| Kirjoittaja |
Viesti |
    
Pekka Nissinen
| | Maanantaina, 17. helmikuuta, 2003 - klo 17.26: | |
Jeps, tehtailinpa tuossa muutaman benchmarkin kun sain tänään Kingstonin 512MB rekisteröidyn kammman tuon vanhan ei-rekisteröidyn tilalle. Nyt toimii vallan mainiosti 133MHz FSB:llä! Lisäksi sain kuulla, että Linukan bootargs:eihin pitää lisätä yksi pieni rivi, että L2 cache aktivoituu... Nyt tuntuu varsin rivakalta tuo kone! 
Tuossapa nuo:
***
-- Athlon XP 1800+ --
Linux
-----
[Feb 17 10:00:31 UTC] OGR: using core #0 (GARSP 5.13-A).
[Feb 17 10:00:50 UTC] OGR: Benchmark for core #0 (GARSP 5.13-A)
0.00:00:17.00 [11,178,610 nodes/sec]
Windows XP
----------
[Feb 17 10:46:36 UTC] OGR: using core #1 (GARSP 5.13-B).
[Feb 17 10:46:55 UTC] OGR: Benchmark for core #1 (GARSP 5.13-B)
0.00:00:16.71 [11,750,304 nodes/sec]
WinUAE (AmigaOS 3.9)
--------------------
[Feb 17 11:10:44 UTC] OGR: using core #3 (GARSP 5.13 68040).
[Feb 17 11:11:03 UTC] OGR: Benchmark for core #3 (GARSP 5.13 68040)
0.00:00:16.18 [2,201,927 nodes/sec]
-- Amiga 1200T (68040/25_603/200) --
AmigaOS 3.9
-----------
(m68k)
[Feb 17 12:29:44 UTC] OGR: using core #3 (GARSP 5.13 68040).
[Feb 17 12:30:04 UTC] OGR: Benchmark for core #3 (GARSP 5.13 68040)
0.00:00:16.90 [95,217 nodes/sec]
(ppc)
[Feb 17 12:47:50 UTC] OGR: using core #0 (GARSP 5.13 PPC-scalar).
[Feb 17 12:48:09 UTC] OGR: Benchmark for core #0 (GARSP 5.13 PPC-scalar)
0.00:00:16.73 [2,199,944 nodes/sec]
-- AmigaOne G3-SE --
(600MHz)
[Feb 17 14:24:36 UTC] OGR: using core #0 (GARSP 5.13 PPC-scalar).
[Feb 17 14:24:56 UTC] OGR: Benchmark for core #0 (GARSP 5.13 PPC-scalar)
0.00:00:16.55 [7,120,713 nodes/sec]
(666MHz)
[Feb 17 14:33:29 UTC] OGR: using core #0 (GARSP 5.13 PPC-scalar).
[Feb 17 14:33:49 UTC] OGR: Benchmark for core #0 (GARSP 5.13 PPC-scalar)
0.00:00:16.94 [7,891,753 nodes/sec]
***
Olisin testannut vielä 733MHz:llakin mutta en saanut (osannut) säätää noista switcheistä 5.5x kerrointa...
PS. Vertailun vuoksi A1-XE G4@800MHz lyö pöytään ilman Altivec:iä n. 9,6 Mnodes/s.
|
JPQ
| | Maanantaina, 17. helmikuuta, 2003 - klo 18.59: | |
Siis pyöriikö AmigaOnessa WindowsXP eikai sentään ?
|
Pekka Nissinen
| | Maanantaina, 17. helmikuuta, 2003 - klo 19.10: | |
Ei tietenkään!
Ne ylimmät testit (Linux, WinXP ja WinUAE) on tehty tuolla porukoitten Athlon XP 1800+:lla, niin kuin se lukee siinä ylhäällä.
Sitten seuraavaksi tein testit tuolla vanhalla A1200T:llä ja lopuksi A1G3:lla Debian Linuxilla.
Siitä tuli ehkä hieman epäselvä, kun sen niin kiireellä kirjoitin, mutta toivottavasti tämä hieman sitä selventää...
|
JPQ
| | Maanantaina, 17. helmikuuta, 2003 - klo 19.55: | |
Pekka: Ajattelinkin musta ei ole PPC versiota kun NT:eestä joka sekään ei toimine.
Mutta kun seuraa Windows puolelta kuin vakoilu mielessä.
|
KimmoK
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 0.14: | |
Hauskoja lukuja! 8D
Ei varmaan mee likimainkaan 1:1 reaalisovellusten kanssa, mutta kumminkin.
Kokeilkaas seuraavaksi vaikkas bytemark:a... tulokset lienevät liki yhtä hauskoja.
|
JPQ
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 0.28: | |
KimmoK: no niin näitähän tässä olen minäkin odottanut edes jonkunlaisia lukuja siis muita kun kellotaajuksia muita josta ei näe mitään.
Olisipa vain joku millä voisi grafiikka puolelta testata yleispätevästi....
|
Jupp3
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 7.54: | |
Muistan nähneeni jossain testin, jossa 68060 oli samassa testissä vähän nopeampi kuin Pentium 3 samalla kellotaajuudella...
Todistanee, kuinka paljon enemmän Amiga-puolen testisoftaa oli vaivauduttu optimoimaan
(Olikohan testinä RC5...)
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 9.48: | |
Noista vielä sen verran, että nuo Athlon XP:llä tehdyt testit (poislukien tuo WinUAE) ovat siinä mielessä hieman "epäreiluja", koska ne käyttävät hyväkseen prosessorin "vector extensions":eja. (Ainakin näin Thomas Frieden tuumaili...)
Kunpa tuossa G3:ssa olisi tuo Altivecci...
|
Piru
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 10.41: | |
Jaa että mitä?
Siis TF:n mukaan extensioneita ei saa käyttää kuin PPC:llä ?
|
Piru
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 10.44: | |
Ja samalla logiikalla 3+GHz P4:n vertaaminen on kans "epäreilua" ?
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 11.31: | |
Tuskinpa hän nyt sitä tarkoitti!
Tuo vain tuli "puheeksi" kun totesivat, että 1.33GHz Athlon ja 800MHz G4 antavat suurinpiirtein samat tulokset tuossa testissä "dnetc -benchmark ogr" (Athlon n. 10 Mnodes/s ja G4 n. 9.6 Mnodes/s). Jostain syystä tuo testi ei tunnistanut G4:n altivecciä ja siksi hän tokaisi tuon Athlonilla tehdyn testin olevan "epäreilu" tuota G4:sta kohtaan...
Vai onko se Piru sinusta reilua, että Athlon saa käyttää extensioneita ja G4 ei?
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 11.32: | |
No vielä lisätään tuohon, että 2.4GHz P4 antoi n. 9.1 Mnodes/s...
|
KimmoK
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 11.37: | |
Pekka: On kyllä melkoisen lupaavaa jos Athlonissa käytettiin vektori/multimediakäskyjä kun taas PPC oli planko ilman Altivecia ja silti PPC kykeni 2/3 tehoon vain 1/3 kellotaajuudella.
Jupp3: On helppoa voittaa x86 prossuja samalla kellotaajuudella, jopa useilla oikeilla sovelluksilla.
RC5:sta yms...
Sehän ei sinänsä ole testisovellus. Mutta se on esimerkki pienestä koodinpätkästä jossa nähtävää nopeusetua tuskin saadaan irti matti meikäläisen jokapäiväisissä sovelluksissa.
RC5 laskentaan tarvittava data ja koodi mm. mahtunee L1 muistiin, jolloin saadaan aivan tolkuttoman hyviä tuloksia vaikka esimerkiksi keskusmuisti olisi paljon hitaanpaa tai jos vaikka L2 ja L3 välimuisti puuttuisivat.
Esimerkkinä testisoftasta jolla taas saadaan selville koneen nopeus tolkuttoman raskaissa sovelluksisssa on SPECmark.
Reaalimaailman sovellusten kuormittavuus ja nopeus lienee aina jossain RC5 ja SPEC testien välimaastossa.
Lisäksi on olemassa pienen pieniä asioita joissa esim. PPC yksinkertaisesti suoriutuu aivan sairaan erinomaisesti verrattuna x86:n.
RC5:n tapaisissa "sovelluksissa" näkyvä PPC tehoetu näkyy ehkä tyypillisimmillään todellisessa elämässä siinä että jokin verkkoprotokollan salaus-/purkutoiminne syö vähemmän CPU aikaa kuin x86:lla. Ja Altivec lienee kertakaikkinen tunkion kuningas tässä asiassa.
Mikään keinotekoinen sovellus ei kuitenkaan anna täyttä totuutta vaan homma pitää nähdä livenä. Itseäni kiinnostaa kaiken mahdollisen ajaminen moniajossa. Silloin korostuu mm. käyttöjärjestelmän vaikutus toimintojen jouhevuuteen. Ja jouheva/sulava/nopea kokonaisvaltainen toiminta on se mitä minä koneeltani vaadin. Ja tähän asti se on ollut mahdollista tyydyttävällä tavalla vain AmigaOS:ssä (prossusta riippumatta, itse asiassa).
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 11.54: | |
Tiedän, etteivät nuo välttämättä anna todenmukaista kuvaa koneen tehosta suhteessa muihin... Tarkoitukseni olikin lähinnä vain postittaa joitain "konkreettisia" A1:llä tehtyjä kokeiluja, kun eipä noita täällä paljon muutenkaan näytä olevan.
En ole mikään Linux-expertti, mutta jos joku haluaa (tai on vain muuten kiinnostunut asiasta) minun kokeilevan joitain muita esim. testejä yms. tuolla A1:lläni, niin mieluusti voin niin tehdä ja sitten kertoilla täällä tuloksista...?
|
KimmoK
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 12.04: | |
Quake1, GLQuake, Quake2, jopa Quake3 oisivat kaikki mielenkiintoisia benchmark ohjelmia. SW rendauksella ja HW kiihdytyksellä.
Variaatioiden vähentämiseksi, sovittaisiinkos 1024x768 ja high quality testattavaksi resoluutioksi?
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 12.26: | |
Hyvä ehdotus, myönnetään, mutta tuota täytynee nyt kyllä lykätä hieman myöhemmäksi. Lähinnä siksi, että sattuneista syistä en pysty käyttämään X:ää suuremmalla kuin 800x600 resolla (ja VAIN 8-bittisillä väreillä!)  Sekin ainoastaan fbdev:illä, joten mistään kiihdytetystä näyttötilasta ei juuri voi puhua...
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 12.56: | |
Vielä lisäyksenä tuo sama benchmarkki A1:llä 733MHz:lla...
[Feb 18 10:34:17 UTC] OGR: using core #0 (GARSP 5.13 PPC-scalar).
[Feb 18 10:34:37 UTC] OGR: Benchmark for core #0 (GARSP 5.13 PPC-scalar)
0.00:00:16.78 [8,680,916 nodes/sec]
|
KimmoK
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 13.16: | |
Pekka: Ymmärränkö oikein, sinä hieman ylikellottelet? 8)
|
KimmoK
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 13.20: | |
Itselläni kun on Duron800 133MhzSDRAM muistilla ja PCI Voodoo3:lla, niin siinä ajetut Quake benchmarkit voi antaa hyvää pohjaa tehovertailuille. Saman konfiguraation kun voi toistaa miltei identtisenä A1:lla/pegasokselle.
Koetan saada tuon joskus aikaiseksi.
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 13.38: | |
No joo, tuli vain hieman kokeiltua...
En sitä kyllä uskaltanut kovin pitkään käyttää 733:lla mutta jos kerran tuo G3 ei tarvitse edes siiliä 600MHz:llä, niin eiköhän tuolla pienellä siili+puhallin yhdistelmällä voi varsin huoletta käyttää tuota 666:sta. Varsin "pirullinen" lukema sinänsä...
|
Jupp3
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 16.54: | |
KimmoK:
[quote]
RC5:n tapaisissa "sovelluksissa" näkyvä PPC tehoetu näkyy ehkä tyypillisimmillään todellisessa elämässä siinä että jokin verkkoprotokollan salaus-/purkutoiminne syö vähemmän CPU aikaa kuin x86:lla. Ja Altivec lienee kertakaikkinen tunkion kuningas tässä asiassa.
[/quote]
Eikös verkkoliikenne ylensäkin ole PPC:llä nopeampaa, johtuen siitä, että IP-osoitteiden tavut ovat valmiiksi oikeassa järjestyksessä, eikä niitä tarvitse joka välissä kääntää? (Siis Little Endian vs Big Endian...)
|
JPQ
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 18.02: | |
Jupp3: Hehee jos noin on tuo selittääkin paljon...
|
itix
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 18.20: | |
Jupp3: Mutta monissa PC-lähtöisissä tiedostoformaateissa byteorder taasen voi olla juuri väärinpäin... Sen minkä nettikoodissa voittaa häviää jossain muualla
|
JPQ
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 18.43: | |
itix: Pahus en muistanut tuota. Mutta juuri tuosta väärin olevaa käyttävistä koneista pitäisi luopua.
|
KimmoK
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 19.16: | |
@Jupp3
Niinkuin myös itix huomautti niin toisaalla käännellään yhteen suuntaan toisaalla toiseen suuuntaan ja päätä särkee joka välissä.
Itse tiedän systeemeitä joissa on jo ihan samassa laitteessa tuo endianess toisinpäin ylemmän protokollakerroksen prossulla kuin alemman kerroksen prossulla jne...
((((G4 on siitä pervo prossu että se hoitelee niin nätisti monen DSP prossun homman normaalityönsä ohessa ja siitä tulee myös rutkasti etuja.. ... . .. .))))
|
KimmoK
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 23.14: | |
Samaisia benchmerkkeja vieraalla kielellä:
http://www.iksnet.it/forum/viewtopic.php?t=297
En loppujen lopuksi saanut selvää oliko altivec käytössä vaiko ei... AmigaOneG4XE oli kuitenkin yhtä nopee kuin 2.4Ghz P4 ... tjsp.
Sitä en käsitä miksi Pekan G3 pieksee tehoissa Italialaisten? G4:n... Onkohan Fortumin sähkö sen verta "tujunpaa". ;)
|
KimmoK
| | Tiistaina, 18. helmikuuta, 2003 - klo 23.27: | |
Eiku mie katoin väärin, kyllä se G4 ol G3:a nopsenpi. Mut aika vähän.
|
Pekka Nissinen
| | Keskiviikkona, 19. helmikuuta, 2003 - klo 10.20: | |
No ei nyt ihan sentään, tosin jos tuo kellottuis 800MHz:iin niin olisi varmaan aika tasoissa tuo G4:n kanssa... Tietysti jos tuo G4 hyödyntäisi Altivecciä niin tilanne olisi varmaan aivan toinen.
Tuota asiaa ihmettelivät muutkin, varsinkin kun tuossa 7451:ssä (G4) on 3+1 execution unit:tia (mitä sitten ikinä tarkoittaakaan ) ja tuossa 750CXe:ssä (G3) vain 1+1...
|
Piru
| | Keskiviikkona, 19. helmikuuta, 2003 - klo 10.36: | |
Tässä taas nähdään kuinka P4 sukkaa, erityisesti dnetc RC5 ja OGR laskennassa. Puolet pienemmällä kellollla varustetut AMD prosut hakkaa levyesti 2,4GHz P4:n ja G4 800:n olkoon se altivec tai ei.
Käsitääkseni suurin syy nopeuseroon on että P4 ei toteuta rot-komentoa raudalla.
|
Jani Kuituniemi
| | Keskiviikkona, 19. helmikuuta, 2003 - klo 12.24: | |
Joskus oli juttua pari vuotta sitten jossain siitä, miksi tehokkaat RISC prosessorit (Alpha, UltraSparc jne) olivat niin huonoja tuossa rc5:ssa oli juuri se että niistä puuttuu yleensä tuo rot-komento.
|
JPQ
| | Keskiviikkona, 19. helmikuuta, 2003 - klo 12.44: | |
Piru&Jari Kuituniemi%Muut "Gurut": Mitäs Rot tekee ?
|
Jani Kuituniemi
| | Keskiviikkona, 19. helmikuuta, 2003 - klo 12.47: | |
"Pyörittää" bittejä vasemmalle tai oikealle käskystä riippuen - muistelen että tästä oli kysymys.
|
miksuh
| | Keskiviikkona, 19. helmikuuta, 2003 - klo 13.04: | |
Joltakin bitinpyörityskäskyltähän tuo kuulostaa, en ole niin assy-tyyppejä, että osaisin tuosta heti sanoa mitä toi tarkalleen tekee, mutta jotain samaa sarjaa kuin rol ja ror joissakin prossuissa.
Eli noilla bitinsiirtokäskyillä voi suorittaa esim nopean jako/kertolaskun. Eli siis kun tavun/sanan bittejä pyöritetään yksi bittipaikka oikealle päin, niin jaetaan kahdella ja kun bittejä siiretään pykälän verran vasemmalle kerrotaan kahdella. Bitin pyöritys ja siirtokäskyjä on sitten sekä carry-bitin huomioivia, että sen huomioimattajättäviä. Eli carry bitillä huomataan ylivuodot.
|
Piru
| | Keskiviikkona, 19. helmikuuta, 2003 - klo 13.06: | |
Eli juuri tästä on kyse.
Simppelisti ajatellen vain tavua
%11110000 rotl #1 => %11100001
%11110000 rotr #1 => %01111000
Eli jos rottia ei ole pitää tämä toteuttaa tyyliin:
(x >> (n & WIDTH - 1)) |
(x << ((WIDTH - n) & (WIDTH - 1)))
WIDTH on sanan leveys, 8, 16, 32...
x on itse sana.
n on oikealla rollauksen määrä, vasemmalle saadaan antamalla WIDTH - n, tai tekemällä toinen rutku joka shiftailee toisin päin.
|
JPQ
| | Keskiviikkona, 19. helmikuuta, 2003 - klo 15.20: | |
Piru: juurikin tuo kiintoisa pyöritys jota olen miettinyt eli ei se joka hukkaa "ylimenävät" bitit.
|
JKouri
| | Keskiviikkona, 19. helmikuuta, 2003 - klo 18.37: | |
Pekka Niskanen: 7451:ssä on useampi rinnakkainen laskentayksikkö ja tuossa tuo 3+1 tarkoittaa sitä, että prosessori pystyy suorittamaan samaan aikaan kolme yksinkertaista käskyä ja yhden monimutkaisemman. Esimerkiksi yhteenlasku,vähennyslasku,loogiset operaatiot ovat yksinkertaisia ja kokonaislukukertolasku tai muistiosoitus on monimutaisempi. Jokatapauksessa tuolla pystytään sopivasti käskyjä järjestelemällä suortittamaan 4 käskyä per kellojakso.
7451:ssä on enemmänkin laskentayksiköitä, sillä noiden 3+1 suorittimen lisäksi 7451 pystyy suorittamaan samalla yhden liukulukulaskun sekä haarautumiskäskyn ja vieläpä yhden AltiVec käskyn.
Tässä eri yksiköt:
- Four integer units (3 simple + 1 complex)
- Double-precision floating-point unit
- Four AltiVec units (simple, complex, floating, and permute)
- Load/store unit
- Branch processing unit
loda/store yksikkö ei ole varsinainen suoritin ja vaikka AltiVec yksiköitä onkin neljä, niin käsittääkseni ne eivät toimi rinnakkain. Tosin Datalehdet ovat tässä asiassa hiukan epäselvät.
|
Pekka Nissinen
| | Maanantaina, 24. helmikuuta, 2003 - klo 1.08: | |
Juu, tekaisin tuossa BYTEmark-testit A1:llä ja tuolla Athlon XP 1800+:lla (molemmissa Debian Linux).
Elikkäs tuolta löytyy: - http://personal.inet.fi/cool/pekosbil/a1benchmarks.htm -
Yritin ensin tehdä copy/pastet tänne foorumiin noista tuloksista mutta lopputulos (siis ulkoasu) näytti siltä, että täytyi väsätä nopeasti tuollainen pieni html-sivu... Lisään vielä tuonne, kunhan ehdin, muutamat muut kokeilut, mm. nuo BYTEmarkit 600 ja 733MHz:lla, lame mp3-pakkaus koe yms. Mutta NYT kyllä täytyy pistään pää tyynyyn jos mielin vääntäytyä kouluun kahdeksaksi...
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 25. helmikuuta, 2003 - klo 12.02: | |
Jeps! En ollutkaan lukenut tuon BYTEmarkin sourcen docceja kokonaan ja nyt käänsin sen uudestaan, niillä parametreillä kuten documeteissa neuvottiin, sekä uudemmalla gcc:llä (3.2). Päivitin myös tuon sivun uusien tuloksien mukaan. Loppuviikosta lisään sinne A1G4-XE:n luvut (Massimiliano Tretene lupasi tehdä nuo testit omalla XE:llään), sekä Pegasoksen tulokset (Gunne Steen lupasi suorittaa nuo testit Pegasoksella). Että semmosta...
|
KimmoK
| | Tiistaina, 25. helmikuuta, 2003 - klo 12.38: | |
Great! Keep it up yms.
|
KimmoK
| | Tiistaina, 25. helmikuuta, 2003 - klo 12.42: | |
Ei yritetä tavoitella täydellisyyttä vielä, mutta joskus vois lisätä 060/50 ja muutkin 68k tulokset Amithlonin, MOS:n ja AOS4:n JITeillä.
(ja palaan asiaan jos itse kerkiä osallistumaan...)
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 25. helmikuuta, 2003 - klo 12.53: | |
Tänks! Yritetään...
Juu, voishan sinne lisäillä kaikkea kivaa... Ja eipä tuolla sivun ulkoasulla voi paljoa kehuskella, toisin eipä siihen ole kyllä paljoa (siis ei yhtään) panostettu... Olisi mulla tuossa 733MHz Celereonin vastaavat lukemat (joissakin kohdissa tasoissa G3@600:n kanssa mutta joissakin selvästi hitaampi) mutta ajattelin, että kyllähän tuo Athloni riittää PuuCee-vertailukohteeksi...
|
KimmoK
| | Tiistaina, 25. helmikuuta, 2003 - klo 13.43: | |
hops... mistä sais hjuvan w2000/x86 binäärin tuosta bytemarkista, voisin ajaa pöräyttää A1G4XE:n kanssa about identtisellä x86 raudalla referenssiarvoja.
(mielestäni ai kannata liian monia eri konfiguaartioita laittaa, esim x86:sta riittäisi jokin AMD tehomylly ja jokin mhz vastine ... mulla on käytössä P3/600 ja Duron/800 jotka olis megahurtseiltään samoissa sfääreissä A1:sten kanssa)
|
JPQ
| | Tiistaina, 25. helmikuuta, 2003 - klo 14.09: | |
Pekka: ei muuten riitä PC vertailu kohteeksi tuo yksi kone. Eli jos viittit voisit pistää tuo cellunkin vertailuksi sinne.
KimmoK: Tuo P3/600 voisi olla tunnetumpi ja hyvä verrokki. Mutta toisaalta tuo Duron/800 jos tulee melkein samat lukevat nähtäisiin vaikuttaako kellotaajuus.;-)
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 25. helmikuuta, 2003 - klo 14.42: | |
No juu, tuo on kyllä ihan hyvä pointti... KimmoK: Saatko asennettua Linukkaa jompaankumpaan koneeseesi? (ainakin Debianista on tosi näppärä tehdä sellainen minimaalinen asennus jolla testit voi tehdä) Jos saat, niin voin lähettää sinulle sen x86-Linukan binäärin, jolla tein tuon Athlon XP:n testin... Ajattelin vain, että kun nuo toisetkin on tehty Linukalla niin ois hyvä että ne kaikki olis... Ainakin ne luvut olis siten "vertailukelpoisia"...
|
KimmoK
| | Tiistaina, 25. helmikuuta, 2003 - klo 15.30: | |
Pekka: D800 on saamassa linukan jossain vaiheessa... mutta olen varovainen ... SOT2002 asennus teilasi W2000:n jo kertaalleen... teen asennuksen plankolle kovalevylle, mutta en tiedä koska kerkiän räpläämään tuota.
Töissä on yksi kannibalisoitu P3/600, johon ehkä voisin niin ikään linukan hetkeksi laittaa.
Ilmoittelen jos ja kun saan aikaiseksi.
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 25. helmikuuta, 2003 - klo 15.48: | |
KimmoK: Jees, teeppä niin! Kyllä tuon Linukan voi ihan "turvallisesti" asentaa Winkkarin viereen, kunhan vain on varoivainen! Niin minäkin tein tuon Athlon XP:n kanssa. Varsinkin jos käyttää boottilevykettä eikä asenna MBR:n mitään linukan bootihommeleita (LILO, GRUB jne.) niin ei siitä mitään ongelmia pitäis tulla ja on helppo poistaakkin. Varsinkin juuri tuolla Debianilla on tosi helppo/nopea tehdä sellainen pieni perusasennus verkon kautta, eikä siihen mene kuin varttitunti koko hommaan... Voin kyllä opastaa, jos tarviit neuvoja?
|
KimmoK
| | Tiistaina, 25. helmikuuta, 2003 - klo 19.45: | |
Kyllä se sot linux ehkä ois muuten suosiolla mennyt mutta se kaatui kesken ja siitä ehkä syntyi w2000 boottiongelmat... anyway kokeilen taas jossain välissä, en tälläviikolla, pitää veivata tarjouspyyntöjä raksaprojektia varten yms....
|
Pekka Nissinen
| | Lauantaina, 1. maaliskuuta, 2003 - klo 0.18: | |
Nyt sitten päivitin tuonne sivulle myös A1G4-XE@800MHz suoritukset, jotka Massimiliano minulle ystävällisesti suoritti. Vielä odottelen niitä Pegasoksen numeroita, mutta eiköhän Gunne ne ennen pitkää lähettele...
|
KimmoK
| | Lauantaina, 1. maaliskuuta, 2003 - klo 21.08: | |
Käyttääkö muuten tuo x86 bytemark mitään SIMD käskyjä? Esim tuo FOURIER kohta näyttää hiukka kohtuuttooman hyvältä AMD:lle?
|
Pekka Nissinen
| | Lauantaina, 1. maaliskuuta, 2003 - klo 21.35: | |
Hmmm... En tiedä, käänsin sen samoilla parametreilla molemmilla koneilla. Mutta täytyy tietysti muistaa, että tuossa Athlonissa on DDR-muistit kun A1:ssä SDRam:it... Ja juuri tuo saattaa olla yksi niistä BYTEmarkin osista, joissa muistin nopeus ratkaisee...
|
JPQ
| | Sunnuntaina, 2. maaliskuuta, 2003 - klo 3.17: | |
löytyykö bytemarkkia vai muita tuon taulukon tekoon käyttettyjä testaimia ja CLassic Amigan AmigaOSille olisi näet kiva testata nyky amigani..
|
Pekka Nissinen
| | Sunnuntaina, 2. maaliskuuta, 2003 - klo 11.03: | |
No tuo BYTEmark 2.2 löytyy kyllä ihan Aminet:sta ja tuo dnetc-client:ti löytynee osoitteesta www.distributed.net. Tosin kannattaa valita sieltä se pre-relase clientti, koska se "nykyinen" Amiga clientti on vielä tuota 2.8xxx versiota eikä siinä ole tuota RC5-72:sta vaan RC5-64...
|
Pekka Nissinen
| | Sunnuntaina, 2. maaliskuuta, 2003 - klo 15.30: | |
No juu, taas päivitin tuota sivua... Nyt nuo dnetc-clientin benchmarkit on tehty uudemmalla pre-relase versiolla tuon edellisen v.2.9001.478 sijaan. Jos jollakulla riittää intoa, tai vain muuten kärsii tekemisen puutteesta, niin tuo sivun ulkoasua voisi hieman parantaa (se kun nykyisellään on "varsin" karsea). Itse en ole pahemmin noiden web-sivujen luomiseen perehtynyt ja olen muutenkin hieman laiska suunnittelemaan...
|
KimmoK
| | Maanantaina, 3. maaliskuuta, 2003 - klo 13.30: | |
Öh... Spämmäsin tuon linkin amiga.org:n forumeille ja nyt se on levinnyt kaikkialle... 8|
((((Toivottavasti ei haittaa.)))) 8|
|
KimmoK
| | Maanantaina, 3. maaliskuuta, 2003 - klo 13.32: | |
Ja mun mielestä tuo weppisivu palvelee hyvin sitä tarkoitusta mihin se on tehty. Joten elä ota ressiä sen kaunistamiseksi.
|
Pekka Nissinen
| | Maanantaina, 3. maaliskuuta, 2003 - klo 14.33: | |
KimmoK: Nou hätä, siis ei haittaa!
Nyt sitten selvisi tuo syy tuohon Athlonin "ylivoimaan" tuossa FOURIER-kohdassa. Tuon BYTEmarkin sourcen README.motorola docissa sanottiin, että kannattaisi Motorolan prossuilla linkittää käyttäen Moton omaa libmoto:a niiden GNU:n matikkakirjastojen sijaan. Syy siihen miksi en sitä kokeillut aikaisemmin oli siinä, että samaiseen docciin oli 18.02.2003 lisättäy kommentti, että nykyisin nuo GNU:n omat hommelit ovat ihan yhtä nopeita (tai jopa nopeampia). Mutta kappas kummaa kun kokeilin tuota libmoto:a niin kummasti parani juuri se FOURIER-juttu (about 300%) sekä myös parissa muussa kohdassa tapahtui pientä parannusta. Päivitän tuonne sivulle myös pienet kuvaukset noista BYTEmarkin eri testien "sisällöistä", sekä uudet tulokset, kunhan saan Massimilianolta nuo XE:n numberit...
|
JPQ
| | Maanantaina, 3. maaliskuuta, 2003 - klo 15.01: | |
Pekka: Tosiaankin ulkonäkö on ok. Elä siis tee siitä hankalaa tietyille ihmisryhmille.
|
Pekka Nissinen
| | Maanantaina, 3. maaliskuuta, 2003 - klo 20.45: | |
No nyt sain päivitettyä (jälleen) tuo sivun...
|
JPQ
| | Maanantaina, 3. maaliskuuta, 2003 - klo 21.30: | |
Pekka: Siis siellä on nyt tuolla "korjatulla" Bytemarkilla tuo testi? siis molemmat AmigaOnet sillä tavalla testattuna? eli kaikki tieto lienee "Ajantasalla"
|
KimmoK
| | Tiistaina, 4. maaliskuuta, 2003 - klo 8.03: | |
Looking good!
(onko niistä Peg1 tuloksista mitään toivoa?)
|
KimmoK
| | Tiistaina, 4. maaliskuuta, 2003 - klo 8.52: | |
Jees... kahvikupin kera katoin nuo uudet tulokset tarkemmin läpi ... Kyllä IBM:n G3 on melkoinen tykki! ;-)
Ja sivun yksi erinomainen hyvä puoli on se että se tulostuu nätisti A4:lle. Jatkossa jos tulee lisätiedot esim. tuosta testiympäristöstä, matkikkakirjastoista yms, ne vois olla fiksua sijoittaa erilliselle sivulle, jotta tuo benchmark sivu säilyisi nättinä.
Olen tuossa hieman miettinyt että mikä voisi olla seuraava hyvä testi, hieman raskaampaan suuntaan.
Esimerkiksi jonkin ison tiedoston pakkaaminen voisi olla hyvä, mutta mistä ottaa siihen testimateriaali, siten että se olisi identtinen testaukseen osallistujille... Ehkäpä AOS3.9 asennus CD:n jonkin hakemiston zippaus...?
Muita testisoftia vois olla esim. Bonnie jolla testataan muistin nopeutta (olen postaillut siitä joskus mutta nyt en löytänyt referenssiä).
ja Povray:
http://saku.bbs.fi/discus/messages/3/1718.html?
http://saku.bbs.fi/discus/
Ai niin ... Pekka, tästä benchmarkista saisit äkkiä pienen jutun Sakuun...?
|
KimmoK
| | Tiistaina, 4. maaliskuuta, 2003 - klo 8.54: | |
Jälimmäinen linkki piti olla:
http://saku.bbs.fi/discus/messages/3/357.html?
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 4. maaliskuuta, 2003 - klo 9.46: | |
JPQ: Kyllä, molemmat A1:set testattu tuolla libmoto.a:lla linkitetyllä BYTEmark:illa!
KimmoK: Laitoin eilen taas postia Gunnelle, jossa kysyin mitä Peggyn mittauksille kuuluu. Samalla ilmoitin linkit päivitetyille testiohjelmille (viimeisin pre-relase dnetc clientistä, sekä tuo "uusi" BYTEmarkki), jotta ne tulokset olisivat vertailukelpoisia. Toistaiseksi en ole saanut vielä vastausta...
Juu, niin ajattelinkin, ettei tuohon sivulle kannattaisi sotkea mitään ylimääräistä, vaan laittaa ne juuri esim. toiselle sivulle. Jos olette huomanneet, niin olen lisännyt linkit niiden testien nimien kohdalle. Sieltä löytyy nyt pienet selostukset jokaisesta testistä.
|
Janne
| | Tiistaina, 4. maaliskuuta, 2003 - klo 10.03: | |
Toistelen Kimmoa. Juttu Sakuun?
thoriel@sci.fi odottelee. Julkaisu taitaa olla viikonloppuna.
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 4. maaliskuuta, 2003 - klo 10.26: | |
KimmoK: Eikös tuo Bonnie ole enemmänkin HD:n nopeuden mittaukseen? Ainakin kun katselin noita Debianin paketteja, niin sieltä löytyi kyllä tuo Bonnie, mutta siinä mainittiin sen olevan testausohjelma HD:n nopeuden mittaamiseksi...
Vai että juttua Sakuun... Apua! Enhän minä nyt ole kovin kirjoituksellinen henkilö, meinaan kun tuo äikän aineiden kirjoittaminenkin oli aina yhtä tuskallista. Pitäisikö se juttu olla noista Benchmarkeista vai AmigaOne:sta ihan yleensäkin, vai molemmista?
|
Pekka Nissinen
| | Tiistaina, 4. maaliskuuta, 2003 - klo 10.33: | |
KimmoK: Heh, vilkaiseppas Czech Amiga.News:iä - http://amiga.czex.com/ - Ovat tehneet copy&pastet Amiga-news.de:stä...
|
KimmoK
| | Tiistaina, 4. maaliskuuta, 2003 - klo 10.41: | |
Pekka: Ulkoa muistelen että Bonnie testaa muistia siihen asti kuin sitä riittää ja menee sitten kovalevylle... mutta saattaa olla kyllä että se muisti tulee testatuksi kovalevyn välimuistina.
Siitä sakuun kirjoittamisesta... ei kannattane ramppikuumetta ottaa. Itsekin suollan ulos sellaista siansaksaa että välillä hirvittää, mutta näytti kelpaavan (vuosi sitten, eri asia on sitten paljonko Anu joutui käyttämään aikaa oikomiseen).
But anyway, minäkin voin esi-oikolukaista tekstin jos on tarpeen, yms. (osoitetta voi onkia tuosta nimen takaa)
Mun mielestä riittäisi ihan jos annat tuon web sivun sisällön materiaaliksi (tarkan formaatin taulukkotiedolle tietänee joku muu) + lyhyt kuvaus siitä mistä siinä on kyse.
Tokihan porukka haluaa juttua AmigaOne:sta yleensäkin, mutta se kannattanee pitää erillisenä tästä benchmark jutusta, ajanpuutteenkin vuoksi.
|
Anu Seilonen
| | Tiistaina, 4. maaliskuuta, 2003 - klo 12.33: | |
Pekka: KimmoK on aivan oikeassa, mitään stressiä ei kannata ottaa Sakuun kirjoittamisen suhteen. Meininki on aina ollut se, että kukin kirjoittaa kykyjensä mukaan, kyllä täällä toimituksessa sitten hiotaan jos tarvetta on. Mitä nyt olen viestejäsi esimerkiksi täällä foorumissa seurannut, niin eipä paljon taida siistimistä tarvita... Varsin hyvää ja sujuvaa suomea!
|
Pekka Nissinen
| | Perjantaina, 7. maaliskuuta, 2003 - klo 17.39: | |
Jeps, sain tuossa eilettäin Gunnelta alustavat Pegasoksen testitulokset. Kuten arvata sattoikin, tulokset ovat käytännössä identtiset A1:n kanssa. Tuon BYTEmarkin kohdalla oli ollut kuulemma jotain ongelmia, joten en vielä julkaise noita tuloksia. Mutta yksi asia on jo tässä vaiheessa varmaa: vaikka mistä suunnasta asiaa tarkastelisi, Pegasos ei todellakaan ole nopeampi kuin A1G4-XE!!! **SKAPUHETTA!
|
Pekka Nissinen
| | Perjantaina, 7. maaliskuuta, 2003 - klo 17.41: | |
Lisään tuonne sivulle myös Ole-Egil:in 700MHz:iin kellotetun A1:n tuolokset, joista (ainakin yhdessä kohdassa) huomaa miten 100MHz FSB vaikuttaa lopputuloksiin...
|
Jon
| | Perjantaina, 7. maaliskuuta, 2003 - klo 17.42: | |
Odotettavissa hillitöntä fleimausta...
|
Tuomo Möller
| | Perjantaina, 7. maaliskuuta, 2003 - klo 18.08: | |
Pekka Nissinen: Osaatko kertoa kuinka tuon FSB nopeuden voi määritellä. Otaksuisin menettelyn olevan samanlainen myöskin Pegasoksella(?)..
Tuomo
|
Pekka Nissinen
| | Perjantaina, 7. maaliskuuta, 2003 - klo 18.33: | |
Tuomo: Pistin sulle äsken mailia tosta aiheesta...
|
KimmoK/ksk
| | Perjantaina, 7. maaliskuuta, 2003 - klo 22.41: | |
Iltaa.
Spämmäsin taas amiga.org:n.
Pekka, Gunne lienee testannut April1 pegillä?
Tod näk tarvitaan jokin iso benchmark jos halutaan nähdä northbridgen bugit/puutteet/April edut / L3 cachen tehot...
|
KimmoK/ksk
| | Perjantaina, 7. maaliskuuta, 2003 - klo 23.17: | |
Tässä linkki sinne amiga.org:n jos huvittaa seurata mitkä on reaktiot, jos mitkään.
|
Pekka Nissinen
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 0.01: | |
Juu, ei se mitään.
Niin, en tiedä kuinka vanha Peggy Gunnella on, joten en ole varma noista Aprilleista... Voihan se olla, että ne erot näkyisivät vain tietyissä "olosuhteissa". Minulla on kyllä nuo Peggyn BYTEmark:in numberitkin mutta niissä on kyllä jotain hieman "vialla". Siksi Gunnen kanssa sovimmekin, etten julkaise niitä, ainakaan ennen, kun saadaan hieman "lisävarmennusta" niihin tuloksiin. Siitä syttyisi varmaan aikamoinen flamewar jos tuollaisenaan menisin nuo julkaisemaan. Aivan kuin niitä ei olisi nytkin jo kotitarpeiksi asti...
|
KimmoK
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 0.25: | |
Jep jep.
Tsekkasin tuosa yhden Altivec markkinointimatskun (sivuille linkki tuolla yleisessä keskustelussa) ja sieltä ymmärsin että jos käyttäisi käännöksissä ihan vain Altivecia hyödyntäviä ansi c:n kirjastoja gcc:lle, silläkin saisi G4:sta hieman lisää potkuja irti, siis ilman että käsipelillä alkaisi SIMD optimointeja viritellä. Vois myös bytemark nopeutua lisää ihan pelkästään uudestaan kääntämällä.
Moiset kokeilut ois juuri niitä jotka itseäni kiinnostaisi ... mutta jotenkin vain ei huvita A1XEG4:sta laittaa pelkällä Linuxilla...
|
KimmoK
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 0.29: | |
Ja vielä, siis Gunnen tulokset ois hiukka alakantissa? Eikös A1:ssäkin pidä jotenkin esim. L2 cache aktivoida jollain lipulla jossain? Onko mahdollista että Gunnella ois moinen lippu asettamatta Linuxin buutissa tms.?
|
Joanna
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 3.06: | |
Sen mitä olen kuullut niin Pega-1 April-1 on hyvin lähellä Saman kellotaajuuden Aonea. Pari Byte-bechmarkkia oli ristissä (toinen parempi ja toinen huonompi) mutta se voi hyvin johtua siitä minkä kirjastojen kanssa se testiohjelma on käännetty.
April-2 vaikutuksesta ei minulla ole tietoja, mutta oletan että ihan lähipäivinä pääsee kokeilemaan ihan itsekkin toimiiko semmoinen.
|
MarkoS
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 9.34: | |
Jaahans, testiohjelmat ovat ihan vääriä, eivätkä ne muutenkaan mitään todista...
Lisää tällaisia kommentteja löytyy täältä:
http://www.ann.lu/comments2.cgi?view=1047084709&category=forum&start=1&17
|
Pekka Nissinen
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 10.04: | |
KimmoK: Uskoisin, että L2 on aktivoituna. Nimittäin nuo dnetc-jutut hidastuisivat jos se ei olisi ja ne näyttäisivät menevän yhteen A1G3@600:n kanssa. Kirjoitin äsken siitä mailia Gunnelle, joten kohta sekin selviää. Gunne oli nyt saanut tuon BYTEmarkin toimimaan uudemmalla kernelillä, joten kohta ovat nekin tulokset tuolla sivulla.
MarkoS: Niin, eiväthän nuo benchmarkit koko totuutta kerro, lähinnä prossua ja muistia noissa kuormitetaan. Pitäisi varmaan tehdä myös joku testi, joka mittaa esim HD:n nopeuden yms...
Gunne lähetti äsken myös MorphOS:n m68k-emulla suoritetut dnetc-benchmarkit, mutta tuossa sivulla alkaa jo tilanpuute ahdistaa...
|
Pekka Nissinen
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 10.18: | |
Siellä ne nyt sitten köllöttävät. (Piiloutuu kiven taakse) Syytä siihen, miksi nuo pari kohtaa Pegasoksella ovat hitaampia en tiedä. (eikä tiedä Gunnekaan) Nimittäin kaikki A1, sekä Pegasos testit on suoritettu täsmälleen samalla exe:llä! Voisiko syy olla siinä, että Gunne käytti SuSE:a noiden tekemiseen? Ken tietää, mutta ei kai tuon distron pitäisi vaikuttaa asiaan...?
|
MarkoS
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 10.25: | |
Pekka Nissinen: Selvyyden vuoksi, se ensimmäinen lause ei ollut mielipide, vaan yhteenveto alla olevan linkin sisällöstä.
Löytyi sieltä jotain asiaakin, eli testikoneista voisi kertoa tarkemmin.
|
Pekka Nissinen
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 10.31: | |
MarkoS: Juu, niin voisikin. Täytyy tehdä noista joku yhteenveto sivu tai jotain... Ihan hyvä idea! Voin vain kuvitella kuinka tuolla Ann:ssa minut "haukutaan" lyttyyn. Varmaan väittävät valehtelijaksi jne... Kuitenkin tarkoituksenani oli tehdä puolueettomia kokeiluja, koska mitä virkaa joillakin benchmarkeilla on jos niissä kusetetaan...
|
Tero
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 14.08: | |
No siis kyllä kuitenkin se jos testit A1vs Pegasos on ajettu täsmälleen samalla exe:llä kertoo jotain. Tottakai sovellustestit jne on asia erikseen, mutta kyllä nuokin antaa jo jonkin laista viittausta siitä miltä sovellustestit samoilla exeillä näyttää.
|
Tero
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 14.20: | |
No se väite et Pegasos G3600Mhz olis muka nopeempi kun A1XEG4 oli alunalkaen ihan älytön. Sais olla emossa jotain todella pahasti vialla, jos G3@600mhz pesis G4@800Mhz:n.
|
Pekka Nissinen
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 14.36: | |
Tietysti, jos halutaan tässä hieman spekuloida, noista tuloksista voisi päätellä syyn BB:n väitöksiin G3 Pegasoksen paremmasta nopeudesta A1XE-G4:ään nähden. Jos todellakin Pegasos on noin paljon hitaampi noissa Assigment ja Lu Decomposition kohdissa (joista, ainakin jälkimmäiseen, muistin nopeudella on vaikutusta) niin varmasti G4 ei silloin siinä pääsisi oikeuksiinsa. Mutta tuo on vain arvailua ja tuota Pegasoksen tulosta vielä tutkiskellaan, joten siitä ei kannata sen ihmeemmin välittää! Tarkoituksena olisi nyt suorittaa testejä, joilla selviäsi (ehkä) nuo mahdolliset erot muistin/väylän nopeuksista.
|
Pekka Nissinen
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 16.21: | |
Kuten arvelinkin, jotain niissä Pegasoksen luvuissa oli pielessä. Niinpä kokeilin itse kuinka paljon noihin tuloksiin vaikutti 100MHz FSB tai L2 cache:n disablointi... No, ilman tuota L2:sta luvut menevät yksiin Pegasoksen kanssa, aivan kuten niiden pitäisikin...
|
Piru
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 18.01: | |
Eli siis Gunnella ei ollu l2 cachet päällä laisinkaan. Pfft.
l2cr=0x80000000
Ni johan tulee about samat tulokset.
|
miksuh
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 18.27: | |
Sinänsä kivaa, että noiden ensimmäissten testien perusteella tehon puolesta emot ovat kutakuinkin samalla viivalla. Tietty sit kun aletaan käyttää noita emoja muuhunkin kun benchmarkkien ajoon voi tulla eroja näkyviin.
|
Piru
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 19.23: | |
Gunne ajoi testin uudestaan, nyt L2 cache enabloituna:
BYTEmark* Native Mode Benchmark ver. 2 (10/95)
Index-split by Andrew D. Balsa (11/97)
Linux/Unix* port by Uwe F. Mayer (12/96,11/97)
TEST : Iterations/sec. : Old Index : New Index
: : Pentium 90* : AMD K6/233*
--------------------:------------------:-------------:------------
NUMERIC SORT : 343.84 : 8.82 : 2.90
STRING SORT : 28.908 : 12.92 : 2.00
BITFIELD : 1.0834e+08 : 18.58 : 3.88
FP EMULATION : 40.271 : 19.32 : 4.46
FOURIER : 11732 : 13.34 : 7.49
ASSIGNMENT : 5.3763 : 20.46 : 5.31
IDEA : 1163 : 17.79 : 5.28
HUFFMAN : 510.81 : 14.16 : 4.52
NEURAL NET : 7.4335 : 11.94 : 5.02
LU DECOMPOSITION : 237.8 : 12.32 : 8.90
==========================ORIGINAL BYTEMARK RESULTS==========================
INTEGER INDEX : 15.451
FLOATING-POINT INDEX: 12.521
Baseline (MSDOS*) : Pentium* 90, 256 KB L2-cache, Watcom* compiler 10.0
==============================LINUX DATA BELOW===============================
CPU :
L2 Cache :
OS : Linux 2.4.18-rc4
C compiler : gcc-3.2
libc : ld-2.2.5.so
MEMORY INDEX : 3.449
INTEGER INDEX : 4.191
FLOATING-POINT INDEX: 6.945
Baseline (LINUX) : AMD K6/233*, 512 KB L2-cache, gcc 2.7.2.3, libc-5.4.38
* Trademarks are property of their respective holder.
Pekka: Gunne lähettänee ihan kohta tulokset myös mailissa...
|
Tuomo Möller
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 19.42: | |
Piru: Ei sinun korviisi ole sattunut kuulumaan kuinka Pegasoksessa saisi tuon FSB 133 Mhz:iin?
Tuomo
|
Pekka Nissinen
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 19.44: | |
Piru: Juu, olen jo päivittänytkin tuon sivun!
|
Piru
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 20.10: | |
Tuomo: Kolvaamalla jumpperin eri asentoon cpu-kortilla, sanoisin.
|
Tuomo Möller
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 20.50: | |
Piru: Ihan noin radikaalia ei viitsi tehdä
Tuomo
|
Pekka Nissinen
| | Lauantaina, 8. maaliskuuta, 2003 - klo 22.31: | |
Piru: Ymmärsinkönyt nyt oikein: Eikö Pegasoksessa voi käyttää 133MHz FSB:tä? (siis ainakaan ilman kolvausta?)
|
JPQ
| | Sunnuntaina, 9. maaliskuuta, 2003 - klo 0.39: | |
Äkkiä tästä threadista en löytänyt vastausta mikä FSB on ?
|
Pekka Nissinen
| | Sunnuntaina, 9. maaliskuuta, 2003 - klo 0.54: | |
FSB:llä tarkoitetaan sitä muistiväylää, uskoisin...? (Eikös tuo FSB ole lyhenne sanoista Front Side Bus?) Jätän tarkemman selonteon heille, jotka ovat enemmän perilla rauta-asioista...
|
Tuomo Möller
| | Sunnuntaina, 9. maaliskuuta, 2003 - klo 10.25: | |
Pekka: Mikäli nyt ennustajaksi heittäytyy niin veikkaisin 133 MHZ:n FSB olevan yksi April2 mukanaan tuomista parannuksista. Nämä vanhemmat emot on luvattu vaihtaa April2 emoihin, joten...
|
Piru
| | Sunnuntaina, 9. maaliskuuta, 2003 - klo 15.38: | |
Pekka: April1:llä ei voi käyttää ainakaan. Ja tuo kolvaus on ihan teoreettinen juttu, en todellakaan suosittele ketään sorkkimaan konettaan kolvilla.
|
KimmoK
| | Maanantaina, 10. maaliskuuta, 2003 - klo 8.31: | |
Minun mielestä ne 68k benchmarkit vois laittaa erille sivulle tai lisätä vasta sitten kun AOS4 on valmis 68k emuineen. (Amithlon 68k, MOS 68k, AOS4 68k)
FSB eli front side bus kytkee CPU:n northbridgeen(eli systeemin väyläohjaimeen tms.)/keskusmuistiin.
Back side bus on olemassa esim. G4(7451) prossussa ja siihen voi kytkeä L3 välimuistia joka voi olla nopeanpaa ja laadukkaampaa kuin keskusmuisti.
Joissain vanhoissa prossuissa taisi olla L2 backside bus:ssa (P2, alkuajan G3 yms.).
Se että April1 peg1 toimii vain 100Mhz FSB:llä on kyllä ollut aika tarkoin varjeltu salaisuus.
Minkähänlaisia bugeja pitäis näkyä A1 koneissa joissa ajetaan Artisiaa "liian lujaa"? Vai onko se 100Mhz FSB sittenkin pegasos raudan vika??
|
Pekka Nissinen
| | Maanantaina, 10. maaliskuuta, 2003 - klo 9.07: | |
KimmoK: Olen ihan samaa mieltä. Alkaa olla jo nykyiselläänkin jo varsin ahdasta (ja muutenkin tuolla tuntuvat kritisoivan koko sivua ). Kehitteillä on kyllä lisää testejä, joista paremmin heijastuisi koko systeemin suorituskyky, mutta niistä lisää myöhemmin...
Tuo Peggyn 100MHz FSB tuli minullekin täytenä yllätyksenä. Olen kyllä nähnyt muutamia MOS-screengräbejä, joissa näkyi tuo 100MHz FSB mutta arvelin sen johtuvan vain kaverin "väärästä" muistivalinnasta...
|
Pekka Nissinen
| | Maanantaina, 10. maaliskuuta, 2003 - klo 9.27: | |
Niin, en tiedä tuosta "lujaa" ajamisesta, mutta omasta mielestäni (ainakin siltä se tuntuu) sen jälkeen kun sain tuon Kingstonin ECC/REG muistikamman ja siirryin 133MHz FSB:hen (sekä 666MHz:in kellotaajuuteen) A1 on toiminut aina vaan paremmin! Eipä Linukan kanssa ollut (vakaus)ongelmia aikaisemminkaan mutta jotenkin kaikki vain toimii nyt jouhevammin. Ehkä osansa tuohon teki myös tuo L2 cachen enablointi, ken tietää...
|
JKouri
| | Maanantaina, 10. maaliskuuta, 2003 - klo 12.15: | |
Pekka: Itse ainakin osaan arvostaa tekemääsi puolueetonta testiä. Mielestäni bytemark antaa varsin hyvän kuvan koneen siitä nopeudesta, joka itseänikin kiinnostaa. Hienot sivut ! 68k puolelle kannattaa tosiaan tehdä omat sivut. Saisihan sinne varmaan jo 68060 ja MOS 68k testit ?
|
Joanna
| | Maanantaina, 10. maaliskuuta, 2003 - klo 12.41: | |
Tuomo: tässä kohtaa ennustajaksi rupeaminen on asia johon edes minä en uskalla
KimmoK: sanotaan että olen kuullt rumempiakin kommentoidun yön pimeinä tunteina. Mutta kun ei ole konetta josta tehdä mittauksia niin en kommentoi.
Tuosta 68k nopeudesta kannattanee tehdä sivut/testit sitten kun kaikki asianomaiset ovat saaneet laitteensa ja ohjelmansa kansaan. Jos muistan oikein niin nykyinen käyttäjien (BT2) Mos versio ei sisällä JIT:iä ollenkaan ja OS4 taas.. No, tulee kun tulee
PS: kannattaisikohan kohta alkaa uusi threadi.. Taas yli 100 postausta jonossa?
|
KimmoK
| | Maanantaina, 10. maaliskuuta, 2003 - klo 13.37: | |
Pekka:
Olikos siinä G4 koneessa L3 enabloituna? Olipa kait (testit on vaan niin pieniä vielä ettei ne käytä sitä)
Sivuista: laserilla A4:lle tulostettaessa viimeinen rivi menee sivulle 2, muutoin edelleen erittäin kompakti ja hyvä sivu.
Äläkä Pekka ota pulttia niistä kritiikeistä. Moni esim ann:ssä vaahtoaa ihan vaan senkin takia että ne ei tiedä niitä asioita mitkä meille on jo selviä, koska on niistä täällä juteltu. Voisi semmosta FAQ sivua tehdä tuon ekan lisäksi jossa kertoo mikä on homman nimi.
Tällä hetkellä tuo sinun tekemäsi sivu on uuden sukupolven amigaraudan benchmarkkauksen LIPPULAIVA!! Be proud!!!!
Uusi threadi jatketaan jupinaa siellä.
|