuus sovelluksissakin tarkemmin missä en tiedä.   Tohtori AivoTurmio Keskiviikkona, 19. elokuuta, 2009 - klo 22.52:    No ottaen huomioon että tutkijat lienevät käyttäneen internetiä tutustumis materiaalinaan ja toteavat tuon hieman ylimalkaisesti ilman lähdettä tai tarkennusta niin voivat viitata jopa sellaisiinkin materiaaleihin kuin Amiga Incin lehdistötiedosteet joissa puhutaan Amiga Anywhereistä kännyköissä vaikkei niitä sitten lopulta tullutkaan ainakaan massamäärin. Lisäksi sitten on tuo usein Amiga Dracoksi nimetty video editointi laite joka sitten hieman riippuu nääkökulmasta onko kyse Amiga tietokoneesta vaiko videoeditointilaitteesta johon on sulautettu tuo Amiga OS sisään.   Jakodemus Keskiviikkona, 19. elokuuta, 2009 - klo 23.29:    Dracoista tuli mieleen, että kuinka suuria muutoksia niiden käyttikseen on jouduttu tekemään, vai ovatko ne jotain 3.1+GCX virityksiä?   itix Torstaina, 20. elokuuta, 2009 - klo 23.15:    Seminaarityöksi ihan ok. Opinnäytetyössä noilla lähdeviittauksilla ei olisi päässyt läpi, mutta seminaaritöissä ei ole oikeastaan väliä mitä ja mistä kirjoittaa. Ne ovat vain harjoittelua.   kimmok Perjantaina, 21. elokuuta, 2009 - klo 8.57:    @arsipaani jo muinaista NokiaOS:ää tutkaillessa tuli väistämättä mieleen jotta mistäköhän olivat apinoineet asioita... ;-) No onhan monetkin pre-emptiiviset reaaliaikakäyttikset kovasti toistensa kaltaisia.   kimmok Perjantaina, 21. elokuuta, 2009 - klo 9.06:    ekasta työstä: - "Ne eivät siten pohjaudu edellisiin versioihin, vaan on kirjoitettu kokonaan uudelleen." AmigaOS:n neljäs sukupolvi nimen omaan pohjautuu edellisiin versioihin. Sehän on sisältänyt samoja binärejäkin. ja onhan siellä kirotusvirheitätietenni, mutta ihan mukava on lukea tommosta kun joku on viittinyt kirjoittaa suurelle yleisölle selkotekstiä amigasta   kimmok Perjantaina, 21. elokuuta, 2009 - klo 9.59:    NokiaOS... Niin, siis tuossa http://www.cs.tut.fi/~albert/DIP/DIP.fm.html taitaakin olla kuvattuna NokiaOS:n taustoja, NDA:sta lienee umpeutunut takaraja. Eli voitaneen sanoa että sitä Amiga käyttiksen "etäistä kopiota" käyttää tänäkin päivänä vielä sadat miljoonat ihmiset. mm. jokainen suomalainen, päivittäin. Amigamaisten käyttisten käyttäjämäärät ikäänkuin pomssahti wintous meinstriimin edelle....   arsipaani Perjantaina, 21. elokuuta, 2009 - klo 21.58:    /exec/core.c Licenced to: TTKK Signal Processing Laboratory Nokia Telecommunications hmm... enpä sitten tiedä mihin käytetty.   dfdfd Lauantaina, 22. elokuuta, 2009 - klo 15.54:    Pieni korjaus: "Alun perin AmigaOS ei sisällä lainkaan muistinhallintayksikköä (MMU, Memory Management Unit)." MMU on raudan ominaisuus, ei käyttöjärjestelmän.   Jope Sunnuntaina, 23. elokuuta, 2009 - klo 11.32:    Kyllähän se kävi sieltä saitilta ilmi, että tuo Albertin käyttis oli BOAR-nimisen ASIC-simulaattorin käyttis. Ei tuota koodia puhelimissa ole ajettu, vain siinä simulaattorissa jonka avulla on kännykän piirejä suunniteltu. Tuskin on enää tuotantokäytössä, vaan mistäs sitä tietää.   kimmok Maanantaina, 24. elokuuta, 2009 - klo 12.26:    @Jope Paitti ettei Nokia Telekommunikaatio kännykän piirejä ole suunnitellut. Rahoittajiksi näkyy luetellun melkolailla kaikki silloiset nuukian yksiköt, joten käyttäjiä lienee ollut useampi.   Jope Tiistaina, 25. elokuuta, 2009 - klo 21.09:    No tukiasemien, puhelinkeskusten ja wlan-korttien asicceja sitten. :-) Besides, eihän Nokia Telekommunikaatiota ole ollut olemassakaan muutamaan vuoteen, nykyäänhän puhutaan Nokia Siemens Networksistä. :-)