| Kirjoittaja |
Viesti |
    
mkl
| | Keskiviikkona, 17. marraskuuta, 2004 - klo 15.23: | |
Tuota toista threadia lukiessa, ja muutenkin, tulee mieleen kenellä on tekijänoikeudet ja valtuudet päättää MorphOS:ista? Voiko Genesi, joka käsittääkseni ei omista MorphOS:ia, vaikuttaa/estää/tms. MorphOSin porttaukseen mille tahansa PPC-koneelle? Onko oikeudenhaltijoilla motivitaatiota tehdä MorphOS:sia muulle kuin Pegasokselle?
|
hooligan/dcs
| | Keskiviikkona, 17. marraskuuta, 2004 - klo 15.58: | |
Hyvä kysymys. Mille plattikselle sitten pitäisi tehdä?
Mac taitaa olla unelmaa kun eivät luovuta dokumentaatiota hardiksesta, teronit taas ei maksa vaivaa.
|
Frn
| | Keskiviikkona, 17. marraskuuta, 2004 - klo 16.15: | |
mkl: Riippuu vähän siitä, onko maksettu ohjelmiston tekemisestä palkkaa. Jos ohjelmisto on tehty työajalla, sen oikeudet siityvät palkkaa maksaneelle yritykselle.
Jos on kyseessä vastikkeeton työ, joka on myyty yritykselle, oikeudet riippuvat tehdystä sopimuksesta.
En tiedä kumpi tilanne tässä on kyseessä.
|
MarkoS
| | Torstaina, 18. marraskuuta, 2004 - klo 11.55: | |
Frn: "Jos ohjelmisto on tehty työajalla, sen oikeudet siityvät palkkaa maksaneelle yritykselle."
Jos näin on työehtosopimuksessa sovittu, niin sitten. Muistaakseni esimerkiksi yliopistoissa oikeudet pysyvät tekijällä.
|
itix
| | Torstaina, 18. marraskuuta, 2004 - klo 13.20: | |
Ralph Schmidt ensi sijassa päättää MorphOS:sta ja suuri osa (kaikki?) Quarkista on hänen omaa koodiaan. Lisenssoitu tavara voi olla eri juttu.
|
KimmoK
| | Torstaina, 18. marraskuuta, 2004 - klo 23.05: | |
"kenellä on tekijänoikeudet ja valtuudet päättää MorphOS:ista?"
Hämärää on. Mutta jos uskoo sitä virallisen näköistä materiaalia mitä netistä löytyy niin oikeudet on Genesillä. Sitä en tiedä kuinka tiukasti oikeudet on Ralphilla joka sitten on kuitenkin osa Genesi:tä.
"Voiko Genesi, joka käsittääkseni ei omista MorphOS:ia,"
Onko jossain sellaista (virallisen näköistä) tietoa joka tuohon vittaisi?
"vaikuttaa/estää/tms. MorphOSin porttaukseen mille tahansa PPC-koneelle?"
Minähän tuota peikkoa olen vilautellut aikaisemmin paljonkin. Siis että "phase5 politiikka" jatkuu ja omaa rautaa puolustetaan kaikin mahdollisin keinoin, tällöin myös MOS olisi vain raudan myynnin apuväline. (en usko että muinaiset lupaukset klassikko ja apple "runtime" versioista olivat paljon muuta kuin PR puhetta)
Mutta. Kesällä tuli jonninlainen tiedoite että MOSsille olisi löytymässä oma asiakas. Vaan eipä ole siitä sittemmin kuulunut mitään.
Ja samaten pari päivää sitten Ralph oli kuulemma kieltänyt MOS:n myymisen pegasos käyttäjille.
Joten eipä tuosta ota selkoa. Ehkä oli jokin OEM asiakas joka teki oharit. Ehkä on jokin embedded asiakas jota ei desktop GUI (Ambient) kiinnosta.
"Onko oikeudenhaltijoilla motivitaatiota tehdä MorphOS:sia muulle kuin Pegasokselle?"
Buck sanoi pari päivää sitten niinkin että hän on kannustanut apple version tekemistä mutta MOS tiimi (Ralph?) olisi ollut sitä vastaan.
Loppuviimein: Ainakin minä olen pihalla kuin lumiukko.
|
itix
| | Perjantaina, 19. marraskuuta, 2004 - klo 0.33: | |
KimmoK: "Kesällä tuli jonninlainen tiedoite että MOSsille olisi löytymässä oma asiakas."
Olen kysellyt tuosta Matt Sealeyltä ja hänen mukaansa Ralph Schmidt ei ollut halukas projektiin. Se olisi sitonut liikaa resursseja. Jonkun täytyisi sovittaa MorphOS PearPC:lle, debugata bugit emulaattorista jne. Olisi siellä ollut joku kiinnostunut asiakas ilmeisesti.
Yksi probleema on siinäkin että noiden tyyppien palkat (varsinkin Gerber ja Stuntzi) ovat olleet jo pitkään maksamatta.
|
Frn
| | Perjantaina, 19. marraskuuta, 2004 - klo 1.48: | |
MarkoS: Luovan työn tekijänoikeudet pysyvät pääsääntöisesti tekijöillään. Poikkeuksen tekee ohjelmistotuotanto, jossa vastikkeellisesti tehtyjen sovellusten oikeudet siirtyvät oletusarvoisesti työnantajalle. Akateeminen maailma tekee tässä suhteessa poikkeuksen siinä, että myös työajalla tehtyjen ohjelmistojen oikeudet säilyvät tekijöillään. Tämä liittyy yliopistolainsäädäntöön, joka rajoittaa paljon yliopistojen hyötymistä tutkimuksellaan. Yliopistot eivät ainakaan vielä ole liiketoimintayksiköitä (suomessa). Spin-offejahan tämä tuottaa, mutta nämä ovat niitä tekijöiden yrityksiä.
Siis tuon akateemisen rajoituksen suhteen en ole varma miten laajasti se on maailmalla käytössä, mutta käsittääkseni tuo ohjelmistojen oikeuksien tapaus olisi melko yleinen muissakin maissa.
|
Frn
| | Perjantaina, 19. marraskuuta, 2004 - klo 2.01: | |
MarkoS: Ja edelleen, millään TES:lla ei ole tuohon merkitystä, vaan kyse on tekijänoikeuslaista. Yliopistot eivät oikein nykyisin saa hallinnoida tekijänoikeuksia, siksi tämä aiheuttaa poikkeuksen. Tuota oikeuksien siirtymistä on toki helppo kiertää, mikäli se molemmille osapuolille sopii. Jätetään kotitehtäväksi miten tämä varsinaisesti tapahtuu.
Itse aiheen kannalta on siis oleellista, onko ko. ohjelmistoa tehty palkallista työtä vastaan (mikäli tekijänoikeuslaki on tässä yhteneväinen Suomen lakien kanssa) ja ollaanko tehty jotain poikkeavia järjestelyitä. Ja jos palkkaa on maksettu, mikä yritys sitä on maksanut.
|
MarkoS
| | Perjantaina, 19. marraskuuta, 2004 - klo 11.14: | |
Seison korjattuna. Hemmetin 40 b § :-)
|
|