| Kirjoittaja | Viesti | ||
     KimmoK |
- asennuksen helppoutta - luotettavuutta (ei tilttejä, ei ikinä uudelleen asennusta) - turvallisuutta (ei viruksia, ei troijalaisia, ei takaportteja) - edullisuutta (mieluiten ilmainen) - keveyttä/nopeutta (pitäis pyöriä P133:lla 128Mb muistilla) Siihen pitäis saada palomuuri, meiliserveri, weppiserveri, fileserveri, ohjelmakoodifilejen versionhallinta jne. Luultavasti koneella hieman pyöriteltäis myös graafista käyttöliittymää, e-mail clientiä, väännettäs ja käännettäs koodia. Näitä vaihtoehtoja kun on miljuuna, tuossakin yksi: http://www.ekkobsd.org/platforms.php?nID=1 bsd:llä lienee luotettavin maine, mutta kun noitakin on niin monta ... linuxissa taas pyöris myös esim intent ADK / AmigaDE SDK... Pitkässä juoksussa raudaksi vaihtaisin passiivijäähdytetyn powerpc laatikon. | ||
| rturja |
Tietoturvan ja systeemi/softapätsien ylläpito onnistuu muutamalla komennolla. Toisin kuin Loonixissa fiksuin tapa asentaa softat on käyttää "ports-kokoelmaa" ja kääntää kaikki itse, vaikkakin myös binääriupdatet ovat mahdollisia. Toisaalta softan kääntö ja ylläpito portseista on todella simppeliä. > Siihen pitäis saada palomuuri, meiliserveri, > weppiserveri, fileserveri, ohjelmakoodifilejen > versionhallinta jne. Luultavasti koneella > hieman pyöriteltäis myös graafista > käyttöliittymää, e-mail clientiä, väännettäs >ja käännettäs koodia. Kaikki noista onnistuu ja kernelitasolla voi valita kahdesta palomuurista yhdessä tai erikseen. Portatut softat löytyvät: http://www.freebsd.org/ports/index.html > linuxissa taas pyöris myös esim intent ADK / AmigaDE SDK... Porukka ajaa freebsd:n loonix ABI:n alla Oraclea ja SAP:ia joten luulisi että nuokin futaisivat. > Pitkässä juoksussa raudaksi vaihtaisin passiivijäähdytetyn > powerpc laatikon. PPC-tuki on vielä FreeBSD:llä lapsenkengissä, Open/Netbsd:ssä parempi. Lisäinfona se, että FreeBSD:n dokumentaatio ja man-paget ovat todennäköisesti avoimen lähdekoodin käyttiksistä parhaat - RTFM-menetelmällä hiukankin tietokoneista jyvällä oleva henkilö pääsee pitkälle. | ||
| KimmoK |
Sitäpaitsi punanahkainen sarvipää ois tyylikäs logo koneen keulassa...   Lisää käyttökohteita: - kodin automaation ohjaus ja "loggeri" - weppikameraserveri - printteriserveri - skanneriserveri - käännösklusteriserveri - rc5 / seti / whatever höpöhöpölaskenta serveri - 3D rendausnode / serveri Mutta joop, aivan kaiken ei tarvitse onnistua samassa purkissa. Eikä ainakaan heti. | ||
| rturja |
Serveripuolesta sen verran että NFS/NIS tuki on kernelitasolla - itse en tuota ole käyttänyt, mutta ymmärtääkseni FreeBSD toimii suoraan myös NFS-servona ilman sen kummempaa kikkailua. Samaten sambamounttaus on kernelissä modulina/sisäänrakennettuna riippuen kernelin konffauksesta. Lisää käyttökohteita: - weppikameraserveri Apassi/PHP tjsp toimii heittämällä, webbikameran kytkennästä en uskalla menä sanomaan mitään, mutta portsista varmaan löytyy asiaan liittyviä softia. - printteriserveri Samba,lpd jne. toimii - käännösklusteriserveri - rc5 / seti / whatever höpöhöpölaskenta serveri Höpöhöpöklientit löytyvät samaten portseista/packageina - 3D rendausnode / serveri Taitaa mennä tuon linux-ABI emulaation alle, tuo ABI-emulaatio ajaa softia suurinpiirtein samoilla tehoilla, kuin natiivi linuxkin (kuulemma osaa jopa nopeammin!) Itelläni on kotona ollut printti/dns/jne. servona 486/66 32 megalla ja toimii tahmaamatta sillä kuormituksella jota mun kotikäyttö on vaatinut. Muutama FBSD on sitten siellä täällä ihan puhtaassa palvelin ja palomuurikäytössä. Jos päädyt demoniin, niin mulle voi laittaa mailia ja kysellä vinkkejä tarpeen vaatiessa. | ||
| itix |
| ||
| Jon |
Millä toimivuustasolla esim. DragonFly BSD on? | ||
| JPQ |
| ||
| rturja |
NetBSD:n fokus on toimia kaikissa vempeleissä alkaen mummon kahvipannusta - tuettojen platformien määrä on siis iso, mutta varsinaista erikoistumista ei ole OpenBSD:n fokus on tietoturvassa ja kryptografiassa ja laitetuki on sitten myös hieman supeampi kuin Net:in FreeBSD:n fokus on tehdä teknisesti mahdollisimman hyvä ja toimiva palvelin tai desktopkäyttis rajattuun määrään arkkitehtuureita, tällä hetkellä tierI laitteita on 32/64bit Intel ja AMD-suorittimet, Sunin ultra ja Alpha. Työn alla lisäksi Powerpc. Net/open eivät pyri niin suureen käyttäjäystävällisyyteen esim installissa, kuin freebsd, mutta kaikki variantit jakavat tiettyjä yhteisiä ominaisuuksia: - Hakemistorakenne - bsd:t ovat keskenään symmetrisempiä, kuin esim. linuxin distrot - Portsin ja kernelisorsan hakeminen CVS:stä ja työkalut joilla nouto tehdään. BSD:t ovat sorsalähtöisiä ts. suositeltava tapa päivittää systeemi ja asennetut ohjelmistot on sorsasta, ei binääripätsillä. (Tietty "bloatware", KDE, Mozilla jne, on ehkä kuitenkin järkevämpää hakea ja asentaa binääripaketteina...) -Eri projektit jakavat keskenään koodia. Toisaalta BSD-lisenssi ei hirveästi muutenkaan rajoita koodin käyttöä DragonflyBSD on FreeBSD 4.x sorsista irtiotettu oma projektinsa - Matt Dillonilla ja Core-teamilla meni sukset ristiin vähän samalla tavoin kuin aikanaan Theo deRaadtilla NetBSD:n Core-teamin kanssa. Syynä on osin 5.x-version mukanaan tuomat mullistukset käyttiksen ytimessä, mm täysin uudet threadaus ja moniprosessorirutiinit ja kernelin muuttaminen suurilta osin re-entrantiksi. Matt oli eri mieltä etenemistavasta ja Dragonfly lähti tästä. En itse ole seurannut DF:ää hetkeen, viimeksi ymmärtääkseni DF:n status oli suunnilleen toimiva (boottaava?) kerneli | ||
| Jon |
Mutta entäpä Linux? Uusi kernel-versio tuli jokin aikaa sitten ulos, ja sen hehkutettiin tuovan lisää nopeutta. Miten Linux ja BSD vertautuvat teknisesti? Linuxien asentaminenhan on pääsääntöisesti helppoa rompuilta, kernelien kääntöä yms. en ole harrastanut. | ||
| cahva |
FreeBSD:llä tosiaan nuo softan asennukset ovat valovuosia edellä noita linuxin vastaavia asennus-systeemejä. Itse kyllästyin kotona Linuxin tiedostorakenteeseen kun ohjelmat tuppasivat asentumaan vähän joka paikkaan eli sellaista selkeää tiedostorakennetta jäin kaipaamaan. Frisbiissä nuo ohjelmat asentuvat fiksusti juuri sinne minne haluaa eikä tarvitse sen kummemmin säätää kun portsissa on määritelty kaikki jo suhtkoht oikein. Olen siis periaatteessa aika noob linuxin ja freebsd:n kanssa mutta freebsd jotenkin viehätti enemmän.. | ||
| Jon |
| ||
| rturja |
Henk koht käyttöön freebsdhen muuten saa myös käyttöön intelin C++ kääntäjän (toistaiseksi sama, kuin linuxin). Tietty jos on lisenssi jo olemassa tuolle niin sitähän saa käyttää. Yksi juttu jonka unohdin mainita, mutta joka on hyvä tiettää alusta alkaen Freen kanssa on noiden versioiden nimityskäytäntö, koska se saattaa aluksi olla hieman hämäävä. RELENG tai RELEASE ovat molemmat termejä jotka tarkoittavat vakaata virallista versiota. STABLE tarkoittaa betaa ja CURRENT on sitten kaikkein tuoreimman koodin sisältävä alfa. Nämä on hyvä tietää, kun lähtee päivittämään käyttista cvs-puusta |