Amigistien kokemusten keruu Juho Kuor...

Kirjoittaja Viesti   Suomen Amiga-käyttäjät ry Käyttäjätunnus: saku Rekisteröity: 4-2013 Sunnuntaina, 8. tammikuuta, 2017 - klo 18.52:    Kuten moni on varmaan jo huomannut, Sinivalkoisen pelikirjan kirjoittaja Juho Kuorikoski työstää nyt kirjaa Commodore 64:n ja osittain myös Amigan Suomen vuosista. Nyt sinulla on mahdollisuus osallistua kirjan tekoon kertomalla omista kokemuksistasi ja näkemyksístäsi! Sain alun perin kysymykset itselleni, mutta sovimme että keräämme aineistoa myös muilta harrastajilta, koska vain yhden ihmisen mielipide näinkin laajasta aiheesta on kovin suppea. Vastaukset tähän ketjuun omalla nimelläsi tai sähköpostitse minulle osoitteeseen thoriel@sci.fi. Muistakaa tosiaan mainita viestissänne oikea nimenne, jotta aineistoa voidaan käyttää asianmukaisesti. Koostan vastaukset Juholle määräajan päätyttyä. Vastausaikaa on tammikuun loppuun saakka. Tehdään yhdessä kirjasta ikimuistoinen katsaus Suomen Commodore-historiaan! -- Anu Seilonen, puheenjohtaja Kysymykset: 1. Millainen Suomen Amiga-skene on tällä hetkellä ja mihin suuntaan se on viime vuosina kehittynyt? 2. Millaisen jäljen Amiga jätti suomalaiseen kotimikrokulttuuriin? 3. Kirjan päähenkilö on Kuusnelonen, mutta Commodoresta ja Suomesta ei voi puhua ilman Amigaa. Millaisen esityön C64 teki Amigalle? Millaisena Amiga-harrastaja näkee Kuusnelosen laitteena? 4. Millainen Commodore-historia sinulla on? Oletko aloittanut jo Kuusnelosella, vai hyppäsitkö mukaan vasta Amigan aikakaudella? 5. Millaisia muistoja sinulla on konesodista? Amiga, ST ja PC taistelivat aika verisestikin harrastelehtien postipalstoilla, mutta millaisina rintamalinjat näyttäytyivät harrastajille? 6. Kuusnelosesta puhuttiin ja puhutaan edelleen Tasavallan tietokoneena. Millaisena näet Amigan roolin tähän verrattuna? 7. Osaatko spekuloida, millainen olisi Commodoren tulevaisuus ollut, jos yritys ei olisi kaatunut? Kuinka Commodore olisi pystynyt pistämään kampoihin PC-koneille? 8. Millainen vaikutus Commodorella ja Amigalla on ollut Suomelle tietoyhteiskunnan näkökulmasta? Pelialahan on syntynyt varsin suoraan Kuusnelosen, Amigan ja PC:n demoskenen kautta, mutta onko Amigalla, C64:llä tai muilla kotimikroilla jotain laajempaakin merkitystä Suomen IT-menestykselle?   Hanzu Käyttäjätunnus: hanzu Rekisteröity: 3-2010 Maanantaina, 9. tammikuuta, 2017 - klo 2.38:    Olisi varmaan ollut viisaampi pistää sähköpostina eikä tänne, mutta pisitin nyt kuitenkin tänne siltä varalta, että kirjaan kelpaamattomana voin piinata pitkillä ajatuksillani kahta ihmistä isompaa lukijakuntaa. ;) Vastaukset: 1. Suomen Amiga-skene yleisesti ottaen on mielestäni aika pirteässä kunnossa. Keskustelua ja henkilökohtaista harrastamista on yllättävän mukavasti ja tapahtumille on kysyntää enemmän kuin aktiivisilla toimijoilla on resursseja järjestää. Konekanta on laadukasta. Tästä on tehty tilastollista tutkimustakin tapahtumissa. Harmillisinta skenessä on mielestäni se, että niin paljon on Amigisteja joille Suomen Amiga-käyttäjät ry foorumit tai tapahtumat eivät ole ykköspaikka ajatusten vaihtoon, vaan halutaan olla isommissa ympyröissä englanninkielisillä foorumeilla tai sitten ei missään, vaan ollaan kaappi Amigisteja eli lähinnä pidetään sitä Amigaa kaapissa ja kullataan muistoja tekemättä juurikaan mitään oman koneesta saati sitten skenen eteen. 2. Mielestäni selvän jäljen jos vaan haluaa sen nähdä. 3. C64 teki hyvän esityön, vaikka negatiivistakin oli paljon mm. siten että C64 korppuasemien ja lerppuasemien toiminta oli aika epäluotettavaa ja azumuth säätelyyn sekä lerppuasemien kääntelyyn meni paljon aikaa ja energiaa. Jos C64 kanssa joku homma jäi pahasti kesken, niin Amiga oli luotettavampi välinen jatkaa asiaa loppuun. Esimerkiksi kun itsellä hajosi C64 Elitessä talleennuslerppu siinä vaiheessa kun olin toiseksi viimeisekssä rankingissa (Deadly) niin koskaan ei tullut aloitettua alusta, mutta oli ilo tehdä homma luotettavammassa ja näyttävämmässä Amiga Elitessä viimeiseen rankingiin (Elite) asti, jonkinlaista jatkumolta sekin tuntui. Tietysti näen Amiga harrastajana Kuusnelosen jopa nostalgisempana koska aloitin sillä ja kaikki oli huikeaa tusinan ikäiselle. Nykyään kuitenkin Amigan monimutkaisuus, uusien lisälaittiden tarjonta, keskinäiset epäyhteensopivuudet sekä se että kokeakseen kaiken mikä on monien mielestä kokemisen arvoista pitää olla OS3.1, 3.9 ja osalla jopa 4.1FE (sekä usein vielä erillisessä koneessa MorphOS ja WinUAE asennettuna) aiheuttavat ainakin minulle tietynlaista harrastusähkyä. Siksi pidän Kuusnelosta jopa nykyään Amigaa rentouttavampana koneena jossa mitään ei tarvitse asentaa tai softapäivittää eikä aikaa kulu siinä määrin siihen miten systeemiään kehittäisi ja käyttelisi, vaan voi mennä suoraan siihen itse käyttöön etenkin kun lataa nykyäikaisilta massamuistelta eikä enää kasetilta tai lerpuilta. 4. Vuoden 1984 joulun alla isäni meni paikallisen Mustaan Pörssiin katsomaan minulle uutta kuusnelosta yllätyslahjaksi. Kaupassa toinen asiakas kuuli että isäni oli kiinnostunut ostamaan kuusnelosen kasettuasemalla ja veti hänet vaivihkaa tuulikaappiin jossa tarjosi isälleni käytettyä kuusnelosta levykeasemalla, jotka siihen aikaan olivat huomattavan kalliita. Niinpä isäni teki jonkin moiset mustan pörssin kaupat sitten kaupan ulkopuolella ja aloitin sen vuoden jouluna käytetyllä breadbin Kuusnelosella jossa oli VIC koneesseenkin tarkoitettu vaalea lerppuasema, alkuperäinen Elite sekä kasa lerppuja tutkittavaksi. Aika pian tuli kuitenkin hankittua myös se kasettiasema. Siitä siirryin upouudelle Amiga 500 koneelle ja sen jälkeen on monet eri Commodore sekä Amiga mallit tulleet tutuksi. Alkupuolen historia oli lähinnä pelaamista, demoja, hyötyä ja BBS-toimintaa. Aika matalan profiilin käyttöä näkyvyydeltään. Vanhoista Biteistä ja Commodore Lehdistä pystyy muutaman lähettämäni pelivinkin tai walkthrough-ohjeen bongmaamaan. Viime vuosina enemmän hardware hankkimista, rakentelua ja korjausta sekä pelipuolella painopiste on siirtynyt pelailusta keräilyyn. Saku foorumilla olen aktivoitunut vasta 2010. Useimmilla tunnetuilla englanninkielisillä vastaavilla jo aiemmin. 5. Omassa elämässä koin että sodat elivät lähinnä lehdissä ja BBS-purkeissa. Henkilökohtaisesti nostaisin rinnalle termin konekateus. ST omistajia en tuntenut siihen aikaan kuin yhden ja hänkin teki koneella vain musiikkia, en pitänyt ST koneita sotimisen tai kadehtimisen arvoisena. PC kone alkoi vähän kiinnostaa siinä vaiheessa kun tuli 286 AT koneet ja kun eräs Amigan omistava kaveri pelasi isänsä koneella Falcon lentosimulaattoria ja sen suurempaa värimäärää ja vektrorigrafiikan pyörimisnopeutta ei voinut olla aistimatta. Meni kuitenkin vuoteen 1998 kun tuli hankittua rinnalle ensimmäinen oma PC. Vasta siinä vaiheessa olin sitä mietä että PC oli saapunut Amigan tasolle mm. toimivan plug and play ja USB porttien ansiosta. Sitä ennen en voinut sietää PC typeryyksiä kuten ajureita hiirille joka oli käsittämätöntä Amigistin näkökulmasta. Sitten kun itsellä oli sekä lippulaiva Amiga että moderni PC ei ollut enää syytä sotia tai kadehtia. Sai vaan nauttia molempien parhaista puolista. Kehitystä sekin. 6. Kuusnelosen valtakausi oli melkeimpä hirmuvaltaa, koska saatavilla ei vaan ollut parempaa konetta laajemmalla softatuella siihen aikaan. Kuitenkaan kuusneloselta ei automaattiosesti menty Amiga leiriin vaan oli muitakin vaihtoehtoja kuten PC, ST ja Mac, joista jokaiselle jakautui ex kuusneloskäyttäjiä. Jos PC olisi imperiumin tietokonene niin Amiga rooli olisi hyvä kapinaliiton tietokone. Sillä oli hyvä tehdä monet asiat valtavirtaa paremmin ja sätkiä PC puolella alkuunsa käytössä olleita typeriä ratkaisuja vastaan, joista monet ovatkin sittemmin muuttuneet paljon Amigamaisemmiksi PC koneiden kehittyessä. Näistä riittäisi monta esimerkkiä. 7. Commodoren tulevaisuus olisi voinut olla meidän nykyisyyttämme, jos yhtiötä olisi johdettu viisaammin ja tehty strategisesti parempia päätöksiä. Jossain vaiheessa olisi pitänyt tajuta että yhteensopivuus voidaan saavuttaa myös käyttämällä useampia eri valmistajia ja olisi tarvittu myös voimakasta panostusta käyttöjärjestelmään siten että käyttäjä totutetaan käyttöjärjestelmään, koukutetaan käyttöjärjestelmälle oleviin ohjelmiin ja hankittuihin software- sekä hardware-investointehin niin syvästi että systeemin vaihtamisen kynnys kasvaa liian suureksi. Se nähtii IBM PC-koneiden muuttuessa ensin PC-klooneksi ja kuten nykyään vain PC-koneiksi. Samakaltainen useamman valmistajan ja yhden voimakkaan systeemin linja on ollut monen menestyksen tae esim. Java, Android yms. Lisäksi vaikka Commodorella oli kyky tehdä asioita eri tavalla tai paremmin kuin toiset, niin olisi niitä innovaatioita voinut paremmin suojellakin. Itse olen monta kertaa katsellut monen eri Amiga ja Atari ST sarjan koneiden sisään hämmästellen että miten onkin osattu tehdä niin samankaltaisia ratkaisuja. Hyvin helppo olisi uskoa että teollisuusvakoilulla olisi ollut osuutta asiaan, sen lisäksi että työntekijöitä on vaihtunut näiden kahden valmistajan välillä. Toisaalta Commodore olisi voinut myös enemmän katsoa mitä uusissa kilpailijoiden laitteissa oli. Amigassa ei ehditty Atari tapaan nähdä esimerksi sisäänrakennettua MIDI liitäntää tai DSP-porttia. 8. Suuri vaikutus. Vaikea perustella, mutta kyllä usein kun kyselee oman sukupolven IT-osaajilta, niin kyllä sieltä usein taustalta löytyy Commodore tai Amiga tausta tai molemmat ja monia se on vienyt pitkälle saman kaltaiseen osaamiseen. Riippuu paljolti siitä mikä määritellään kotimikroksi, mutta systeeminä Linuxilla on mielestäni jonkin asteista merkitystä Suomen IT-menestykselle, kun katsotaan sen syntyhistoriaa, kehitystä ja osaamistasoa Suomessa. Amiga, Atari Falcon ja Atari TT olivat muuten ensimmäisiä ei-Intel koneita joille Linux portattiin. - Hannu-Henrik "Hanzu" Kuittinen