Syy hankkia Amiga !

Kirjoittaja Viesti   Olli Koskinen Lauantaina, 31. maaliskuuta, 2001 - klo 19.35:    Aikoinaan kun ostin Amigan niin ainut syy oli siihen Turboraketti-peli. Suureksi ilokseni huomasin tämän olevan nykyään ilmaisversiona AmiNetissä. Toinen neuroottinen (ilmainen?) on HUNT. Se ei grafiikalla jyllää, mutta tappamisen meininki on loistoluokkaa...   Juha-Pekka Kuusela Tiistaina, 3. huhtikuuta, 2001 - klo 12.54:    Sain lahjaksi aikoinaan amigan kun c64:sia ei enään oikein kaupasta saanut.(tosin vain Amiga 500Plussan) Ja jäin koukkuun ja koulussa tutustuin windowssin ja koin ensi vihastumiseni.Nykyään kovempi amiga pöydällä.   Tripper Tiistaina, 3. huhtikuuta, 2001 - klo 14.40:    J.-P. Kuusela: Samoin ! Pyysin faijalta '90 jouluna lahjaks kuusnepaa, niin se sano et hankitaan nyt edes Amiga, joten en kauheesti valittanu. Kone oli ihan perus A500 ilman mitään kamaa(Superman peli oli sentäs ;), kun rahat oli siihen aikaa yhdellä sun toisella hieman tiukilla. Sitä konetta ei enää ole, kun ostin A1200:n (ja monta muuta sen jälkeen ;).   Thematic Tiistaina, 3. huhtikuuta, 2001 - klo 22.39:    Viime aikoina ei ole 100% Amiga-pelejä - niitä syitä- ilmestynyt, muttaPayback on ainakin hieno esimerkki.   Jontsa Perjantaina, 6. huhtikuuta, 2001 - klo 10.16:    Aloitin joskus jurakaudella kuusnepalla, sitten ostin A500:sen. Ja sitä sitten käytin pari vuotta. Jo silloin tiesin että tässä on sitä jotain, kun vertailin koulun PuuCee myllyihin. Nyt pöydällä (tai oikeastaan lattialla metrin serveritornissa) lepää kunnon Amiga mylly, jolla teen paljon töitäni. Vaikka pelirintama ei ole läheskään samaa tasoa kuin PuuCeellä ja WinBlowsilla, löytyy Amigallekin paljon hienoja pelejä ja se riittää minulle. HereticII oli loistava, Paybackiin tuli riippuvaiseksi, en jaksa odottaa Shogoa ja/tai FreeSpacea. Ja tietenkin aina ykkösenä pelilistallani...Brutal Homicide ja Damage!   IKE Perjantaina, 6. huhtikuuta, 2001 - klo 10.59:    Haluaisin tietää kuinka yleinen ilmiö "ostetaan Amiga, ei C64:sta" sakulaisten keskuudessa on. Itsellänikin nimittäin kävi näin. Itselläni on Amiga myyntimiehen ansiota, lähdettiin ostaan C64:sta. Miten sinä, rakas foorumin lukija, päädyit Amigaan ja minä vuonna? Tripperille terveisiä, muistaakseni itsellänikin oli joulu 1990. (ainakin muuntajan pohjassa on vuosiluku 90). Hmmm... pitäisiköhän minun ruveta laatimaan Sakun vuosittaisia lukijakyselyitä? :-)   Kure Perjantaina, 6. huhtikuuta, 2001 - klo 13.19:    Isä osti jouluna '87 Amiga500:n ja monitorin, muistaakseni c128:kin oli harkinnassa, tiedä sitten miksi juuri Amigaan päätyi.. Kai isukin piti jotain työjuttuja tehdä sillä (toisin kävi). :) No, hyvä niin... että siis päätyi Amigaan.   Mika Hanhijärvi Sunnuntaina, 8. huhtikuuta, 2001 - klo 12.03:    No mun tietokoneharrastus alko vuonna '82 kun isä toi aina välillä töistä, siis työpaikan atk-kerhosta, kotiin VIC-20:n. VIC oli mun eka kosketus BASIC-kieleen, vaikka ei VIC:llä hirveästi tullut vielä itse koodailtua, vain pelailtu joitain valmiita pelejä. Mutta sitten vuonna '84 kaikki muuttui, kun isä osti kotiin C-16:n, jota sitten laajennettiin lisämuistilla joka antoi BASIC käyttöön 64kt C64:n 38kt:n sijasta. C-16 oli aika ristiriitainen vehje, toisaalta se oli loistovehje C-64:n verrattuna uudemman ja paljon paremman basicin, konekielimonitorin ja suuremman käytössä olevan muistinsa ansiosta, toisaalta siitä sitten puuttui spritet ja äänipiiri oli eri kuin C-64:ssa :P Noiden puutteiden takia C-16:n pelitarjonta oli aika pientä suomessa ja kun pelejä oli vaikea saada, niin kiinnostuin ohjelmoinnista toden teolla ja lopulta omatekoisia pelejä oli jotain 20-30 kasetillista :) Joskus '88 serkkuni sitten saivat A500:n ja kävin monesti sitä ihastelemassa ja pelailemassa pelejä. '89 heidän vanhemmat olivat erota ja kun A500 olisi jäänyt toiselle pojista niin ostivat toisen kappaleen A500:a. mutta sitten eroa ei yllättäen tullutkaan ja toinen koneista jäi ylimääräiseksi,ja minä ostin sen sitten kesätyörahoilla itselleni. Aina siitä lähtien olen käyttänyt Amigaa :) '94 tuo A500 sitten otti ja hajosi :( Ja ostin sitten tämän nykyisen A1200:n EsCom:n Magic-paketissa. Nyt Vuosi sitten siirryin sitten tavallaan takapakkia :) Onnistuin siis ostamaan täysin käyttämättömän ja avaamattoman C-64c paketin :) Aika löytö vuonna 2000 :)Lisäksi tuo C-16 on yhä mulla ja toimii edelleen, vain poweri on rikki, pitäisi jostain hommata uusi.   Janne Sirén Sunnuntaina, 8. huhtikuuta, 2001 - klo 14.39:    Mika: Mielenkiinnosta, mistä löysit moisen C64-paketin? :-)   Mika Hnhijärvi Maanantaina, 9. huhtikuuta, 2001 - klo 4.27:    No ei se oikeastaan mun löytöni ollut, onnistuin vaan saamaan käpäliini yhden tommoisen :) IRC:ssä #AmigaFIn:llä noita mainostettiin :) Jonkin firman varastojen uumenista löytyi ymmärtääkseni vanhojen unohdettujen roinien siivouksen/poiston ja inventaarion yhteydessä kohtalainen läjä noita paketteja :)En nyt juuri muista oliko se firma aikanaan ostanut nuo koneet Triosoftin tms jälleenmyyjän konkurssipesältä muun varaston mukana, vai oliko nuo ostettu myytäväksi sille jälleenmyyjälle joka sitten meni nurin. Jotenkin se trioSoftin nimi kummittelee mielessä, en kyllä muista just oliko siitä kyse. Jokatapauksessa nuo koneet sitten aikanaan hautautui varastoon ja unohdettiin.   Jupp3 Keskiviikkona, 11. huhtikuuta, 2001 - klo 8.40:    hmm... Miksikähän kukaan ei vielä ole tällä osastolla kehunut DynAMItea? No, käytänpä tilaisuutta hyväkseni, ja teen niin ;) Itse vaihdoin suoraan C-64:sta (tai eihän se mihinkään hävinnyt, vaikka CIA olikin särki...) Amigaan, isä tosin neuvoi ostamaan mielummin PC:n, koska hitaita 486-koneita alkoi saamaan jo alle kymppitonnin!!! No, käytetty A1200 löytyi, ja ostin siihen kaverini Pasi Kovaselta muka toimivana ostaman viallisen 4mb muistikortin... Alkuhan meni AMOSilla ohjelmoidessa, ja Imaginella rendatessa ;) Jostain siihen ilmestyi 40mb kovalevykin... No, 18-vuotispäivänä sain 'reilusti' rahaa... Ajokorttiin kai ne olisi pitänyt käyttää, mutta 060:han minä ostin... Paikallinen (KLA) Data-Info suostui vaihtamaan wanhan 2-puolisen 4mb SIMMin 1-puoliseen... Ilmaiseksi... Olipa vielä nopeampikin... Ei ollut pahemmin vauhdin turmaa 060:lla ilman FASI- muistia... Muistaakseni ylsi 2MIPSiin Sysinfon mukaan. No, viime kesänä pistin tornin, ja varasin Gentle Eyeltä PPC:n, joka on tulossa 2 viikon sisällä... No, about 1kk sitten lueskellessani Amibenchia, löysin ilmoituksen, jossa myytiin BPPC 060 + 160 mhz PPC ja BVision... Pakkohan sitä oli kysäistä... Satuin olemaan ensimmäinen, joten sain sen varattua. Ja tulihan se jopa perillekin ;) Asennus oli hieman tuskaisa, koneessani oli ennestään Power Flyer, ja Z2, onnistuin jopa irroittamaan yhden pintaliitosvastuksen BVisionista... Pakkohan se oli itse juottaa kiinni... Onnistuin jopa ;) Sitten vain Gentle Eyelle juhlallinen 'perun PPC-tilaukseni'-puhelu... Ja wanha 060:kin meni uudelle, onnelliselle? omistajalle... Suunnilleen tuollainen minun 'historiani' on... Paitsi, että sain juuri ostettua täysin toimivan C-64:n ;) Pitäisi kai lähteä vähitellen kouluun... J-P   Ville Keskiviikkona, 11. huhtikuuta, 2001 - klo 11.14:    Omistaja on onnellinen... :)   kimi Perjantaina, 20. huhtikuuta, 2001 - klo 8.55:    Syy miksi hankin Amigan oli se kun näin spaceballsin demo 9 fingres A500 ja Amiga oli pakko saada. Ensin viissatanen ja sitten mighty A1200:nen   Ari Luukkonen Perjantaina, 20. huhtikuuta, 2001 - klo 11.34:    Tietokoneharrastukseni alkoi joskus vuonna 1984, kun ensimmäistä kertaa pelasin kaverini luona ja kaveriporukassa kuusnepalla Murder nimistä tekstiseikkailua, jossa oli jopa varsin hyvin käytetty kuusnepan grafiikkamerkkejä hyväksi. Itse sain kuin sainkin vanhempani hankkimaan minulla kuusnepan lähes kahden vuoden taukoamattoman valituksen jälkeen :-) (huom! olin tuolloin 12 vuotias). Sain kipinän hankkia Amigan, kun pelasin lukion hyppytuntien aikana kaverini Amiga 500:aa joskus 1990. Varsinkin Hostages pelin pelaaminen, sekä Ports Of Call laivanvarustamosimulaation kaksinpelimatsit nostattivat kiinnostukseni silloin vielä melko tuoretta konemallia kohtaan. Yhden kesän mainoksia jaeltuani sain säästetyksi rahat oman A500:n hankkimiseen, ja vuonna 1991 kyseisen laitteen sitten hankin, ja vielä puolen megan lisämuistilla ja ulkoisella lisälevarilla varustettuna. Nykyisen Amiga 1200:ni hankin vuonna 1994, juuri viikkoa ennen armeijan harmaisiin astumista :-) Vaatimattomasta pöytämallista on vuosien saatossa kasvanut Power Toweriin tornitettu tehopakkaus, jonka sydämmenä sykkii yhä vanha kunnon Commodoren emolevy (ei siis Escomin), ja lisäpotkua antaa Blizzardin 603e PPC kortti, jossa on myös 25 MHz:n 68040 prossu FPU:lla. Tornituksen yhteydessä lisäsin koneeseeni myös Z4 väylälaajennuksen, tosin sittemmin rahatilanne on muuttunut niin, että siihen ei ole ollut vara ostaa Zorro kortteja (vielä) :-I ... Amiga 500:ni annoin pois vaihdossa A1200:aan, mutta minulla on yhä vanha kunnon kuuslankkuni tallella -tosin en juurikaan käytä sitä enää. Sittemmin olen myös hankkinut Pleikkarin ja vasta äskettäin Pleikkari 2:n, mutta en ole koskaan hylännut Amigaani.. Amiga - Back for the future, not for the past   Janne Sirén Lauantaina, 21. huhtikuuta, 2001 - klo 13.47:    Mielenkiintoista vertailla tyypillistä suomalaista Amiga-tarinaa ja esim. sitä mistä kuulee vaikka jenkkilästä - siellä Amiga-yhteisö on näppituntumalta 20-vuotta vanhempaa kuin täällä. Meillä Amiga on ollut paljolti teinien mikro, josta sitten ollaan kasvettu amigisteiksi (tai siirrytty muihin koneisiin), siellä se taas on ollut paljolti ammattilaisten videomasiina. Sain ensimmäisen tietokoneeni jouluna 1986, se oli Commodore 64 - Amiga oli kyllä tuolloin jo julkaistu, mutta se ei ollut vielä erottunut tutkassani. Isälleni myyjä oli suositellut Commodore 128:ia jota tuohon aikaan markkinoitiin, mutta sain kuitenkin sen 64C:n eli sen uudenmallisen kuusnelosen. Harmittelin tuota jälkeenpäin, mutta eipä isäni noista tiennyt - eikä jälkiviisaasti 128:ssa olisi paljon muuta kuin sitä teknofriikkiarvoa ollut. Kaverillani oli kuitenkin 128 ja kaipa olin vähän kade. :-) C64 oli hauska lauta, muistan ensimmäisenä jouluna pelanneeni mm. Winter Gamesia ja piirrelleeni C64:n merkkigrafiikalla joulukuusia. Those were the days. Laite oli tietysti kytketty olohuoneen telkkariin - talon ainoaan silloin. Sain siihen oman telkkarin näytöksi seuraavana vuonna ja Commodore MPS-1250 -matriisikirjoittimen (jonka viimein heitin roskiin pari vuotta sitten sen lojuttua kaapissa pitkään) joka valittiin viisaasti sen sisältämän Amiga-liitännän (ts. centronics) takia... Amigaan tutustuin ensikerran kaverillani, ja muistan elävästi ainoastaan Say-ohjelman. Se oli magea, miljoona kertaa hienompi kuin kuusnelosen SAM. Siitä sitten kaveripiirissä, jossa C64 oli vallitseva kone, Amiga alkoi innostaa - sitä kuolattiin MikroBitistä jne. Joku lähempi kaverini sai Amigan ennen minua, mutta eipä kauaa kestänyt kun sain omani - se oli keväällä 1988 tai 1989 (kumpana vuonna KS 1.3 ilmestyi?). Se oli joka tapauksessa sitä aikaa kun AmigaOS 1.3 oli juuri ilmestynyt ja kaverini sai vielä 1.2:n, minulla oli uunituore 1.3 mutta vielä vanha Agnus (eli en myöhemmin saanut megan chippiä). Siinä tuli englanninkielinen 1.3-manuskakin. Ostimme koneen Triosoftilta Tikkurilasta ja muistan että mukaan saatiin tai ostettiin (toinen taisi kuulua hintaan) pelit Outrun ja Falcon, jotka valitsin vapaasti. Falcon oli ehdoton killer-game siihen aikaan kaveripiirissäni. Sitä ihmeteltiin joukolla -"kaikki" ostivat sen koneensa mukaan. Olihan sen grafiikka aivan upeaa ja ulkonäkymät siistejä. Pettymyksekseni Outrun ei toiminut koneellani ja palautin sen kauppaan - en muista sainko jonkun toisen pelin tilalle ilmeisesti. Koneessa oli kuitenkin joku vika joka korjattiin vasta kesäloman aikana (en raaskinut viedä muuten toimivaa konetta heti huoltoon). Siitä se sitten alkoi. Megan lisämuisti aika pian, sai Falconiin lisäpotkua, sitten 90-luvulla Amigan jo kamppaillessa olemassaolostaan PC:n kanssa purkki-innostukseni sai hankkimaan A590:n 52-megaisella Quantumilla ja 2 Mt:n muistilla. Philipsin monitorikin tuli jossain välissä. Noihin aikoihin kaverit alkoivat jo loikkia PC-puolelle ja muistan itsekin kaverilla yhden pitkän kuuman kesän joka meni Railroad Tycoonia pelatessa. Upea peli - ostin myöhemmin Amigallekin ja ilokseni Amiga-versio oli graafisesti hienompi kuin PC:n... Kaveripiiri hajaantui ylä-asteen ja lukion tullen luokkajaoissa ja myös muutenkin kiinnostuksen yms. kohteissa. Sain muutamia uusia frendejä joille Amiga oli edelleen tosi påp ja niinpä vuonna 1992 sitten kuolattiin A1200:aa heidän kanssaan. Oma PC-kärpäseni oli puraissut hetken, mutta noihin aikoihin myös Amiga-valveutuminen alkoi - aloin hiffata että tässähän on jotain muutakin kuin vain pelien nopeus tms. pelissä. A1200:n sain kesällä 1993. Siinä oli 120 Mt:n kiintolevy ja ensihetket menivät rajallisten AGA-ohjelmien kanssa leikkimiseen. Muistan kuinka ennen koneen hankintaa olimme laskeskelleet kaverin kanssa esim. kuinka nopeasti Vista renderöisi jotain A1200:lla verrattuna A500:n. :-) A500:ssani oli jonkun itse tekemä 14 MHz:n "turbo", jonka olin jossain vaiheessa ostanut ja arvostelin mm. comp.sys.amiga.reviewsiin (löytyy Aminetistakin). Amiga-harrastus jatkui Sakun merkeissä vuodesta 1993 ja MikroBitissä työnäkin vuodesta 1995 vuoteen 1997. Aktiivinen Amiga-harrastamiseni loppui oikeastaan niihin aikoihin, ja siirryin enemmän Amiga-yhdistyksen ja -yhteisön pariin - tietokoneenani käytin PC:tä. PC:n olinkin ostanut viimein Commodoren konkurssin myötä 1994 ja päivitellyt sitä sitten vuosien saatossa (uusin melkein kokonaan vuonna 1998). A1200 laajeni noina vuosina 93 - 97 vielä 030-turbolla, kahdeksalla megatavulla muistia, 1,7 gigatavun kiintolevyllä, Q-Drive-romputtimella ja OS 3.1:llä. Vuonna 1999 ostin vielä OS 3.5:n, mutta enemmän olen sitä käyttänyt Amiga Forever -emulaattorin kanssa joka edelleen on PC:ni kiintolevyllä. Ostin AF:n samoihin aikoihin. Amigani myin viimein kesällä 2000, samoin vanhat pelini. Jäljellä on vielä mieletön kokoelma Amiga-lehtiä, MikroBittejä ja muutamia kirjoja joista aion pitää kiinni - ovat muistoja. Lisäksi laatikollinen Amiga-promokrääsää lähinnä 90-luvun lopulta, muutamia strategisia romppuja AF:ää varten (säästin mm. CEd 4.0:n) jne. Ja tietysti Saku-piireistä koko joukko valokuvia, nippu mappeja täynnä papereita, kirjeitä yms. Muistot kultaantuu, sure, mutta kyllä mun aina välillä tekis mieli palata siihen "viattomaan" aikaan ennen tätä kaikkea kun A500 oli påp ja Falconit, Populousit ja sensellaiset tekivät siitä kiistattoman hitin. Olihan elämä jotenkin niin paljon helpompaa, mutta oltiinhan sitä silloin kakaroita mikä tietysti on merkittävä osa koko nostalgian viehätystä. Mitä lie 10-11 olin kun Amigan sain. Enemmän mä sitä aikaa "kaipaan" kuin mitään vastarinnankatkuisia Amiga-muistoja 90-luvulta. Kyllä se on todettava, että pitkä historia Amigan kanssa on avannut silmiä katsomaan tietotekniikkaa eri tavalla kuin moni tekee. Mutta omatkin kokemukseni kyllä osoittavat sen, ettei siihen riitä pelkkä Amigan omistaminen aikoinaan - moni jätti Amigan heti kun PC:lle alkoi tihkua parempia pelejä. Näistä harva oli Amigan "kauneutta" tajunnut. Tottakai Amiga nyt on jäänyt monessa mielettömästi jälkeen, mutta kyllä siinä silti 90-luvun alkupuoliskolla oli vielä paljonkin potentiaalia. Saas nähdä miten Amiga Inc.:n elvytysideat onnistuu.   Marko Tarvainen Maanantaina, 13. lokakuuta, 2003 - klo 12.29:    olisiko kellään amigan lentopelin F/18- interceptorin koodikiekkoa   zipper Maanantaina, 13. lokakuuta, 2003 - klo 16.33:    Mihin sitä tarvitset?   KimmoK Tiistaina, 14. lokakuuta, 2003 - klo 9.09:    Aikoinaan piti laittaa A500 ihan vain siksi kun se oli ylivertainen kaikkeen muuhun verrattuna. (kaikki vakuutteli että 286 olis pitänyt laittaa mutta minä intin vastaan) Perhana, olisinkin hommannut 286:n niin en olisi ajautunut innostuksen huumeessa näihin kirottuihin tietokonealan hommiin. ;)   KimmoK Tiistaina, 14. lokakuuta, 2003 - klo 9.12:    ... Amiga oli ällistyttävä. Pystyin 80 luvun lopulla tekemään A2000:lla asioita joista Petteri Järvinen alkoi vasta nähdä märkiä unia joskus 90 luvun puolivälissä.